Hyppää pääsisältöön

Kaisa Hilska pyydystää karannutta karjaa

Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria
Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria Kuva: Yle/Päivi Leino kelpie

Kaisa Hilska kasvattaa ja kouluttaa australialaista working kelpie -paimenkoirarotua varsinaissuomalaisessa Liedon asemakylässä. Kaisa käyttää koiria lammastilallaan ja lisäksi etsii oman paimenkoirajoukkueensa kanssa karannutta karjaa ympäri Etelä-Suomea.

Säikähtänyt ja aidoista lähtenyt eläin villiintyy muutamassa päivässä. Se alkaa käyttäytyä kuin peuran vasa, eikä enää anna ottaa kiinni, vaikka olisi tottunut ihmiseen. Siinä kohtaa paimenkoirat ovat todella hyviä. Haastetta pyydystämiseen tuo erityisesti eläinten koko. Esimerkiksi täysikasvuinen lihasonni ei ole mikään höyhen.

—Siinä tilanteessa ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Oikeastaan vain se, että kutsutaan metsästäjä. Silloin eläin on joka tapauksessa menetetty. Jos eläimellä on jalostusarvoa, se kannattaa aina yrittää ottaa kiinni. Ei siinä kertaakaan eläimelle ole huonosti käynyt. Eikä ihmisillekään liian pahasti, Kaisa Hilska nauraa.

—Hauskaa on myös se, kuinka paljon koirat ymmärtävät ja nauttivat karanneiden eläinten etsimisestä. Kun saadaan eläin kyytiin ja trailerin ovi kiinni, se on melkoinen voitontanssi, johon koirat silloin ryhtyvät.

Koirat ryhtyvät voitontanssiin.

Kun hälytys tulee

Karjan pyydystäminen on vienyt Kaisa Hilskan melkoisiin seikkailuihin. Yksi esimerkki on nuoren naudan pyydystys Satakunnassa.

—Kokemäenjoen maastossa oli puolivuotias hieho tai iso vasikka ollut jo muutaman viikon omilla teillään. Se oli säikähtänyt ja lähtenyt livohkaan, kun eläimiä oli syksyllä siirretty karja-autolla navettaan talveksi. Onnistuimme paikantamaan sen. Se näki minut noin 70 – 80 metrin päästä, pysähtyi tuijottamaan ehkä kahdeksi sekunniksi ja sitten ryntäsi suoraan Kokemäenjokeen.

Kokemäenjoki ei ole mikään kapea joki. Vasikka onnistui kuitenkin marraskuisessa syysmyrskyssä uimaan saareen keskelle jokea. Kaisan paimenkoirat uivat aallokossa ja kovassa virtauksessa leveän joen yli sen perässä. Kaisan ja hiehon isännän piti nopeasti ruveta järjestämään venettä, jolla he pääsisivät saareen.

Saareen päästyään koirat paikansivat vasikan uudestaan.

—Yritimme saada sen ajettua latoon, jossa sen olisi saanut ehkä lassottua. Mutta vasikka kääntyikin pois ladon ovelta ja juoksi kaislikkoon. Ajattelin jo, että älä nyt lähde pieni tyttö enää uimaan joen yli, tulee vielä väsy ja hukut matkalla. Lähetin koirat vasikkaa vastaan vislailemalla hiljaa, toisen sadan metrin päästä vasemmalta ja toisen oikealta, jotta eläin ei lähtisi uimaan vaan kääntyisi takaisin saareen. Meille veneen tuonut isäntä lähti soutelemaan joen puolelle pelotteeksi vasikalle, jotta se ei lähtisi uimaan pidemmälle.

Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa
Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Kuva: Yle/Päivi Leino paimenkoira

Yhtäkkiä Kaisa huomasi, että koirat olivat saaneet vasikan ajettua niin, että se lähti suoraan Kaisaa kohti. Hän piiloutui ison kaislikkopöheikön taakse vesirajaan. Paimenkoirilla on erinomainen suuntavaisto ja luontainen kyky tuoda eläin ihmistä kohti. Mitään käskyä Kaisa ei tilanteessa koirilleen antanut.

—Hieho oli jo aika iso ja vahva niin että se pystyy juoksemaan lujaa. Mietin, että hitaimmillaan se on silloin, kun se vasta tapailee maata vedestä noustessaan. Koirat toivat hiehon eteeni ja minä loikkasin pusikosta sen kaulaan. Huusin isännän tuomaan äkkiä köyttä ja sain pidettyä hiehoa vesirajassa niin, että pienellä vesipainilla saimme sen köytettyä.

Loikkasin pusikosta hiehon kaulaan.

Rohkeita ja nopeita päätöksiä

Painin sivutuotteena sekä Kaisan että isännän kännykät lakkasivat toimimasta. Kun he saivat lopulta toisen puhelimen kuivateltua kuntoon, he rupesivat soittelemaan hakijaa eläimelle. Saareen pääsee ajamaan siltaa pitkin.

—Puolitoista tuntia odotimme hiehoa kaulasta kiinni pitäen ja silitellen, kun hakijat soittivat, etteivät marraskuun märkyydessä pääse saareen, koska tie on liian huonossa kunnossa.

Kaisalle ja hiehon omistajalle ei jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tulla soutuveneellä saaresta yhdessä 300 – 400-kiloisen hiehon kanssa. Mutta miten ihmeessä eläin saadaan veneeseen?

Isäntä souti henkensä edestä.

—Ensin koirat kokkaan, sitten hieho veneen pohjalle ja minä sen päälle. Peitin sen silmät ja lauloin sille koko matkan, kun sen isäntä souti henkensä edestä Kokemäenjoen tyrskyjen läpi. Vene ei kaatunut matkalla ja hakijat tulivat autolla rantaan vastaan. Hieho oli todella väsynyt ja kylmissään ja toivoin vain, että se selviää koitoksesta. Se selvisi, ja mikä hienointa, sen emä otti vasikkansa takaisin ja se pääsi suoraan tissille. Seikkailija sai uuden nimenkin, Joki, ja siitä tuli sittemmin äiti.

Kuuntele Kaisa Hilskaa ja muita Liedon asemaseudun ihmisiä Kylillä

Vinkkejä maaseudun osaajista ja innostuneista ihmisistä toivotaan...
Kylillä-sarja jatkuu Radio Suomessa taas kesällä 2016. Ilmianna taitava ja aikaansaava maaseudun ihminen, aktiivinen kylä tai erikoinen puuha. Ota yhteyttä suoraan Kylillä-sarjan toimittajaan paivi.leino@yle.fi

Kaikki tähänastiset seikkailut Kylillä ovat kuunneltavissa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/12/kylilla-kutsuu-nojatuolimatkalle

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.