Hyppää pääsisältöön

Puu kaatuu ja puru lentää, kun metsurit mittelevät MM-tasolla

Ohjelmassa Maailmanmestarimetsurikisat seurataan metsurien kaksipäiväisiä MM-kisoja Mikkelissä. Maailman metsuriherruutta ratkottiin syksyllä 1983 eri metsätyötaidoissa niin yksilö- kuin maajoukkuetasolla.

Mikkelissä kohtasi metsien ammattilaisia peräti kahdestatoista maasta. Järjestyksessään kyse oli moottorisahauksen 13. MM-kisoista, ja Suomessa kisat järjestettiin toisen kerran. MM-tittelin lisäksi kisat olivat osoitus metsätyötaidon moninaisuudesta ja metsätyön merkityksestä yhteiskunnalle.

Kalevi Sorsa metsurien MM-kisoissa 1983 Mikkelissä.
Pääministeri Sorsa oli MM-kisojen arvovaltaisimpia vieraita. Kalevi Sorsa metsurien MM-kisoissa 1983 Mikkelissä. Kuva: Yle kuvanauha kalevi sorsa

Ensimmäinen kisapäivä käytiin Mikkelin kuusimetsässä. Paikalle oli saapunut ennätysyleisö. Myös Suomen pääministeri Kalevi Sorsa kunnioitti tapahtumaa läsnäolollaan. Avajaispuheen lisäksi Sorsa suoritti kisojen lähtösahauksen.

Suomalaismetsurit saavuttivat kotiyleisön tukemana yksilösarjan kaatokisassa riemastuttavasti kaksoisvoiton. Hannu Kilkki oli ykkönen ja Veikko Poikolainen toinen. Kolmanneksi kaatoi Petro Bourkov Neuvostoliitosta. Pelkästä kotikenttäedusta ei kuitenkaan ollut kysymys, sillä Suomi oli saavuttanut edellisvuonna Unkarissa peräti kolmoisvoiton, vaikka tuolloin kisailtiin suomalaismetsureille vieraiden puulajien kaatamisessa.

Toisena kisapäivänä kilpailu tuotiin metsästä urheilustadionille. Päivän aikana seuratiin moottorisahan terälevyn asennusta, runkojen ala- ja yläsahauskilpailua sekä tarkkuuskatkaisua.

Hannu Kilkki voitti yksilösarjan kokonaiskilpailun ja pääsi juhlimaan toista maailmanmestaruuttaan. Kisamenestystä täydensi Suomen joukkuekulta. Ruotsi jätettiin hopealle ja kolmanneksi sijoittui Tšekkoslovakian joukkue.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto