Hyppää pääsisältöön

Lapsiasiavaltuutettu: Maahanmuuttajalasten kotouttamisessa on epäonnistuttu

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu Kuva: AnnArt tuomas kurttila

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret voivat selvästi valtaväestöä huonommin. Etenkin pojilla menee heikosti, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaisema raportti piirtää synkän kuvan Suomeen muuttaneiden lasten hyvinvoinnista. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuori joutuu muita useammin kiusatuksi, fyysisesti uhatuksi ja seksuaalisen väkivallan uhriksi.

- Lasten ja nuorten kotouttaminen on merkittävä ongelma, jonka vakavuutta ei ole Suomessa täysin ymmärretty. Monesti julkisessa keskustelussa mietitään esimerkiksi tyttöjen ja poikien epätasaista pärjäämistä koulussa. Samaan aikaan meillä on lapsiryhmiä, jotka voivat todella pahoin, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

THL:n oppilaskyselyyn perustuvan raportin mukaan etenkin ulkomaalaistaustaisilla pojilla menee huonosti. Kolmannes ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista on kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti. Valtaväestöön kuuluvien poikien keskuudessa vastaava luku on seitsemän prosenttia.

- Tutkimuksen mukaan yli neljäkymmentä prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista on kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana. Onhan tämä pysäyttävä luku.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan tulokset kertovat kotouttamisen epäonnistumisesta.

- Maahanmuuttajaperheille ei ole osattu kohdistaa tarpeellisia tukitoimia. Selvää on, että koulujärjestelmä ei yksin pysty tasoittamaan näin suuria ongelmia ja maahanmuuttajataustaiset lapset jäävät muista jälkeen.

Tutkimustiedon vähättely huolestuttaa

Kurttila näkee kotouttamisen laiminlyönnin osana lyhytnäköistä sosiaalipolitiikkaa.

- Tietoon perustuvat ratkaisut puuttuvat. Sosiaali- ja kasvatusalan pitkäjännitteinen virkamies- ja asiantuntijatyö on tällä hetkellä vaikeuksissa, kun lapsia koskevia päätöksiä tehdään neljän vuoden poliittisella perspektiivillä.

Hallitusohjelmaan kirjattu päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on Kurttilan mukaan jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että vaikutuksia tulisi arvioida ennen päätöksiä, ei jälkikäteen.

- Lapsiperheisiin vaikuttavia päätöksiä on nyt ajettu vimmalla läpi ilman perusteellista etukäteisarviota niiden vaikutuksista.

Kehitys on hämmentävä, surullinen ja väärä.

- Kehitys on hämmentävä, surullinen ja väärä. Huolestuttavinta on juuri tutkimustiedon vähättely, lapsiasiavaltuutettu jatkaa.

Kurttila nostaa esimerkiksi hallituksen päätöksen rajoittaa päivähoito-oikeus puolipäiväiseksi vanhemman ollessa työtön. Jos päätöksen lapsi- ja perhevaikutuksia olisi kunnolla tutkittu, oikeutta päivähoitoon ei olisi Kurttilan mukaan koskaan leikattu.

- Leikkaus ei tuo mitään säästöjä pidemmällä aikavälillä. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatukseen sijoitettu raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

- Käytännössä päätöksellä leikattiin heikommassa asemassa olevien lasten subjektiivista oikeutta ja vanhempien oikeutta saada laadukasta varhaiskasvatusta. Tämä tarkoittaa, että lasten sosiaalinen eriarvoistuminen alkaa nyt entistä aikaisemmin.

Lapsiasiavaltuutettuna Kurttila ajaa virkansa puolesta lasten asemaa. Voiko lapsiperheiltä koskaan leikata?

- Säästäminen lapsista ei ole yksinkertaisesti järkevää, sillä se tulee pitkällä aikavälillä aina kalliiksi. Kohteet täytyy löytyä muualta. Tämä on mahdollista, Kurttila linjaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Vanhemmuus