Hyppää pääsisältöön

Isyys on tahtokysymys

Pekka Larkela
Pekka Larkela Kuva: Yle, Akuutti pekka larkela

Kuuden lapsen uusperheisän mukaan isyys on joka lapsen kohdalla omanlaistaan. Pekka Larkela on yksi kolmesta isästä, joka isänpäivän alla sai vastaanottaa sosiaali- ja terveysministeriön Vuoden Isä -palkinnon.

Larkela on ajanut isyyden asiaa erityisesti järjestötyönsä kautta. Hän on Suomen Uusperheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja ja toimii myös perhe- ja psykoterapeuttina. Vuoden Isä -palkinto myönnetään henkilölle, joka omalla esimerkillään ja toiminnallaan edistää isyyden merkityksen tunnistamista ja lisää sen arvostusta. Pekka Larkela on ottanut vahvasti kantaa siihen, että lapsella on oikeus muihinkin kuin biologisiin vanhempiin: sosiaaliseen isään ja sosiaaliseen äitiin. Hän on nostanut rohkeasti esille uusperheiden erilaisia asumisratkaisuja, muun muassa vuoroviikkoasumista.
Uusperheen isänä Pekka on itse ollut vuodesta 1990. Hänellä on kolme biologista lasta ja sosiaalisena isänä hän on toiminut kolmelle lapselle.

– Aina miettii, onko uusperheellinen itse, kun perheemme on nyt ollut kasassa kaksikymmentäviisi vuotta. Joku sanoo, että sitten on jo muuttunut tavalliseksi perheeksi, mutta kyllä minä uusperheellinen varmaan hautaan asti olen, Larkela toteaa.

Töitä rakastuneiden parien kanssa

Pekan työpaikka sijaitsee talossa, jossa hän itse syntyi yli 50 vuotta sitten. Uusperheiden asiaa ajavan valtakunnallisen Suomen Uusperheiden Liiton toimisto nimittäin sijaitsee Turussa Perhetalo Heidekenillä, joka tunnetaan paremmin legendaarisena synnytyssairaalana.

– Sanotaan, että todelliset turkulaiset ovat syntyneet Heidekenillä. Isäni on syntynyt täällä, itse olen syntynyt täällä, veljeni ovat syntyneet täällä ja meidän lapsista kolme on syntynyt täällä, luettelee Pekka Larkela.

Jos mietin isyyttä työni kautta, niin isyys on tahtokysymys.

– Kun nuorimmainen syntyi täällä vuonna 1992, lapsi oli puolen tunnin tai tunnin ikäinen, kun hänet annettiin minulle syliin. Tässä kohtaa istuin ja pidin lasta sylissäni ja juttelin, mitähän elämä tuo tullessaan. Keskustelin hänen kanssaan hyvin syvistä kysymyksistä, palaa Pekka ajassa yli 20 vuotta taaksepäin entisen synnytyssairaalan käytävällä.

Moni kysyy Larkelalta, onko raskasta työskennellä eroperheiden parissa. Pekka näkee asian toisessa valossa. Hänestä on ilo tehdä työtä rakastuneiden parien kanssa.

– Jos mietin isyyttä työni kautta, niin isyys on tahtokysymys. Vieläkin suurin osa isistä on etävanhempia biologisesti ja samaan aikaan puolison lapset asuvat heidän kanssaan. Heidän täytyy miettiä, ryhtyäkö isän tai toisen aikuisen rooliin puolison lapsille. Samaan aikaan he joutuvat vääntämään syyllisyyskysymyksiä, kun omat lapset ovat poissa. Se on iso ja kipeä kysymys miehille, hän pohtii.

Pekka Larkela
Pekka Larkela Kuva: Yle, Akuutti pekka larkela

Pekka ajattelee, että ratkaisu tähän löytyy parisuhteen kautta.

– Olin mukana tekemässä uusperheen vihkikaavaa ja alkuperäisessä vihkikaavassa mieheltä kysytään, haluatko ottaa suojeluksesi piiriin lapset, Larkela muistuttaa.

Pekka katsoo, että isyys on jokaisen lapsen kohdalla omanlaistaan.

– Kun ensimmäisen kerran tulin isäksi, olin vastavalmistunut sairaanhoitaja. Olin aktiivisesti mukana synnytyksessä ja toimin kuin sairaanhoitaja. Tiesin miten menetellä ja miten hoidetaan lasta. Kun mietin polkua viimeisen lapsen syntymään, roolini oli aika paljon ihmettelijän, keskustelin vauvan kanssa kahdestaan. Siinä on iso matka.

Isyys syntyy toiminnan kautta

Pekka on pohtinut paljon, missä vaiheessa isyys syntyy.

– Minulla on biologisia poikia ja poikien kanssa olen käynyt harrastuksissa, opettanut kalastamaan, on yhdessä touhuttu. Ajattelen, että se nousee siitä mallista, mitä itse on saanut omalta isältä.

– Ei-biologisia tyttöjä minulla on kaksi ja se onkin ihan eri maailma. Kun minun ’piti ryhtyä’ tytön isäksi, olikin tekemistä, kun siinä eivät päteneetkään samat säännöt kuin pojan kanssa. Olin ihan hukassa aluksi, hän myöntää.

Ajattelen, että isyys on löytymässä ihan uudella lailla.

Pekka Larkelan mielestä isyyden vaikein paikka on kysymys eriytymisestä.

– Vaikein kysymys on, että minä sallin ja kestän sen, että lapsi hylkää minut.

– Olen itse 50-luvulla syntynyt, nähnyt jälleenrakennusvaihetta, mietin omaa isääni, joka rakensi taloja ja teki töitä. Oli juhlahetkiä, kun hän oli lasten kanssa. Kun ajattelen omia lapsiani, huomaan, että on hyvin hoitavia miehiä tällä hetkellä. Se rooli on ollut hukassa jossakin vaiheessa. Ajattelen, että isyys on löytymässä ihan uudella lailla.

Miehen tunteet

– Kuulen paljon naisten sanovan, etteivät miehet puhu eikä pukahda. Ajattelen itse, että tämän päivän mies on hyvin tunteita osoittava ja ilmaisee itseään hyvin. Kun teen terapiatyötä, välillä tuntuu, että miehet enemmänkin ilmaisevat tunteitaan ja osaavat näyttää ne, Larkela huomauttaa.

Pekka Larkela
Pekka Larkela Kuva: Yle, Akuutti pekka larkela

– Monella miehellä voi olla - vai puhunko itsestäni nyt - vähän hukassa välillä se, ettei oikein tiedä mitä hänen kuuluu tehdä. Itse nautin suunnattomasti asua vanhassa talossa, kun tiedän ihan tarkkaan jo lapsuudesta lähtien, mitä minun kuuluu tehdä.

Tämän päivän mies on hyvin tunteita osoittava ja ilmaisee itseään hyvin.

Pekka laskeutuu kotinsa kellariin rakkaan harrastuksensa, kuvanveiston, pariin. Hän pohtii uudehkon tutkimuksen tulosta, jonka mukaan naisille on tärkeää rakentava riitely.

– Miehillä pitäisi olla joku paikka, mihin häipyä kun tulee tunnekuohuja. Ennen vanhaan oli autotallit tai paikat, mihin pystyi menemään. Joskus mietin, mihin kerrostaloissa mies pääsee piiloon tai karkuun välillä ja josta sitten voi tulla takaisin.

Äijä kaikille

Kun Pekka Larkela tuli isovanhemmaksi, hän oivalsi, että isovanhemmuuden rooli pitää opetella.

– En voikaan olla vanhemman roolissa ja huomasin, että sehän on vapauttavaa. Pihalla tutkitaan matoja, toukkia tai muita elämän ihmeellisyyksiä. Vanhempana ei ehdi, kun pitää hoitaa ja huolehtia. Minun ei tarvitse miettiä tulevatko ne perustarpeet hoidettua, kun voin ihan olla ja ihmetellä elämää.

– Kun täytin viisikymmentä, vanhin poikani piti puheen ja sanoi, että sinulla on ikää tullut niin paljon, että he tästä lähtien kutsuvat sinua äijäksi. Olen kauhean ihastunut siihen äijä-nimitykseen. Kaikki voivat kutsua minua äijäksi, olen sellainen äijähahmo ja olen tykästynyt siihen, päättää Pekka.

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila ja Mikko Penttilä
Risto Laitila ja Mikko Penttilä Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuuti
Erektiöhäiriöiden hoitoon käytettävä ultraäänilaite
Erektiöhäiriöiden hoitoon käytettävä ultraäänilaite Kuva: Yle, Akuutti ultraäänilaite
Päällekäiskuvassa miehen kasvot ja päiväkirjan kirjoittaminen
Päällekäiskuvassa miehen kasvot ja päiväkirjan kirjoittaminen Kuva: Yle, Paulus Markkula päiväkirja
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi