Hyppää pääsisältöön

Hypokondria ei ole luulosairautta

Hypokondria on mielenterveyden häiriö, josta kärsivä uskoo sairastavansa vakavaa sairautta. Hypokondria kuuluu elimellisoireisten häiriöiden luokkaan ja se on yhtä paljon sairaus kuin esimerkiksi paniikkihäiriö.
Sairautta kutsutaan puhekielessä myös luulotaudiksi mutta se on harhaanjohtava termi.
- Luulosairaus johtaa helposti ajattelemaan, että kyse on teeskentelystä tai että kyseessä ei ole todellinen sairaus, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen.

Keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden

Ihon muutokset, rasvapatit, rintakivut, vatsan- ja suoliston toimintaan liittyvät tuntemukset aiheuttavat hypokondrikolle voimakasta pelkoa vakavasta sairaudesta, eikä pelko haihdu vaikka lääkärin tutkimuksissa oireille ei löydy syytä. Hypokondrikko ei kuvittele tai valehtele oireitaan, vaan hänelle ne ovat täysin totta. Tyypillistä onkin, että potilas hakeutuu useiden eri lääkäreiden vastaanotoille ja tutkimuksiin kerta toisensa jälkeen.

Jukka Kärkkäinen
psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen Jukka Kärkkäinen jukka kärkkäinen

- Potilas voi itse olla tunnistamatta psyykkista osuutta oireilussaan, mutta olisi hyvä avata jo yleislääkärin vastaanotolla sitä mahdollisuutta, että mielikin voi tehdä oireita, jotka tulevat esiin fyysisinä tuntemuksina, koska keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, Kärkkäinen toteaa.

Hypokondrian tunnusmerkkejä

Hypokondrisia piirteitä esiintyy monilla mutta lievä tai lyhytaikainen pelko ei riitä diagnoosiin.
- Huolestuminen ja lievät pelot kuuluvat normaalistikin aika ajoin ihmisten elämään, Kärkkäinen toteaa mutta kehottaa kääntymään ammattilaisen puoleen jos tunnistaa itsessään seuraavia piirteitä:

  • Pelko vakavasta sairaudesta on kestänyt vähintään puoli vuotta
  • Pelko hallitsee arkea ja jaksaminen heikkenee.
  • Useista lääkärintutkimuksista huolimatta ahdistus ja usko sairauksiin jatkuu

Pelko kuriin

Tauti puhkeaa tyypillisesti aikuisilla ja laukaisevana tekijänä voi olla aiemmin sairastettu vakava sairaus, jonkun läheisen kuolema tai oman vanhemman kuolema pelkoa herättävään sairauteen samassa iässä.
Jukka Kärkkäisen kokemuksen perusteella suurella osalla hypokondriapotilaista oireet saadaan kuriin, kun heidät saadaan hakemaan apua.

- Jos potilas itse ymmärtää ja hyväksyy sairastavansa hypokondriaa, ollaan hoidossa ja diagnoosin tekemisessä jo pitkällä. Sopivalla lääkityksellä ja terapialla on saatu lyhyessäkin ajassa hyviä tuloksia.

Kärkkäinen kehottaa ihmisiä keskittymään enemmän huolehtimaan terveydestä kuin tarkkailemaan sitä.

- Huolta aiheuttavat fyysiset oireet kannattaa aina tarkistuttaa mutta muuten ikäsidonnaiset terveystarkastukset riittävät noin 2 - 5 vuoden välein. Oireiden etsiminen netistä tai avun etsiminen keskustelupalstoilta ei kannata. Netissä on paljon yksilöllisiä tarinoita sairauksien kokemisesta ja negatiivisia kertomuksia hoitojen tehoista, jotka eivät ole mitenkään yleistettäviä, ja niitä en suosittele luettavaksi jos on yhtään herkkä ottamaan asiota itseensä.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän