Hyppää pääsisältöön

Tukkapölly ei opeta lapselle oikeaa ja väärää

Tukkapölly ei auta
Tukkapölly ei auta Kuva: Freeimages tukkapölly

Taloudellisesti kireä aika lisää perheessä vanhempien ailahtelevuutta ja kovakouraisuutta. Lapsi reagoi vanhempien ärtymykseen. Seurauksena voi olla kierre, jossa aikuinen ei hillitse itseään känkkäränkän lapsen kanssa.

Laki kieltää meillä ruumiillisen kurituksen. Niin kotimaiset kuin kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lama-aikoina kovakourainen vanhemmuus lisääntyy.

– Vasta 1970-luvulla tajuttiin, että kurittaminen ei ole lapselle hyväksi, lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseurasta sanoo.

Kurittamisella haluttiin saada lapsi tottelemaan ja pysymään oikealla tiellä.

– Mutta vaikka tukkapölly johtaisi tottelemiseen, se ei kasvata ymmärtämään syvällisesti, mikä on oikean ja väärän ero. Siitä puuttuu pohdinta, mitä tapahtui ja mistä lapsen teko johtui. Sen sijaan kyse on vallankäytöstä, jota lapsi myöhemmin soveltaa omiin kaveri- ja ihmisuhteisiinsa.

Tavallinen tapaus: saappaat

Tytti Solantaus käyttää termiä rajakeskustelu: on asioita, joista lapsi saa päättää, ja asioita, jotka aikuinen päättää. Välillä on harmaa alue, jolla lapsi kokeilee omaa määräämistään. Kyseessä on iso kehitysvaihe.

Lapsiperheessä on normaali kiireinen aamu. Ulkona sataa.

– ”En paa saappaita!” lapsi kiukuttelee, kun kello käy ja vanhempi on jo myöhässä työpaikalta, jossa on tiedossa rankka päivä.

– ”No nyt pannaan saappaat!” aikuinen saattaa tokaista ja kiskoa jalkineet parkuvan ja kiemurtelevan lapsen jalkaan väkisin.

Tytti Solantaus neuvoo, että vaikka yksioikoinen toiminta on joskus pakon sanelemaa, kannattaa muissa tilanteissa ottaa aikaa ja perustella, miksi saappaat ovat välttämättömät:

– ”Katsopas, kuinka kovasti siellä sataa!”

Ainakin jälkeenpäin aamuisesta tilanteesta olisi syytä keskustella.

– Mikä oli lapsen näkökulma asioihin? Miksi hän ei halunnut saappaita? Hankaavatko tai lonksuvatko ne? Eikö ne jalassa voi kiipeillä?

Läheisin loukkaa pahimmin

Kukaan ei voi loukata ihmistä pahemmin kuin hänen rakkaimpansa, läheisensä.

– Heille sanotaan usein asioita, joita ei ikinä sanottaisi työtovereille. Edelleen on vallalla ajatus, että lapselle voi sanoa pahasti, viedä häneltä ilo moittimalla vaikka kesken synttärikakun leikkaamisen.

Miltä tuntuisi, jos oma esimies sanoisi itselle yhtä pahasti toisten kuullen, haukkuisi, nöyryyttäisi ja uhkailisi? Moni työpaikkakiusattu on kokenut sen nahoissaan.

– Lapsi on vielä suojattomampi. Hänelle vanhempi on aina totuus. Syyttävä ääni voi kaikua hänen sisällään pitkään.

Kovan vihaisen sananvaihdon kuuleminen on vauvoillekin rankkaa.

– Eniten vanhempien välisistä toistensa haukkumisesta kärsii lapsi. Se horjuttaa hänen turvallisuuden tunnettaan. Myös ammattilaisten tulee tarkkailla omaa toimintaansa. Vaikka toisella vanhemmalla olisi päihdeongelmia, lapselle on tärkeää, että vanhempaan suhtaudutaan kunnioittavasti kuten ihmisiin yleensä. Nöyryyttäminen ulottuu aina myös lapseen itseensä.

Kasvatuksessa vedotaan usein siihen, että vanhempien pitäisi olla lojaaleja toisilleen.

– Tilanteissa, joissa puoliso käyttää lapseen fyysistä tai henkistä väkivaltaa, pitää mennä lapsen puolelle. Hän on heikompi ja pienempi. On puolisonkin etu, että lasta ymmärretään.

Tytti Solantaus sanoo pelkäävänsä lasten päivähoito-oikeuden supistamista.

– Jos perheessä on työttömyyttä tai siihen on syntynyt uusi vauva, vanhempi on tosi tiukoilla ja voi tuntea epätoivoa, joka heijastuu lapsiin.

6 vinkkiä, jos pinna palaa

1. ”Yksi, kaksi, kolme…” Vanha tuttu keino: ota aikalisää, laske kymmeneen ennen kuin toimit.

2. ” Hei, tuutko keittiöön?” Jos olet yksin tilanteessa, kutsu paikalle puolisosi. Hänellä voi olla rauhallisempi ote selvittää kärhämä.

3. ” Olen pahoillani. Se ei johtunut sinusta.” Jos olet menettänyt malttisi, puhu lapsen kanssa jälkeenpäin. Kerro, että perheellä on nyt vaikeaa, ja ärtymyksesi johtui siitä. Kerro myös, että teette asioita perheen tilanteen hoitamiseksi.

4. Jos läpsäytät kerran, melko varmasti tulee toinenkin kerta. Toisen kerran jälkeen tarvitset viimeistään apua. Puhu ainakin puolison tai ystävien kanssa tilanteesta. Se synnyttää sinua tukevan sosiaalisen kontrollin. Voit ottaa yhteyttä myös lastensuojeluun. Se pyrkii tukemaan varhaisia ongelmatilanteita.

5. Löytyisikö kotiin apua arjen pyörittämiseen? Psyykkistä voimaa antaa usein jo se, että osaa pukea asian sanoiksi. Kerro perheen ongelmista päiväkodissa ja puhu niistä opettajan kanssa. Se auttaa myös opettajaa ymmärtämään lasta.

6. ”Hei, on niin kiva kävellä yhdessä päiväkotiin!” Huomaa ennen kaikkea tilanteet, joissa kaikki sujuu hyvin. Kerro lapselle, miten mukavaa sinun on olla hänen kanssaan.

Bonusvinkki!

Kun pinna alkaa palaa, voit soittaa Suomen Mielenterveysseuran valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, joka päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 9.00–07.00, ja viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00. Puhelu antaa paussin ja vaikea tilanne katkeaa. Mielenterveysseuran verkkosivuilta löydät tietoa, miten voi saada tukea ja apua verkossa, puhelimella, kasvokkain ja ryhmissä.

Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

kylpyankalla pirunsarvet
kylpyankalla pirunsarvet Kuva: freeimages.com / Jean Froidevaux osa8
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa
Marja Hintikka Live, vanhempien seksikoulu, vaihda asentoa vaihda asentoa
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.