Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Hilma Granqvist oli Suomen ensimmäinen moderni antropologi

Hilma granqist
Hilma granqist Kuva: Museovirasto/Yle hilma granqist

Hilma Granqvist (1890-1972) oli etnologi ja antropologi, joka tutki Palestiinassa kyläyhteisön sukujen keskinäisiä suhteita ja naisen asemaa, kertoo sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta.

Ei ole ollut helppoa matkantekoa.

-Tarinan mukaan hän näki kirjakaupassa Jerusalemista kertovan kirjan ja hänelle tuli voimakas tunne siitä, että ymmärtääkseen Vanhan testamentin naisia hänen tulisi matkustaa sinne missä nämä naiset ovat eläneet. Tämä tie vei sitten tutkimuksen pariin hänen oman aikansa palestiinalaisten naisten parissa.

-Tuohon aikaan jonkinlaista seikkailumieltä on ihan varmasti tarvittu kun suomalainen nainen 1920-luvulla päättä lähteä Palestiinaan. Ei ole ollut helppoa matkantekoa. Hän on kerännyt hyvin järjestelmällisesti aineistoa ja olut hyvin moderni antropologi, sanoo Huttunen.

Koko hänen tutkimuksensa kohdistui yhteen Artas-kylään

-Granqvistin merkitys on varmaan aika paljon siinä perusteellisuudessa, jolla hän keräsi aineistoa ja teki tutkimustaan. Hän lähti Palestiinaan ensimmäiselle tutkimusmatkalleen 1920-luvun puolivälissä ja viipyi matkalla pari vuotta. 1930-luvulla hän teki toisen matkansa ja viimeisen, selvästi myöhemmin, vuonna 1959, jolloin hän itse oli jo 69-vuotias. Koko hänen tutkimuksensa kohdistui yhteen Artas-kylään, joka on Jerusalemin ulkopuolella. Granqvist tutki tämän yhden kylän sosiaalisia suhteita, avioliittoja, kuolemaan liittyviä käytäntöjä, sekä lasten ja naisten asemaa ikään kuin sen koko kyläyhteisön elämän kokonaisuuden ymmärtämisen kautta. Siinä mielessä hän oli koko Suomen ensimmäinen moderni antropologi!

-Hilma Granqvist oli valmistunut kansakoulun opettajaksi, mutta hänellä oli selvästi tiedon ja ymmärryksen jano ja hän halusi lähteä jatkamaan opintojaan. Hänen ei kuitenkaan ollut helppo löytää paikkaansa akateemisessa maailmassa. Granqvist tuli mukaan antropologisen tutkimuksen murrosvaiheessa ja hänen Palestiina-tutkimuksensa on klassikko. Granqvist on onnistunut säilyttämään tieteellisen merkityksen huolimatta siitä, ettei hän omana aikanaan saanut professuuria tai muita tunnustettuja paikkoja akateemisessa maailmassa.

-Liike-elämässä menestyneen Walter-veli tuki Hilma-siskoaan vuosikymmenten läpi ja mahdollisti paljolti sen, että hän pystyi tekemään merkittävää akateemista tutkimusta. Olennaista oli myös se, että Granqvist sai yhden matkastipendin yhdysvaltalaiselta säätiöltä ja hänen väitöskirjansa käännettiin jo varhaisessa vaiheessa englanniksi. Myös hänen koko tuotantonsa on ollut englanniksi saatavilla ja se on ollut osasyynä siihen, että Granqvist on saavuttanut kansainvälisen klassikon aseman. Hänen teoksiaan luetaan yhä, toteaa sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen Tampereen yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri