Hammaslääkärin opinpolku on 5,5 vuoden mittainen, ja mahdollinen erikoistuminen tuo vielä muutaman vuoden lisää. Hammaslääkärin ura on hyvä valinta, sillä ammattia arvostetaan ja työtilanne alalla on hyvä!
Hammaslääkäriksi voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa. Helsingin yliopistossa on myös ruotsinkielinen opintolinja. Yliopistoon haettaessa täytyy olla suoritettuna ylioppilastutkinto tai ammatillinen toisen asteen tutkinto, jonka kautta saa hakukelpoisuuden yliopistoihin. Lukiossa hyviä valintoja ovat matematiikka, kemia, fysiikka ja biologia.
Hammaslääkärin työ vaatii vankkaa teoriaosaamista, mutta myös kädentaitoja. Ystävällinen asenne ja ihmissuhdetaidot ovat keskeisiä juttuja, kun töitä tehdään ihmisten parissa. Hammaslääketieteen opintoihin haetaan korkeakoulujen valtakunnallisen sähköisen yhteishaun kautta osoitteessa opintopolku.fi tai studieinfo.fi. Jokainen lääketieteelliseen tiedekuntaan hakeva osallistuu valintakokeeseen; hakea voi vain yhden yliopiston hammaslääketieteen koulutusohjelmaan kerrallaan. Valintakoe järjestetään kaikkialla samaan aikaan.
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto
Hammaslääketieteen perustutkinto, hammaslääketieteen lisensiaatti, on ylempi korkeakoulututkinto. Sen kesto on 5,5 vuotta (330 opintopistettä).
Perusopinnot jakautuvat prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen. Prekliininen vaihe kestää kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta, ja siihen kuuluu paljon yhteisiä opintoja lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Prekliinisen vaiheen suoritettuaan opiskelija saa hammaslääketieteen kandidaatin (HLK) arvon.
Kliiniseen vaiheeseen kuuluvat varsinaiset hammaslääketieteen opinnot ja potilasharjoittelu. Kliinisiä taitoja opetellaan aluksi taitopajassa, jossa harjoitellaan hammashoidon toimenpiteitä fantom-nukella. Opintoihin kuuluva syventävä käytännön harjoittelu kestää 6 kuukautta (30 opintopistettä). Hammaslääketieteen lisensiaattitutkinnon valmistuttua haetaan itsenäiseen ammatinharjoittamiseen oikeuttava laillistus Valviralta.
Hammaslääketieteen opiskelijat
töissä opintojen ohessa
Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat voivat toimia hammaslääkärin vastaanotoilla avustajan tehtävissä, esimerkiksi vastaanotossa tai välinehuollossa. Kolmannen vuosikurssin opiskelija, jolla on kliinisiä opintoja suoritettuna, voi toimia hammashoitajana tai hoitoavustajana.
Opiskelija, joka on suorittanut vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat hammaslääketieteen opinnot ja omaa riittävät valmiudet, voi toimia työsuhteessa hammaslääkärin tehtävissä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Hammaslääkärin tehtävissä toimimista varten opiskelijalla on oltava Valviran myöntämä yksilöintitunnus.
Hammaslääkärin jatko- ja täydennyskoulutus
Hammaslääketieteen lisensiaatti voi jatkaa opintoja suorittamalla hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon (HLT). Hän voi myös erikoistua jollekin erikoisalalle. Suomessa työskentelee noin 4 600 hammaslääkäriä, joista suurin osa terveyskeskuksissa tai yksityisvastaanotoilla. Noin 15 prosenttia hammaslääkäreistä on erikoishammaslääkäreitä.
Erikoisaloja ovat hammaslääketieteellinen diagnostiikka, suu- ja leukakirurgia, hampaiston oikomishoito, kliininen hammashoito sekä terveydenhuolto. Kliinisen hammashoidon painotusalueita ovat muun muassa protetiikka ja purentafysiologia, kariologia ja endodontia, parodontologia sekä lasten hammashoito
Erikoistumiskoulutus kestää kolme vuotta (suu- ja leukakirurgia kuusi vuotta). Koulutus tapahtuu työsuhteessa yliopistosairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Hammaslääkärit voivat hakea erikoistumiskoulutukseen työskenneltyään kaksi vuotta hammaslääkäriksi laillistuksen jälkeen.
Muut alaan liittyvät koulutukset
Jos et halua opiskella hammaslääkäriksi mutta ala kiinnostaa, vaihtoehtoja on useita!
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja suuntautua suu- ja hammashoitoon ja toimia avustavana hoitajana hammaslääkärin vastaanotolla. Tutkintonimike on lähihoitaja. On mahdollista suorittaa myös hammastekniikan perustutkinto ja toimia hammasteknisessä laboratoriossa; silloin tutkintonimike on hammaslaborantti.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella suun terveydenhuoltoa. Tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto suuhygienisti (AMK). Jos opiskelee hammastekniikkaa, tutkintonimike on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon hammasteknikko (AMK).
Tietoa hammaslääkäreiden koulutuksesta
Suomen Hammaslääkäriliitto
Webdento
opintopolku.fi
koulutus.fi
Yliopisto-oppaat
