Hyppää pääsisältöön

Järven pohjassa lojuu ikuinen arkisto

Kari Mielikäinen nostaa puuta järvestä
Emeritusprofessori Kari Mielikäinen nostaa puuta järven pohjasta Kari Mielikäinen nostaa puuta järvestä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen kari mielikäiknen

Monen metsälammen pohjassa näkyy lähes aavemaisia puunrunkoja, hakopuita. Ne ovat kaatuneet rantapenkereeltä veteen tuhansien vuosien aikana ja hajoavat Lapin kylmissä vesissä hyvin hitaasti. Nyt ne ovat ilmastotutkijoiden aarre.

Puita on sukellettu metsäjärvistä ja –lammista jo niin paljon, että niistä voidaan muodostaa yhtenäiset aineistot kahdeksantuhannen vuoden päähän. Tämä tehdään tarkastelemalla kerättyjen puiden vuosirenkaita eli vuosilustoja ja vertaamalla niitä toisiinsa.

Hakopuu Harrijärven pohjassa
Hakopuu Harrijärven pohjassa Hakopuu Harrijärven pohjassa Kuva: Yle/Pirjo Koskinen urho kekkkosen kansallispuisto

Pohjassa lojuvat puut ovat lahjomaton aineisto ilmaston tutkijoille. Puut säilyvät Lapin järvissä vuosituhansia, koska niitä hajottavat eliöt eivät viihdy kylmässä vedessä ja lähes hapettomassa mudassa. Oksat vain kuluvat pikku hiljaa veden ja jään voimasta jättäen pelkät kyhmyt runkoon.

Puuaines on mutaisesta ulkomuodosta huolimatta tiivistä ja hakopuista sahatuista näytteistä voidaan helposti lukea vuosilustot.

Pirjo Koskinen haastattelee Hannu Hervaa, taustalla Jari Hietanen
Metsäteknikko Hannu Herva sahaa näytettä hakopuusta, apuna Jari Hietanen Pirjo Koskinen haastattelee Hannu Hervaa, taustalla Jari Hietanen Kuva: Kari Mielikäinen hakopuu

Vuosilustojen paksuudesta voidaan päätellä paitsi yksittäisten kesien myös pidemmän aikavälin ilmaston vaihtelut. Kylmänä kesänä puu kasvaa hitaammiin, lämpimänä nopeammin. Esimerkiksi pikku jääkausi 1450–1850-lukujen välillä näkyy lustoaineistossa pitkänä hitaan kasvun kautena.

Metsäteknikko Hannu Herva Luonnonvarakeskuksesta vei näytteen Rovaniemen tutkimusyksikön laboratorioon Metsäradion haastattelun jälkeen ja määritti sen iän.

Puun ikä on määritetty sen vuosilustojen perusteella
Vuodet asettuvat paikoilleen lustojen perusteella Puun ikä on määritetty sen vuosilustojen perusteella Kuva: Hannu Herva, Luonnonvarakeskus vuosilustot

Vuosirenkaat paljastivat, että puu on kasvanut Harrijärven rannalla vuosien 1492 – 1560 välisen ajan pikku jääkaudella. Se on lojunut järven pohjassa siis viitisensataa vuotta, ja kasvanut koko elämänsä hitaasti tuottaen ohuita vuosirenkaita.

Puun syntyvuosi on ajoituksen perusteella sama, jona Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Todellinen syntyvuosi on oikeasti muutamaa vuosikymmentä aiemmin, koska näytettä ei uskallettu ottaa aivan puun tyveltä. Pinnastakin on todennäköisesti kulunut joitain vuosilustoja pois, eli puu on oletettavasti hieman vanhempi.

Kari Mielikäinen näyttää, mihin puu kaatuu joskus
Tämäkin puu tulee kaatumaan aikanaan Harrijärveen Kari Mielikäinen näyttää, mihin puu kaatuu joskus Kuva: Yle/Pirjo Koskinen urho kekkkosen kansallispuisto

Samassa ilmastotutkimuksessa selvitetään myös, miten ilmaston muuttuminen vaikuttaa Golf-virtaan. Geologit ovat löytäneet Englannin edustalta alueen, josta merenpohjan sedimenttikerrokset voidaan laskea tarkasti. Kun niitä verrataan kahdeksantuhannen vuoden pituiseen vuosilustoaineistoon, pystytään päättelemään, miten kylmät ja lämpimät ajanjaksot vaikuttavat Golf-virtaan.

Kun Golf-virta on ollut voimakas, sedimentissä näkyy karkeaa hiekkaa. Kun virta on vähäisempi, hiekkakerrostuma on hienompi.

Puun lustoista voidaan päätellä jopa auringon aktiivisuutta ja selvittää sen roolia ilmastomuutoksessa. Kun aurinko on aktiivinen, syntyy kosmista säteilyä vähemmän, mikä näkyy hiilen isotooppisuhteissa. Kun puu kasvaa, se sitoo hiiltä ilmakehän hiilidioksidista ja sitoo sen puuainekseensa. Tarkoissa laboratoritutkimuksissa nähdään, millaista hiilen isotooppia on kulloinkin puuainekseen sitoutunut.

Kuuntele Metsäradion juttu hakopuista

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Pirkka-Pekka Peteliuksen mökkipihassa soivat saderummut

    Vesipisarat soittavat hypnoottista sävelmää.

    Helinät, kilinät ja tömpsötykset – uusi ääniharrastus saa Peteliuksen hykertelemään innosta. Tänä syksynä mökin pihaan rakentuivat saderummut. Saavi, ämpärit ja soihtujen pohjat soittavat hypnoottista sävelmää.

  • Avara luonto syksyllä 2017

    Avara luonto syksyllä 2017

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2017. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

  • Cityluonto: Kesäyö Korkeasaaressa

    Korkeasaari ei hiljene öisin.

    Sulkemisajan jälkeen Korkeasaareen laskeutuu raukea mekkala, kun eläimet innostuvat huutelemaan viereisiin aitauksiin. Pääsin heinäkuisena kesäyönä mukaan iltakierrokselle.

  • Cityluonto: Stadin rakkaimmat puut

    Helsinkiläiset rakastavat puita ja erityisesti puuvanhuksia.

    Helsinkiläiset rakastavat vanhoja puita. Niitä hoidetaan ja suojellaan vaikka ne sattuisivat kasvamaan ajokaistalla. Arboristin eli puunhoitajan tehtävänä on pitää puuvanhukset ja vetreät taimet hyvässä kunnossa. Merikadun ja Ehrensvärdinkadun kulmassa eteläisessä Helsingissä on lippusiimalla rajattu alue.

  • Cityluonto: Ovela kuin citykettu

    Kaupunkilaisketut asuvat jopa keskellä kaupunkia

    Joko bongasit cityketun? Repolaisen voi nähdä kesällä hämärän tullen jopa keskellä kaupunkia. Pesäkolonsa se pyrkii piilottamaan uteliailta, mutta joskus haju kavaltaa asuinpaikan. Helsingin Olympiastadionin kupeessa on vielä hiljaista kesäaamuna kello kuusi. Liikkeellä on harvakseltaan työmatkakävelijöitä ja pyöräilijöitä.

  • Cityluonto: Roskalintuja – onko niitä?

    Ovatko lokit, varikset ja pulut roskalintuja?

    Lokit, varikset ja pulut eivät ole suosituimpia kaupunkilintuja. Roskalinnuiksi haukuttua kolmikkoa yhdistää se, että ne viihtyvät ihmisen läheisyydessä. Ihmisten mielestä ne penkovat roskiksia, likaavat ympäristöä ulosteillaan ja meluavatkin vielä.

  • Cityluonto: Linnanmäen vesitornin villi metsä

    Linnanmäen vesitornissa kasvaa tiheä metsä.

    Tiesitkö, että Linnanmäen huvipuistossa on metsä, jossa kasvaa muun muassa mansikkaa? Pyöreä punatiilinen vesitorni on yksi Linnanmäen maamerkeistä. Sen huipulla on tiheä metsikkö, jossa linnut pesivät mielellään. Vesitornin vihreä katto hämäsi sota-aikana myös vihollista.

  • Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

    Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

    Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.

  • Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

    Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

    Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

  • Cityluonto: Pieni ja pelottava punkki

    Punkki eli puutiainen on pieni ja pelottava eläin.

    Puutiainen eli punkki on monen mielestä Suomen pelottavin eläin. Suomessa elää 1 500 punkkilajia, joista kuitenkin vain pieni osa on kiinnostunut ihmisestä. Tutkijat kartoittavat parhaillaan, voiko punkkien esiintymistä ennustaa vuoden tai sääennusteiden mukaan. Vielä joku aika sitten lapsia peloteltiin, että rantalepikossa väijyy punkkeja.

  • Cityluonto: Petikaverina lutikka

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

    Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

  • Cityluonto: Pistikö salakavala viemärihyttynen?

    Luonto tulee joskus liian lähelle kuten viemärihyttyset.

    Luonto tulee joskus liian lähelle eikä hyttysiltä välty pääkaupungin keskustassakaan. Salakavala viemärihyttynen on sitäpaitsi äänetön ja hyvä piiloutumaan.

  • Cityluonto: Kaupunkilainen, varo säätä!

    Kaupungeissa on varauduttava äkillisiin sääilmiöihin.

    Olitko paikalla, kun tulva peitti Kauppatorin? Muistatko ennätysison ketjukolarin Lahdentien lumimyräkässä? Näitkö uutiskuvat tuulen kaatamasta lentokoneesta Malmilla? Pääkaupungin on osattava varautua monenlaisiin äkillisiin sääilmiöihin.

  • Peltsin Lapissa etsitään aitoa lappilaista elämänmenoa

    Peltsin Lapin molemmat tuotantokaudet.

    Peltsin Lappi -ohjelmassa matkustetaan Lappiin ja selvitetään, mikä vie sinne aina uudestaan ja uudestaan. Lappilaisuuden ydintä etsiessä ohjelmassa tutustaan muun muassa kullankaivamiseen, kalastukseen sekä paikallisiin erikoisuuksiin ja tavalliseen elämään. Lämminhenkistä ja rauhallista ohjelmaa kuljettaa eteenpäin leppoisalla tyylillään Lapin ystävä ja eräjorma Mikko "Peltsi" Peltola. Ohjelman ensimmäinen tuotantokausi esitettiin Yle TV2-kanavalla syksyllä 2012. Toinen tuotantokausi koettiin ruuduilta vuotta myöhemmin.

  • Peltsin Lappi: TOP 3 maisemat

    Lapin maisemat ovat toinen toistaan hienompia

    Upeita maisemia voi ihailla muun muassa Pyhä-Nattasella, Pallasjärvellä ja Pitsusjärvellä.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Tunnista lintu - opas aloittelijoille

    Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

    Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

  • Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

    Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

  • Tässäkö Suomen paras susiäänite?

    Luontomiehet tallensivat susilauman ulvonnan hyvin läheltä.

    Onni potkaisi Juha Laaksosta ja Riku Lumiaroa eräänä syyskuisena iltayönä Kuhmossa. Luontomiehet olivat äänistyspuuhissa, kun susilauma alkoi yhtäkkiä ulvoa aivan lähietäisyydellä. He saivat äänitettyä ulvonnan.