Hyppää pääsisältöön

Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksella saa hiljentyä omien ajatuksiensa kanssa

Vuoden 2000 kesäkuussa lähti 70 pyhiinvaeltajaa Suomesta, Saksasta ja Englannista kävelemään Pyhän Henrikin jalanjäljissä. 140 kilometriä pitkä ja kahdeksan päivää kestävä pyhä reitti kulki Kokemäeltä Köyliön ja Nousiaisten kautta Turkuun. Pohjantähden alla seurasi pyhiinvaeltajien matkaa itseensä ja hiljaisuuteen Suomen kauniissa kesämaisemissa.

Perheenäiti Anneli Kiiski on valmistautumassa Pyhän Henrikin pyhiinvaellukselle. Hänet ja muut pyhiinvaeltajat lähetetään siunausten saattelemana matkaan Kokemäen kirkolta. Siellä tavataan toinenkin perheenäiti, joka herkistyy puhuessaan vaelluksen merkityksestä itselleen. Hän kertoo antavansa sairaanhoitajan työssään kaikkensa ja nyt hän saa vihdoin olla yksin omien ajatuksiensa kanssa.

Luterilaispastori Kalle Elonheimo selittää, etteivät ihmiset lähde pyhiinvaelluksille ollakseen parempia ihmisiä tai uskovaisia. Pyhiinvaellukselle lähdetään hänen mukaansa ennemminkin yksinkertaisesti vain etsimään aikaa rukoilemiseen ja jaksamista arkeen.

Kahdeksankymmentäluvulta asti järjestetylle Pyhän Henrikin vaellukselle osallistuu kristittyjä muistakin maista. Pyhiinvaelluksilla muun muassa Israelissa ja Espanjassa käynyt saksalaispariskunta kehuu vaellusta vuolaasti. Kiitosta saa paitsi Suomen kaunis luonto, myös yhteisöllisyys.

On turvallinen ja hyvä olo vaeltaa tiellä, jota toisetkin ovat vaeltaneet ennen minua ja ihmiset vielä minun jälkeenkin tulevat vaeltamaan.

"Täällä meitä kiehtoo ekumenia ja erimaalaisten osanottajien läheinen uskonyhteys", mies selittää.

Toden totta, matkalle osallistuu niin luterilaisia, ortodokseja kuin katolisiakin. Kaikki osallistuvat yhteisiin jumalanpalveluksiin kirkkaiden vesien äärellä ja metsien siimeksessä. Eräs vaeltajista kertoo kolmantena päivänä odottavansa veden pyhitystä. Vesi on tärkeässä osassa myös neljäntenä päivänä, jossa siunataan metsän keskeltä löytyvä pieni lähde. Pyhiinvaellukselle lähtenyt nainen on hyvin otettu tilaisuudesta:

"Tässä oli mun mielestä todella upea tilanne, koska oli luterilainen naispappi, katolinen isä ja ortodoksinen isä-Petri tätä toimittamassa. Harvinaista.”

Kahdeksantena päivänä pyhiinvaeltajat saapuvat Turkuun, jossa he osallistuvat jumalanpalveluksiin niin ortodoksisessa kirkossa kuin Turun tuomiokirkossakin. Takana on iloista telttaelämää, saunomista, soutelua ja uintia järvissä, meditointia kallioilla ja laulua niittyjä ja metsiä taittavassa kulkueessa. Eräs nainen tiivistää tunteensa vaelluksen jälkeen kauniisti:

"On turvallinen ja hyvä olo vaeltaa tiellä, jota toisetkin ovat vaeltaneet ennen minua ja ihmiset vielä minun jälkeenkin tulevat vaeltamaan. Se on jotakin ikuista."

Piispa Henrik

Pyhä Henrik oli legendan mukaan englantilainen piispa, joka saapui Suomeen 1100-luvulla levittämäään kristinuskon sanomaa. Hänet tappoi vihastunut talonpoika Lalli Köyliön järven jäällä 1156.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.