Hyppää pääsisältöön

Sotkuinen salaviestihanke: käsikirjoitus

Jaakko Oksanen:
”Asento! Olalle vie!”

Ari Uusikartano:
"Ottaen huomioon sen, että kuinka kiireisellä aikataululla se tehtiin, niin se onnistui erittäinkin hyvin."

Ari Salminen:
"No kyllä tää on aika niin kun harvinainen järjestely."

Jaakko Oksanen:
”Huomio, katse oikeaan päin!”

SOTKUINEN SALAVIESTIHANKE

MOT-tunnus

Lokakuun lopussa 2013 Suojelupoliisi vahvisti, että Suomen ulkoministeriössä on paljastunut poikkeuksellisen laaja, vuosia jatkunut verkkovakoilu. Vakoilua oli tutkittu sisäisesti noin vuosi ennen kuin se vuoti julkisuuteen. Ulkoministeriö yllätettiin housut kintuissa, vaikka se oli jo vuonna 2007 polkaissut käyntiin hankkeen tietoturvan parantamiseksi.

Tuomas Portaankorva:
"Tutkinta on edelleen kesken johtuen siitä, että edelleenkin tähän tutkintaan liittyviä seikkoja selvitetään. Ja näitä tietoja vaihdetaan eri tahojen kanssa."

MOT:
"Valmistuuko tutkinta joskus?"

Tuomas Portaankorva:
"Nää tän kaltaset tutkinnat ja tapaukset on äärimmäisen hankalia selvittää. Mutta tutkinta on edelleen auki ja tutkintaa jatketaan niin kauan kun tietoa uutta saadaan."

Vinkki tietomurrosta tuli todennäköisesti Ruotsista. Vakoilusta epäillään Venäjää tai Kiinaa tai molempia. Ulkoministeriön verkkoihin iski Uroburos-niminen haittaohjelma.

Mikko Hyppönen:
"Uroburos tunnetaan myös nimellä Turla ja sitä on löydetty kymmenistä eri organisaatioista lähinnä eri Euroopan maista. Monet näistä organisaatioista on ollut nimenomaan ministeriöitä. Ja tätä haittaohjelmaa yleisesti pidetään Venäjään liittyvänä haittaohjelmana, luultavasti Venäjän valtion operoimana hyökkäyksenä. Se on hyvin laaja haittaohjelma, joka käyttää erilaisia tietoturvaheikkouksia päästääkseen järjestelmään kiinni. Eli sillä on päästy kiinni verkkoihin, joiden turvataso on ollut varsin hyvä."

Silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja vähätteli paljastunutta tietomurtoa.

Erkki Tuomioja:
”Olemme myöskin pyrkineet selvittämään, onko tässä minkätyyppistä tietoa voinut joutua vääriin käsiin? Ja kaikista sensitiivisintä tietoa ei ole tässä verkossa käsitelty. Näin tällaista kaikista suurimman luokan valtion intressien loukkausta ei ole voinut tapahtua. Eikä myöskään sellaisia muiden valtioiden tietoja menoa vääriin käsiin.”

Ministeriössä oli käsitelty suojaustasojen kolme ja kaksi luottamuksellisia ja salaisia tietoja laitteilla, jotka on tarkoitettu alimmalla suojaustasolla työskentelyyn. Nyt se myönnetään myös ministeriössä.

Ari Uusikartano:
"On havaintoja siitä, että ihmiset kiertävät turvattuja järjestelmiä, johtuen toki siitä, että ne ovat osittain hankalakäyttöisiä. Mutta tämän tietovuodon yhteydessä ei ole havaintoja siitä, että tämän tyyppistä materiaalia olisi vuotanut – se on toki mahdollista."

Mikko Hyppönen:
"Jos yhdellä koneella käsitellään eri turvatason omaavia tietoja, niin jos se kone saadaan kokonaan hyökkääjän haltuun, niin hän pääsee kyllä käsiksi kaikkeen tietoon mitä siinä koneessa on."

Tuomas Portaankorva:
"Tässähän lähdettiin liikkeelle ensin toisen, toisen tietomurron tutkinnasta. Ja siinä sitten paljastui teknisesti huomattavasti edistyneempi ohjelmisto ja koko menetelmä, jolla oli tunkeuduttu ulkoministeriön järjestelmään."

Kiusalliseksi massiivisen vuodon tekee se, että samaan aikaan, kun tietoa valui vieraan vallan tiedusteluelimiin, ministeriössä rakenneltiin suurella rahalla ulkoasiainhallinnolle turvallista tiedonvälitysympäristöä.

Hanke on nimeltään Salve. Hankkeen pitäisi varmistaa, että valtion kannalta elintärkeät tiedot voidaan turvallisesti siirtää esimerkiksi suurlähetystöihin ulkomaille. Tietojen pitäisi säilyä siellä, mihin ne on siirretty. Salve pitää sisällään kuorisuojausta, teknisiä sovelluksia ja viestien salausta eli kryptaamista.

Salvesta tuli kuitenkin sotku, jota selviteltiin poliisin voimin.

MOT:
"Millä tavalla Salve-hanke tuli KRP:n tutkintaan?"

Erkki Rossi:
"Se tuli tutkintaosastolle keskusrikospoliisin tiedusteluosastosta."

Salve-hanke oli ensin Valtakunnansyyttäjänviraston arvioitavana. Vuosi sitten se nousi poliisitutkintaan. Myös Suojelupoliisi oli tietoinen Salven sotkuista, koska hanke liittyy kansalliseen turvallisuuteen.

Puolustusvoimien eläkkeelle jääneet upseerit kenraali Jaakko Oksanen ja everstiluutnantti Kalevi Halonen palkattiin Salve-hankkeeseen ensin konsulteiksi ja sitten hankkeen johtoon virkamiehiksi.

MOT:
"Mikä Salve-hankkeessa kiinnosti KRP:tä?"

Erkki Rossi:
"No meille tuli tieto, että siellä oli ulkoasianministeriössä kaksi henkilöä nimitetty määräaikaisiin virkasuhteisiin ja he samalla jatkoivat sitten tämän hankkeen toimittajayrityksissä yksityissektorilla työsuhteessa. He näyttivät esteelliseltä, etteivät pysty tasapuolisesti hoitamaan tehtäväänsä, koska ovat tavallaan myyjän ja ostajan puolella ja valtion virkasuhteessa."

MOT:
"Meitä kiinnostaa, mikä tämä tällainen Salve-hanke on ollut?"

Jaakko Oksanen (puhelimessa):
"No, se on varmaankin ulkoministeriö, joka vastaa, koska siellä on tällainen henkilö kuin Ari Uusikartano on henkilö, joka tietää tästä hankkeesta."

Kysyimme haastattelua useilta Salve-hankkeessa mukana olleilta henkilöiltä, mutta ulkoministeriön linjauksen mukaan kameran edessä esiintyy vain tietohallintojohtaja Ari Uusikartano.

Ari Uusikartano:
"Kenraali Oksanen oli aikaisemmin Elisan palveluksessa ja työskenteli sitten projektissa projektijohtajana. Ja hänen rekrytointinsa toteutettiin siten, että esitiedot selvitettiin ja todettiin, että siinä ei ole päällekkäisyyksiä."

Salve-hankkeen pääasiallinen palveluntuottaja, tietoliikenneyhtiö Elisa lähestyi alun perin ulkoministeriötä ja ehdotti yhteistyötä.

Ari Uusikartano:
"Elisa on ollut avainroolissa järjestelmän rakentamisessa. Mutta tässä yhteydessä, kun henkilörekrytointeja tehtiin, ei ollut aktiivinen."

Kenraali Jaakko Oksanen teki elisalaisena hankkeessa ulkoministeriölle ensin konsulttitöitä vuonna 2011, kunnes siirtyi vuoden 2012 alussa ministeriöön hankkeen johtajaksi. Uudesta virastaan huolimatta hän säilytti työnsä myös Elisassa.

MOT:
"Silloin kun tuota tää Salve-hanke alkoi, niin eiks siinä, jos mä ymmärsin, niin te olitte silloin myöskin Elisan palveluksessa ja UM:n palveluksessa. Eikös siinä Elisa ja ulkoministeriö tehneet jonkinlaisia kauppoja samalla?"

Jaakko Oksanen (puhelimessa):
"Tähän todella, niin vastaa Uusikartano ja tarvittaessa Elisa. Mä oon aivan väärä ihminen ottaa siihen kantaa ja vastaan yhtään mitään."

MOT:
"Joo, kukas tuolla Elisan puolella voisi sitä yhtään avata?"

Jaakko Oksanen:
"No tää on Elisan liiketoimintayksikkö, YA-yksikkö ja siellä Risto Ojanperä on ollut toteuttamispuolella."

Myös apulaisjohtaja Risto Ojanperä Elisasta kieltäytyi haastattelusta. Hänkin sälytti vastuun hankkeesta ulkoministeriön Uusikartanolle.

Ari Uusikartano:
"Eversti Halonen, joka oli toinen näistä henkilöistä, niin hänen silloinen, tai se yritys, minkä palveluksessa hän silloin oli, ei ollut missään tekemisissä hankkeen kanssa."

Kalevi Halonen oli töissä tietotekniikkayritys Fujitsussa, kun hän teki Salve-hankkeessa konsulttitöitä ministeriölle syksyllä 2011. Halonen siirtyi ulkoministeriön ylitarkastajaksi ja Oksasen alaisuuteen vuoden 2012 alussa. Ulkoministeriö osti hankkeessa konsultointia Fujitsun tytäryhtiöltä nimeltä Nice-Business Solutions Finland Oy.

MOT:
"Ovatko tällaiset järjestelyt tavallisia vai erikoisia valtion hallinnossa, että samat henkilöt toimivat ostajan ja myyjän puolella yhtä aikaa?"

Ari Uusikartano:
"Ne ovat aika erityisiä. Ja tässä tilanteessa, jossa haluttiin tietynlaista täsmäosaamista, niin vaihtoehtojakaan ei juuri ollut. Eli kysymys oli siitä, että haluttiin virkavastuulle kyseiset henkilöt hoitamaan tätä turvaluokiteltua hanketta."

MOT:
"Te olitte itsekin epäiltynä tässä tutkinnassa. Mistä teitä epäiltiin?"

Ari Uusikartano:
"Epäiltiin virkavelvollisuuden laiminlyönnistä liittyen rekrytointeihin."

Puolustusvoimista eläköityneitä Oksasta ja Halosta ei epäilty mistään rikoksista. Salve-tutkintaa johti krp:ssä rikostarkastaja Erkki Rossi.

MOT:
"Miten epäillyt valikoituivat ulkoministeriöstä?"

Erkki Rossi:
"He olivat näiden yksiköiden päälliköitä ja tästä virkasuhteeseen nimittämisestä päättäneitä henkilöitä."

Oksasen ja Halosen nimitysten aikaan ulkoministeriön henkilöstöjohtajana työskennellyttä Pirkko Hämäläistä kuultiin esitutkinnassa epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Hämäläinen kuulusteluissa 12.9.2014:
”En ole omasta mielestäni syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Silloin kun nimityspäätöstä tehtiin, niin projektin salaisuuden takia kaikkia projektiin liittyviä tietoja ei toimitettu minulle.
Tietohallintojohtajalta saamani selvityksen perusteella kyseisen hankkeen läpivienti vaati juuri näiden kahden henkilön osaamista ja heidän nimittämistään virkaan. Ei ollut kyse mistään kilpailutilanteesta, jossa tietohallintojohtajan mukaan olisi ollut vaihtoehtoja. Jälleen kerran tämä näkökohta liittyy kansalliseen turvallisuuteen.”

MOT:
"Niinkö pienet tietoturvapiirit Suomessa ovat?"

Ari Uusikartano:
"Piirithän ovat aika pienet, mutta hoitaessani asiaa, totesin, että aikataulu on sellainen, että ainoastaan Oksanen tuli kyseeseen tähän hankejohtajan tehtävään, koska siihen ei ollut mahdollista perehdyttää ketään muuta. Ja Halosen rekrytointi tuli käsittääkseni Oksasen kautta."

MOT:
"Tutkitteko näiden henkilöiden taustoja, oliko heillä kytkentöjä toisiinsa, siis tarkoitan näillä konsulteilla ja sitten näillä nimittävillä henkilöillä?"

Erkki Rossi:
"Tässähän tuli esille sellaista, että kaikki ovat korkean turvallisuustason henkilöitä ja asiantuntijoita. Korkea turvallisuusluokitus tietotekniikassa ja sillä tavalla varmasti ainakin tietoisia toisistaan. Mutta mitään korruptiivisia tai epäasiallisia vaikuttimia ei tullut ilmi. "

Ari Uusikartano:
"No itse en tuntenut Oksasta ennen kuin tulin ulkoministeriöön, enkä Halostakaan."

Uusikartanon lisäksi ulkoministeriön tietoturvapäällikkö Antti Savolaisella oli iso rooli Oksasen ja Halosen löytämisessä Salve-hankkeeseen. Myös Savolaista epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkintamateriaalin mukaan Savolainen on Oksasen perhetuttu -90-luvulta. Haloseen opistoupseerin koulutuksen saanut Savolainen tutustui 2000-luvun alussa yhteisissä sotaharjoituksissa.

Savolainen kuulusteluissa 2.10.2014:
”Oksanen ja Halonen kummatkin kertoivat sen hinnan, joka korvaisi heille ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuisivat siitä, että he joutuisivat jäämään osin pois silloisista työtehtävistään. Samalla he toivat esille sen, että he eivät voi tulla tekemään täyttä työviikkoa meille, vaan tämän palkkauksen yhtenä ehtona oli se, että he voivat jäädä työsuhteeseen heidän silloiselle työnantajalleen.
Olisin esittänyt Halosen palkkaamista siihen hankkeeseen konsultiksi, mikäli tämä järjestely ei olisi onnistunut virkatyönä. Tässä on kyse myös merkittävästä taloudellisesta edusta, koska konsultille maksoimme 1500 euroa päivä, joka tekisi kuukaudessa vähintäänkin 30 000 euroa, kun virkasuhteessa puhutaan kuukausipalkasta, joka jää neljäsosaan siitä.”

Puolustusvoimista eläkettä nauttivien konsulttien palkkaamista virkamiehiksi täydellä palkalla ilman läsnäolovelvoitetta perusteltiin siis valtion saamilla säästöillä. Julkisten verotietojen mukaan eläkeupseerit pärjäsivät hyvin virkamiesvuosinaan. Hankejohtaja pääsi yli 200 000 euron vuosiansioille ja hankepäällikkökin kipusi parhaimmillaan yli 180 000 euron palkoille. Kenraali Oksasen tiedetään toisinaan myös avustaneen presidentti Ahtisaaren CMI-toimistoa konfliktialueilla. Tässä hän on Ahtisaaren apuna Acehin neuvotteluissa Indonesiassa.

MOT:
"Oliko kenraali Oksaksella samaan aikaa myös rauhanneuvottelutöitä, kun hän oli virkamiehenä ulkoministeriössä?"

Ari Uusikartano:
"Toki tiedän hänen muista työtehtävistään, mutta en oikeastaan voi ottaa niihin kantaa."

MOT:
"Miten varmistitte, etteivät virkamiehiksi palkatut hankejohtaja ja hankepäällikkö suosi siviilipuolen työnantajiansa Elisaa ja Fujitsua?"

Ari Uusikartano:
"He eivät hyväksyneet toimeksiantoja eivätkä hankintoja."

MOT:
"Vaikka nämä firmat olivat mukana tässä hankkeessa?"

Ari Uusikartano:
"Kyllä. Paitsi, että Fujitsu ei ollut."

MOT:
"Sen tytäryhtiö oli."

Ari Uusikartano:
"Niin kyllä joo, aivan."

MOT:
"No valvoiko kukaan konsulttivirkamiesten ajankäyttöä, miten he jakoivat aikansa kahden herran palveluksessa?"

Ari Uusikartano:
"Kyllä, itse asiassa olin itse valvomassa."

Tuplaroolitusten lisäksi Oksasen ja Halosen palkkaamisesta löytyi toinenkin ongelma.

Erkki Rossi:
"Ja sitten kun asiaa selviteltiin, niin ulkoasiainministeriöstä ei löytynyt sivutoimilupia, päätöksiä ja se antoi aiheen epäillä tässä nimittävän viranomaisen puolella virkavelvollisuuden rikkomista, siten, että ei ole noudatettu tuota virkamieslain 18 pykälää."

Tutkinnassa kävi ilmi, että salaisissa hankkeissa ulkoministeriö hoitaa sivutoimiluvat usein ilmoitusmenettelyllä, tässäkin tapauksessa sähköpostiviesteillä.

MOT:
"Kuinka pitkälle organisaatiot voivat mennä valtion turvallisuuden taakse, kun perustellaan erikoisia järjestelyjä?"

Erkki Rossi:
"Kyllä siinä voidaan mennä hyvin pitkälle, jos puhutaan erittäin salaisesta, salaisesta, suojaustasolla 1-2 olevasta tiedosta, niin erittäin pitkälti. Mutta täytyy muistaa, että tuo salassapito ei anna suojaa rikolliselle menettelylle."

Miksi entiset sotilaat nousevat merkittäviin rooleihin tietoturva-alan johtotehtävissä? Upseereita siirtyy kuin liukuhihnalta yrityksiin ja ministeriöihin.

MOT:
"Miten kadettikoulun käyminen pätevöittää tietoturvapäällikön tehtäviin?"

Jari Rantapelkonen:
"No kadettikoulun käyminen pätevöittää yleensäkin turvallisuusalalle aika hyvin, koska sotilaallinen toiminta on nimenomaan turvallisuustoimintaa ja siinä yhteydessä niin uskon että upseereilla on aika hyvät valmiudet toimia, oliko se sitten tietoturvallisuutta, henkilöturvallisuutta tai jotain muuta turvallisuusalaa niin sellaisissa tehtävissä."

MOT:
"Kuinka paljon tietoturva- ja kyberuhka-asioita kadettikursseilla tai sotakorkeassa käsitellään?"

Jari Rantapelkonen:
"No hankala sanoo yksiselitteisesti, että paljonko on tunteja tai viikkoja, että erillisenä aineenahan sitä ei kovin paljon ole mutta jokapäiväisessä toiminnassa se otetaan huomioon."

Tietoturvallisuus tuli puolustusvoimiin oikeastaan vahvemmin 80-luvulla mukaan. Ja sitten myöhemmin 90-luvulla nämä viestiharjoitukset, niistä tuli teleharjoituksia, sittemmin niistä tuli kyberharjoituksia ja informaatiosodankäynnin harjoituksia millä nimellä niistä nyt halutaankin käyttää. Puolustusvoimat on aikamoinen veturi ollut nimenomaan liikenne- ja viestintäministeriön kanssa siinä, että Suomi varautuu tämmöisiin tietoturvauhkiin.

Keskusrikospoliisin tutkinta Salve-hankkeesta ei johtanut lopulta mihinkään. MOT pyysi kahta asiantuntijaa tutustumaan hankkeen esitutkintamateriaaliin.

MOT:
"Olisiko KRP:llä ollut nähdäksenne eväitä toisenlaiseen ratkaisuun eli virkarikosepäilyjen siirtämiseen syyteharkintaan?"

Matti Tolvanen:
"Kyllä. Kyseessä on sellainen rajatapaus, että varmaan sitäkin kantaa olisi voinut perustella. Tässä tapauksessa työnantaja, virkamiestyönantaja tiesi, että heillä nämä sivutoimet on ja silloin ei oikein voi moitetta kohdistaa kyllä näihin henkilöihin, jotka palkataan vaan siihen henkilöön, joka palkkaamisen tekee."

MOT:
"Näille entisille upseereille räätälöitiin korkeapalkkaiset virat ilman läsnäolovelvoitetta. Löytyykö tästä kuviosta korruptiivisia rakenteita tai hyvä veli -verkostoja?"

Matti Tolvanen:
"Tämä on lähinnä eettinen kysymys. Lähinnä tällaista ratkaisua voisi puoltaa se, että kerta kaikkiaan mistään muualta ei ole saatavissa sellaista asiantuntemusta kuin näillä henkilöillä on. Hyvin painavilla syillä tällainen menettely voisi eettisesti olla kestävä, mutta, niin kuin sanoin, niin kyllä tämä herättää kysymyksiä. Tietysti asiathan ovat monesti sellaisia, miltä ne näyttävät. Ei tämä tietenkään ulkopuoliselle kovinkaan hyvältä näytä."

Esitimme Salve-hankkeen esitutkintamateriaalin myös Vaasan yliopiston professori Ari Salmiselle. Hän on erikoistunut korruptioon ja hyvä veli –verkostoihin Suomessa.

Ari Salminen:
"No kyllä tää on aika niin kun harvinainen järjestely. Sikäli mikäli minä tiedän näistä, että selkeintähän tässä olisi ollut palkata kokopäiväseksi jos kerta otetaan virkasuhteeseen, ettei synny mitään sekaannuksia tai mitään intressejä ikään kuin heidän taustayritystensä puolelta tässä ja tässä itse hankkeessa."

MOT:
"Se jäi vähän niin kun herran haltuun, että kuinka paljon he tekivät töitä yritykselle ja kuinka paljon sitten ministeriölle?"

Ari Salminen:
"Siinähän ajettiin kuitenkin takaa jonkunlaista kustannustehokkuutta, että siinä jollain tavalla niin kun luotettiin näiden henkilöiden omaan eettiseen arviointiin tässä mielessä. Toinen asia on sitten se, että miksi juuri heidät valittiin ja minkä takia siinä niin kuin ei ollut tämmöistä muun tyyppistä hakua, että ilmeisesti tää oli tämmöinen niin kuin täsmähaku, johon katsottiin, että löytyi oikeat henkilöt. Jos kerta ollaan kustannustehokkaita, niin pitää mahdollisimman siis sovitussa ajassa joka tapauksessa saada tuloksia aikaan, eikä niin, että se niin kuin jatkuu ja jatkuu, jolloin sitten tää kustannustehokkuuskin on vähän epäselvää tai epävarmaa."

MOT:
"Mitä ulkoministeriö tilasi Elisalta ja saiko se mitä tilasi?"

Ari Uusikartano:
"Hankehan käynnistettiin jo 2007 vuoden lopulla, jossa lähdettiin arvioimaan esiselvityksen kautta mahdollisia turvallisuusuhkia, todennäköisiä turvallisuusuhkia ja mahdollisia teknisiä ratkaisuja, joihin niillä voidaan vastata."

MOT:
"Ja tää hankintapäätös tehtiin 2007?"

Ari Uusikartano:
"Hankintapäätöstä itse asiassa ei silloin tehty, vaan ainoastaan esiselvitys, kokonaisuus päätettiin ja kun oltiin pilotointivaiheessa, niin tuli tilanne eteen, jossa oli pakko lähteä nopeaan toteutukseen."

Uusikartano viittaa syksyllä 2011 ulkoministeriössä nousseisiin epäilyihin, että ministeriöstä karkaa tietoa ulkopuolelle. Se sai myös Salve-hankkeeseen vauhtia. Hankintapäätös tehtiin vasta tuolloin.

MOT:
"Miten arvioisitte Salven onnistuneen hankeprojektina?"

Ari Uusikartano:
"Ottaen huomioon sen, että kuinka kiireisellä aikataululla se tehtiin, niin se onnistui erittäinkin hyvin. Suurimmat haasteet ehkä liittyivät siihen, että tavoitteena oli alusta saakka saavuttaa korkeampi turvallisuustaso, kuin mihin sitten hankkeen aikana päästiin."

MOT:
"Tavoittelitte suojaustaso kakkosta?"

Ari Uusikartano:
"Kyllä."

MOT:
"Pääsitte kolmoselle?"

Ari Uusikartano:
"Pääsimme kolmoseen ja EU-C:hen eli confidentialiin, joka on sinänsä jo kova saavutus."

Keskusrikospoliisi tutki Salve-hanketta viime vuoden syksyn ja talven ajan. Tutkinnanjohtaja Erkki Rossi päätti tutkinnan vuoden 2015 maaliskuussa.

Erkki Rossi:
"Tämä ei siirtynyt syyteharkintaan siksi, että siinä ei ilmennyt syytä epäillä rikosta, tai se poistui, sen jälkeen kun todettiin, että päätökset oli tehty ja esteellisyyttä oli käsitelty ja tehty tää järjestely, että henkilöt eivät yksittäistapauksissa osallistu päätöksentekoon, jossa heidän yrityksen, tai yritykset, jossa he työskentelevät, ovat osallisina."

Salve-hankkeeseen on kulunut ulkoministeriön ohjauksessa arviolta 13 miljoonaa euroa. Hanke ei valmistunut luvatussa aikataulussa. Ongelmina ovat olleet tilasuojausten rakentamisurakan venyminen sekä etenkin kryptauksen vaikeus, salaviestihankkeesta kun on kyse. Virkamiehiksi palkattujen konsulttien määräaikaisia virkoja jatkettiin ensin vuodella, sitten puolella vuodella, eikä siltikään valmista tullut. Ei päästy tavoiteajassa suojaustasolle kaksi.

Salve-hanke siirtyi valtiovarainministeriön syliin raakileena kesällä 2014. Siellä se jatkaa Sa-Tu-hankkeen nimellä. Sa-Tussa on yhdistetty entinen puolustusvoimien viestintäverkko koko julkisen hallinnon turvallisuusverkoksi Tu-Veksi. Mukaan otettiin ulkoministeriön Salve. Salvesta ja Tu-Vesta syntyi Sa-Tu, johon on budjetoitu jo 13 miljoonaa euroa. Salven saattaminen suojaustasolle kaksi lohkaisee noin 2,5 miljoonaa euroa.

Ari Uusikartano:
"Suojaustason 2 ratkaisu valmistuu, itse asiassa pitäisi valmistua tässä kuussa."

Konsultit Oksanen ja Halonen ovat siirtyneet muihin tehtäviin.

MOT:
"Jotenkin vaan tuntuu, että nämä valtion ict-hankkeet järjestäen epäonnistuvat. Mistähän se mahtaa johtua?"

Mikko Hyppönen:
"Varmaan tämmöisten ict-hankkeiden tärkeiden onnistumisen tae on vahva johtajuus. Eli se, että asiakas tietää mitä haluaa, ja asiakas osaa etsiä sen oikean toimittajan ja sitten osaa vaatia sitä toimituksen tasoa ja aikataulua. Tää varmaan on se pääsyy: johtajuuden puute tai heikko johtajuus."

Kysyimme samaa myös julkisiin hankkeisiin perehtyneeltä Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Voutilaiselta.

Tomi Voutilainen:
"Hankintojen suunnittelua ei tehdä huolellisesti. Yhtenä epäonnistumisen merkkinä useissa hankinnoissa on se, että ne hankinnat valmistelee jo ulkopuolinen toimija. Se ei ole se viranomainen, vaan se voi olla jo se konsultti, joka sitten kilpailutetaan uudestaan tekemäänkin se palvelu."

MOT:
"Tuleeko siinä helposti sellainen tilanne, että pukki palkataan kaalimaan vartijaksi?"

Tomi Voutilainen:
"Nyt jos puhutaan yksityisestä palveluntarjoajasta, se ei saisi koskaan olla sellaisessa asemassa, että se tekee itsenäisesti työtä viranomaisessa viranomaisen lukuun.
Se ei riitä meillä, että meillä vaan joku hyväksyy viranomaisessa laskun vaan että siinä laskun hyväksymisen yhteydessä täytyy myös varmistaa se, että se työ on myös tehty riittävällä huolella ja että sitä työtä on ohjattu riittävästi viranomaisessa."

MOT:
"Suomessa sanotaan olevan rakenteellista korruptiota. Mitä se tarkoittaa?"

Ari Salminen:
"Voidaan aatella esimerkiks julkiset hankinnat. Kaikki tehdään täsmälleen säännösten ja määräysten mukaan, mutta siitä huolimatta lopputulos on sillä tavalla korruptiivinen, että jotkut saavat tästä hankinnasta niin kuin etuja ja heiltä pyydetään näitä tuota palveluja ja jotkut jäävät säännöllisesti ja jatkuvasti niiden ulkopuolelle."

Kysymys on siitä, että tämmöiset korruptiiviset rakenteet voivat syntyä juuri silloin, jos ei ole mitään valvontaa.

Suomeen puuhataan kovalla kiireellä uutta tiedustelulakia, joka antaisi viranomaisille laajat oikeudet verkkovakoiluun. Ajatus on se, että tulevaisuudessa ulkoministeriön tietomurtojen kaltaiset hyökkäykset havaitaan ihan itse.

MOT:
"Miksi verkkotiedustelu on kansallisen turvallisuuden takia välttämätöntä?"

Tuomas Portaankorva:
"Verkkotiedustelulla olisi mahdollista pystyä huomattavasti aikaisemmin puuttumaan tämänkaltaisiin yrityksiin ja mahdollisesti jopa kokonaan estämään vahinkojen tapahtuminen. Tällä hetkellä olemme täysin ulkomaisen kumppanin tai ulkomaisten kumppaneiden hyväntahtoisuuden varassa sen suhteen, että tapahtuuko Suomesta poikkeavaa verkkoliikennettä ulkomaille vai ei."

Mikko Hyppönen:
"Ja jos me nyt yleensä ollaan sitä mieltä, että Suomi tarvitsee sotilastiedustelua, niin kyllä varmaan vuonna 2015 on ihan ymmärrettävää, että sotilastiedustelu pystyy työskentelemään myös verkossa. Että ei ehkä nykypäivänä pärjätä pelkästään radioliikennettä kuuntelemalla."

Laajan tietovuodon paljastuttua ulkoministeriössä otettiin käyttöön vanha keino suojata turvaluokiteltu tieto. Salaiset ja erittäin salaiset tiedot kulkevat turvallisesti jälleen mustissa kirjekuorissa.

MOT:
"Eli tälle Ulkoministeriön tietomurrolle on ehkä turha odottaa mitään päätöstä?"

Mikko Hyppönen:
"En usko että saadaan koskaan lopullista vastausta että kuka, mikä nimenomainen taho Ulkoministeriön hyökkäyksen takana oli."

MOT:n saamien tietojen mukaan poliisilla on esitutkinnassa parhaillaan puolustushallintoa koskeva tietovuoto. Tapauksessa epäillään, että yksittäinen asiakirja olisi päätynyt vääriin käsiin. Kyseinen asiakirja on turvaluokiteltu suojaustasolle neljä.

Haastateltavat:

TUOMAS PORTAANKORVA
ylitarkastaja, suojelupoliisi

MIKKO HYPPÖNEN
tutkimusjohtaja, F-Secure

ARI UUSIKARTANO
tietohallintojohtaja, ulkoministeriö

ERKKI ROSSI
rikostarkastaja, keskusrikospoliisi

JAAKKO OKSANEN
kenraali evp

JARI RANTAPELKONEN
everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulu

MATTI TOLVANEN
rikos- ja prosessioikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto

ARI SALMINEN
hallintotieteiden professori, Vaasan yliopisto

TOMI VOUTILAINEN
julkisoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto