Hyppää pääsisältöön

Kaamos tulee – pelastukoon ken voi!

Kirjailija Joni Skiftesvik johdattaa villisti assosioivaan vuoden 1992 dokumenttiin, joka tutkii pimeyden ja kylmyyden vaikutusta suomalaiseen kansanluonteeseen.

Dokumenttiohjelmasta käy ilmi, että melatoniinin eli pimeähormonin yhteydestä mielialaan puhuttiin jo 1990-luvun alussa. Olli Vakkuri Oulun yliopistosta kertoo, että käpylisäkkeen tuottaman pimeähormonin eritys rajoittuu vuorokauden pimeään aikaan. Psykiatrian erikoislääkäri Anna-Stina Suhonen-Malmin mukaan kaamosdepressio on masennus, joka esiintyy pimeänä vuodenaikana, ja tilaa hoidetaan kirkasvalohoidolla.

Kaamosmasennuksen oireita ovat uneliaisuus, lisääntynyt ruokahalu ja myöhään nukkuminen. Syiden arvellaan liittyvän melatoniinin erityksen muutoksiin; myöhemmin masennustilaan kiinteästi yhdistettyä serotoniinia ei mainita.

Me suomalaiset elämme vain kesällä. Kesällä me juhlimme ja olemme ulkona. Kesällä me vihaamme ulkomaalaisia vähemmän. Kesällä me ylipäätään valitamme vähemmän.

Dokumentti päivittelee myös suomalaisten mieltymystä etelänmatkoihin, joille täytyy päästä kerran vuodessa. Ohjelma esittää, että aurinko on jopa välttämätön "lääkkeenomainen tuote". Matkustelua on kritisoitukin; Thaimaan lämpöä itsestäänselvyytenä pitävän 2000-luvun katsojan lienee vaikea ymmärtää vaatimuksia matkailusta perittävästä ylellisyysverosta.

Lähtökohdasta vaelletaan kauas Egyptiin, jossa puidaan obeliskien merkitystä auringonpalvonnalle. Egyptin 18. dynastian aikaan hallinneen Ekhnaton (Akhenaten) palvoi yhtä jumalaa, auringonjumala Atonia.

Suomalaista erityislaatuisuutta selitetään auringon puutteen lisäksi kaukaisuudella. Matti Kohva Finnfacts-instituutista arvelee, että sijainti on tehnyt suomalaisista omaperäisiä. Suomalaiset ovat Kohvan mielestä juntteja positiivisessa mielessä. Internetin ja globalisaation kyllästämässä ajassa olisi jo vaikea sulattaa Kohvan väitettä, että suomalaisissa ei esiinny "massakulttuurin hiomaa teennäistä käytöstä" lainkaan.

Kohva arvelee, että suomalainen "hyvä junttius" säilyy vielä pari sukupolvea. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos maahan tulee satojatuhansia ulkomaalaisia.

"Sillä voi olla rikastuttava vaikutus myös", Kohva lisää.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto