Hyppää pääsisältöön

Näistä nykytaiteen nimistä kuullaan vielä

Jos Magritte olisi nuori taiteilija vuonna 2015
Jos Magritte olisi nuori taiteilija vuonna 2015 Jos Magritte olisi nuori taiteilija vuonna 2015 Kuva: Yle / Mikko Lehtola moderni

KulttuuriCocktail laati listan tulevaisuuden nykytaiteilijoista. Näissä nuorissa on potentiaalia.

Soitimme taiteen korkeakouluihin ja taidemuseoihin ja laadimme vihjeiden perusteella oman subjektiivisen Nuoret 15 -listan. Kimmokkeena toimi Taidehallin Nuoret 2015 -näyttely, jossa on esillä reilu parikymmentä alle 35-vuotiasta kuvataiteilijaa, ja kaksi taiteilijaryhmää. Nuoria lupauksia on Suomessa kuitenkin vielä paljon enemmän.

Taidehallin taiteilijat löytyvät täältä - KulttuuriCocktailin 15 nuoren taiteilijan tai taiteilijaryhmän lista alta:


Jenna Sutela, s. 1983

Jenna Sutela, 2015: instruments_of_mind-matter. Galleria Sinne
Jenna Sutela, 2015: instruments_of_mind-matter. Galleria Sinne Jenna Sutela, 2015: instruments_of_mind-matter. Galleria Sinne Kuva: Paavo Lehtonen 2015: instruments_of_mind-matter. galleria sinne

TaiKin medialaboratoriosta vuonna 2008 valmistunut Sutela tutkii äänen, tekstin ja installaation keinoin suhdettamme teknologiaan, aikaan ja kehoon.

Marraskuussa Galleria Sinnessä esillä ollut evoc.al vei ajatukset Neanderthalilaisten kielestä tulevaisuuden ihmisen ääntelyihin. Miltä ihminen on joskus kuulostanut? Miltä tulevaisuudessa tulemme kuulostamaan?

Sutela toteutti teoksen yhdessä norjalaisen taiteilijan Lars TFC Holdhusin kanssa.


Johanna Heikkilä, s. 1986 ja Ulla Kokki, s. 1992

Johanna Heikkilä ja Ulla Kokki
Johanna Heikkilä ja Ulla Kokki Johanna Heikkilä ja Ulla Kokki Kuva: Johanna Heikkilä ja Ulla Kokki johanna heikkilä

Turun taideakatemian lopputyö-yhteisnäyttelyssä Yritys kuvailla horisontti, Kokki ja Heikkilä luovat runollisen pohdiskelevan maailman, joka yhdistää muistot runolliseen havainnointiin. Sekä Heikkilä että Kokki osoittavat töillään filosofisen ja kirjallisen lahjakkuutensa. Ajattelu on taitavaa.

Yhtenä lähtökohtana näyttelyn teoksille on ollut Italo Calvinon romaani Herra Palomar. Kirjan ensimmäisessä luvussa Herra Palomar seisoo meren rannalla ja yrittää lukea aaltoa: ”Mutta totta on myös että jokainen aalto on samanlainen kuin toinen vaikkei juuri seuraava tai edeltäjänsä. Näin ollen jotkut sarjat ja muodot toistuvat vaikkakin epämääräisesti aikaan ja tilaan hajautuneina.”

Johanna Heikkilä: Tallinn – Helsinki 25.4.2014 16:10, 2014 ja Ulla Kokki: ym. Titanik-galleria, 2015
Johanna Heikkilä: Tallinn – Helsinki 25.4.2014 16:10, 2014 ja Ulla Kokki: Tarinat ja kuvitelmat jatkuvat ikuisesti, siksi hymyilen kadulla juuri. Rauman taidemuseo, 2015 Johanna Heikkilä: Tallinn – Helsinki 25.4.2014 16:10, 2014 ja Ulla Kokki: ym. Titanik-galleria, 2015 Kuva: Risto Leppänen tiketti-galleria

Rebekka Muntola, s. 1991

Rebekka Muntola
Rebekka Muntola Rebekka Muntola Kuva: Rebekka Muntola kuvataiteilija

Muntolan Turun taideakatemian lopputyönäyttely "Hetkittä" oli käsitteellinen videoteos Aboa vetus Ars novassa, joka välkehti pimeässä ja yllätti katsojan. Teos konkretisoi jokaisen hetken ainutlaatuisuutta, välittämällä katsojalle ainoastaan hetkiä. Tunnelman intensiivisyyttä korostaa teokseen liittyvä äänitaide hienolla tavalla toteutettuna. Yhdistelevä ja kokeileva Muntola tekee yhteistyötä myös esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa. Muntolassa on tekemisen paloa, joka saattaa yllättää tulevaisuudessa.

– Vuosia sitten kuulin afrikkalaisen aforismin: ”Jos istuu koko päivän puun alla, aika ei kulu” . Pohdittuani aforismia ja kysyttyäni, mitä on aika, selvisi, että omassa aikakulttuurissamme vallitsee ajallisesti jatkuva kiire ja aikapula, niin työelämässä kuin vapaallakin. ”Aika on rahaa”, Muntola avaa teoksen syntyperää.

Rebekka Muntola: Hetkittä
Rebekka Muntola: Hetkittä Rebekka Muntola: Hetkittä Kuva: Rebekka Muntola rebekka muntola: hetkittä

Timo Tähkänen, s. 1983

Timo Tähkänen: Odotan sinua, installaatio 2013 moporokki
Timo Tähkänen
Timo Tähkänen Timo Tähkänen Kuva: Timo Tähkänen timo tähkänen

Kuvataideakatemiasta vuonna 2014 valmistunut Tähkänen rinnastaa palvelukeskuksessa työskentelyn taiteilijaresidenssissä työskentelyyn. Hänellä on hoitajan koulutus ja hän kehittää tietoisesti suhdettaan muistisairaisiin vanhuksiin. Tähkänen tekee maalausten ja installaatioiden ohessa hauskoja ja oivaltavia yhteisötaiteellisia performansseja, jotka myös aktivoivat vanhuksia.

Toisinaan humoristisen kantaaottavat installaatiot saavat laajemmankin yleisön. Kuten palvelukodin lakanoista tehty pitkä "pakoköysi", joka laskeutui Tähkäpää-sadun lailla alas ikkunasta. Laitokseen suljetun vanhuksen kapinaa vai vanhan ihmisen vapaudenkaipuun runollinen ja sadunomainen ilmaus?


Meri Linna, s. 1982

Meri Linnan Kuvataideakatamian lopputyö vuonna 2014 oli Retreat- pimeä tila. Tilassa järjestettiin myös tapahtumia, joissa heräteltiin ja tutkittiin eri aisteja.

Meri Linna: Retreat -teoksesta, 2014.
Meri Linna: Retreat -teoksesta, 2014. Meri Linna: Retreat -teoksesta, 2014. Kuva: Meri Linna meri linna: retreat -teoksesta
Harrie Liveart
Harrie Liveart Harrie Liveart Kuva: Harrie Liveart harrie liveart

Meditatiivisuus ja henkisyys oli työssä keskeisenä osana, joka kumpusi taiteilijan omista kokemuksista kuukauden mittaisesta hiljaisuusretriitistä. Teoksella Linna osoitti tekevänsä kansainvälistä taidetta, jonka tapaista Suomessa ei vielä ole paljoa tehty.

Linnan ajattelun rikkautta osoittaa liveart-painotteinen yhteistyö Saija Kassisen kanssa. Yhdessä he muodostavat ”kolmannen persoonan” nimeltään Harrie Liveart.

Odd birds -teoksessa on esimerkiksi ripaus reipasta pieruhuumoria.



Bita Razavi, s. 1983

Bita Razavi
Bita Razavi Bita Razavi Kuva: Bita Razavi bita razavi

Teheranissa syntynyt ja vuonna 2013 Kuvataideakatemiasta valmistuneen Razavin töissä yhdistyy omaelämäkerrallisuus, tarinallisuus ja yhteiskunnallisuus. Rankoistakin aiheista huolimatta teoksista löytyy huumoria ja ennakkoluulottomuutta.

Bosphorus: a trilogy -videoteokseen vuodelta 2012 liittyy erityisen koskettava tarina.

Istanbulissa kuvattu ja Teheranissa esikoostettu video muuttui tahattomasti sananvapausongelmien symboliksi. Teheranissa pidätetty Razavi soitti poliiseilta salaa suomalaiselle kollegalleen ja pyysi editoimaan videon raakamateriaalista, joka löytyisi hänen kotitietokoneeltaan Suomesta. Näin teos valmistui ajoissa sovittuun näyttelyyn. Monimerkityksellisempänä kuin oli aikomus.

Salon taidemuseossa on 17.1.2016 asti esillä Razavin Palautetta vanhemmiltamme -videoteos.



Emma Jääskeläinen, s. 1988

Emma Jääskeläinen
Emma Jääskeläinen Emma Jääskeläinen Kuva: Emma Jääskeläinen emma jääskeläinen

Kuvataideakatemiassa kuvanveistoa opiskeleva Jääskeläinen leikkii ruumiillisilla tabuilla humoristisella tavalla.

Hyvinkään taidemuseossa nähty Läps! on takapuolen muotoinen hyllyvä teos, jota saa koskea. Veistokseen sekoittuu performanssi ja videotaide. Jääskeläinen kuvasi teoksen esilläolon, jonka myötä ihmisten eri tavat "kommunikoida" takapuolen kanssa nostavat teoksen vielä uudelle tasolle.

Flow-festivaalilla pehmeä takapuoli-teos hytkyi bassorummun tahdissa. Tuolloin Jääskeläinen sanoi Taideyliopiston IssueX -lehdelle: ”Minulla on ollut pitkään unelma pyllymerestä, jossa sata samanlaista veistosta liikkuisi musiikin eri taajuuksien mukaan. Teen myös itse musiikkia ja olen miettinyt, miltä äänet näyttävät.”



Inma Herrera, s. 1986

Inma Herrera
Inma Herrera Inma Herrera Kuva: Inma Herrera inma herrera

Madridilaissyntyinen, Kuvataideakatemiassa opiskeleva ja assistenttina työskentelevä Herrera yhdistää taidegrafiikkaa, valokuvia, paikallisuutta ja tarinoita visuaalisesti vaikuttavalla tavalla.

Yhteisötaiteellinen projekti So many things I want to say toteutettiin yhdessä Helsingin Vallilan asukkaiden kanssa. Puistossa iso vanha valokuva yksinäisestä miehestä, Arto Mellerin runo Haluaisin sanoa niin paljon ja värikynät herättivät ohikulkijat kirjoittamaan tuntemuksiaan kuvapintaan.

Myös Myymälä2 –galleriassa ollut näyttely laajensi sekä ajan että grafiikan käsitettä hyvin vaikuttavalla tavalla.

Inma Herrera: So many things I want to say.
Inma Herrera: So many things I want to say. Inma Herrera: So many things I want to say. Kuva: Petri Summanen / Kuvataideakatemia 2015 inma herrera: so many things i want to say.



Arja kärkkäinen, s. 1986

Arja Kärkkäinen
Arja Kärkkäinen Arja Kärkkäinen Kuva: Arja Kärkkäinen arja kärkkäinen

Kuvataideakatemiassa opiskeleva Kärkkäinen toteuttaa suuritöisiä taideprojekteja, joissa hän tutkii sosiaalisia ilmiöitä ja eriarvoisuutta. Viimeksi globaaleja vaatemarkkinoiden arvoketjuja ja niiden poliittista merkitystä.

Made in always somewhere else -projektia varten Kärkkäinen matkusti dokumentoimaan Kolumbian farkkutehtaita ja Beninin vaatekierrätyskeskuksia. Hän halusi nähdä, missä oloissa länsifarkut ommellaan ja missä niihin käytetty puuvilla kasvaa. Ja mihin lännessä muodista poistuneet vaatteet päätyvät. Tuotteliaalla taiteilijalla on kansainvälisen tason asenne tekemiseen.

Arja Kärkkäinen: Made in always somewhere else. Monikanavainen videoinstallaatio.
Arja Kärkkäinen: Made in always somewhere else. Monikanavainen videoinstallaatio. Still-kuvakaappaus. Arja Kärkkäinen: Made in always somewhere else. Monikanavainen videoinstallaatio. Kuva: Arja Kärkkäinen arja kärkkäinen: made in always somewhere else. monikanavainen videoinstallaatio.

Viimeistä vaille oleva massiivinen teos tulee olemaan noin 20 näytöltä esitettävä installaatio, ja siitä on vimeossa nähtävillä vain osia. Klikkaa kuvaa, niin pääset näkemään videoita.



Roma Auskalnyte, s. 1988

Roma Auskalnyte
Roma Auskalnyte Roma Auskalnyte Kuva: Roma Auskalnyte roma auskalnyte

Liettualaissyntyinen, Kuvataideakatemiasta 2015 valmistunut Auskalnyte yhdistää luovalla tavalla taidegrafiikkaa, videotaidetta ja performanssia koskettavaksi kokonaisuudeksi.

Esteettinen tyylikkyys yhdistyneenä järisyttävän keholliseen tapaan työskennellä ahdistaa ja kiehtoo. Muistoista ammentava ja muistoesineilllä leikkivä Auskalnyte käyttää kehoaan tunteidensa kirjoitus- ja printtialustana.

Töiden nimet Turhautuminen ja Rangaistus puhuvat puolestaan.



Jaakko Pallasvuo, s. 1987

Kuvataideakatemiasta vuonna 2011 valmistunut Pallasvuo on todella hulvaton piirtäjä ja videontekijä. Hän käyttää myös muita medioita ennakkoluulottomasti ja toteuttaa teoksensa usein tilallisesti ja oivaltavasti. Videoteokset toimivat hyvin myös netissä.



Janne Nabb, s. 1984 ja Maria Teeri, s. 1985

Maria Teeri ja Janne Nabb
Maria Teeri ja Janne Nabb Maria Teeri ja Janne Nabb Kuva: Amanda Aho taiteilijapari

Kuvataideakatemiasta jo neljä vuotta sitten valmistunut työpari yhdistää monipuolisesti kierrätysmateriaaleja ja esittävää taidetta. Tarinallisuus yhdistyy käsitteellisyyteen, kantaaottavuus yllättäviin ideoihin.

Monipuolisuus aiheissa ja työtavoissa osoittavat erilaisen käden jäljen hallintaa, mutta myös avoimuutta. He eivät edusta vain yhtä ideologiaa.

Janne Nabb & Maria Teeri: Tilkkutäkki/Patchwork, 2012-2015. Salon Taidemuseo.
Janne Nabb & Maria Teeri: Tilkkutäkki/Patchwork, 2012-2015. Salon Taidemuseo. Janne Nabb & Maria Teeri: Tilkkutäkki/Patchwork, 2012-2015. Salon Taidemuseo. Kuva: Teija Ala-Rakkola 2012-2015.

Taiteilijaparin töitä on esillä Salon taidemuseossa Taiteen uudet tarinat -näyttelyssä 16.1.2016 asti.



Henri Ijäs, s. 1983

Henri Ijäs
Henri Ijäs Henri Ijäs Kuva: Henri Ijäs kuvataitelija

Kankaanpään taidekoulussa kuvanveistoa opiskeleva Ijäs käyttää ennakkoluulottomasti kierrätysmateriaaleja ja muuttaa arkiset asiat oudoiksi. Kantaaottavuus on oivaltavaa.

Hiiltyneen puun katkaistuilla juurilla on sideharsot. Lauri Tyrväsen kanssa toteutetussa Poks! -teoksessa puolestaan lauma ilmapalloja maassa ja jalustalla korkeuksissa yksinäinen neula.

Henri Ijäs: Poks, 2014. Galleria Ansa Puntalo
Henri Ijäs ja Lauri Tyrvänen: Poks!, 2014. Galleria Ansa Puntalo. Henri Ijäs: Poks, 2014. Galleria Ansa Puntalo Kuva: Henri Ijäs poks



Salla Valle ja Anna Matveinen

Kankaanpään taidekoulussa opiskelevat kuvataiteillijat kehittävät performanssitaiteessaan pseudonyymejä performanssitaiteilja Irma Optimistin tapaan. He luovat teoksissaan ryhmiä, joissa yksilöllisyys myös häivytetään - tarkoituksellisesti.

Anna Matveinen:

Anna Matveinen
Anna Matveinen Anna Matveinen Kuva: Anna Matveinen anna matveinen

Salla Valle, s. 1990:

Salla Valle
Salla Valle Salla Valle Kuva: David Frankovich salla valle



Anne Järvi, s. 1988

Anne Järvi
Anne Järvi Anne Järvi Kuva: Anne Järvi anne järvi

Tampereen ammattikorkeakoulusta kuvanveiston laitokselta tänä vuonna valmistunut Järvi yhdistelee luovasti kuvataidetta, kuvanveistoa, käsityötaidetta ja animaatiota.

"Salaseura" -teoksessa groteskit nuket roikkuvat puiden oksilla ja hätkähdyttävät omaan maailmaansa keskittyneen ohikulkijan. Puussa onkin meneillään raaka kohtaus sitomisineen ja hirttämisineen. Järven teokset vetoavat katsojan omaantuntoon: Kuinka paljon rankkoja todellisuuksia ohitammekaan koko ajan?

”Kauhea nainen” oli yhtä myös aikaa sekä tekstiiliveistos että animaatio.



Lisätty taiteilijoiden omakuvia, lisätty Lauri Tyrväsen nimi Poks! -teoksen tekijöihin, muutettu Kärkkäisen video ajankohtaiseksi, Herreran kuva teosta vastaavaksi, Tähkäsen valmistumisvuosi, TTVO Tampereen ammattikorkeakouluksi, lisätty Muntolan syntymävuosi 14.12. klo 16.10

Kommentit
  • Tuomas Nevanlinna kasvatuksesta: Kun kurinpito loppuu, auktoriteetti voi alkaa

    Nykyvanhemman tehtävä on suojella lasta maailmalta.

    Entisaikaan lasten kasvattaminen oli tradition välittämistä yhdessä muiden aikuisten kanssa. Nyt se on epätoivoista maailmalta suojautumista, jota jokainen harjoittaa erikseen. Lapset eivät enää kuitenkaan pelkää vanhempiaan, joten mahdollisuus aitoon kasvatusauktoriteettiin on ensi kertaa kehkeytymässä, kirjoittaa filosofi Tuomas Nevanlinna esseessään.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Pippelisankarin viimeinen seikkailu on ohi

    Asenteiden tasolla on käynnissä radikaali murros.

    Miehen mitta ei enää ole se, jaksaako aamuun asti fiilata naisen toimittaessa höyläpenkin virkaa. Se, mikä vielä 90-luvulla oli normi, vaikuttaa nyt auttamattoman pölyttyneeltä. Aino Kivi ruotii suomalaisen kirjallisuuden käsitystä seksistä ja sukupuolesta.