Hyppää pääsisältöön

Kaisa Hilska pyydystää karannutta karjaa

Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria
Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria Kuva: Yle/Päivi Leino kelpie

Kaisa Hilska kasvattaa ja kouluttaa australialaista working kelpie -paimenkoirarotua varsinaissuomalaisessa Liedon asemakylässä. Kaisa käyttää koiria lammastilallaan ja lisäksi etsii oman paimenkoirajoukkueensa kanssa karannutta karjaa ympäri Etelä-Suomea.

Säikähtänyt ja aidoista lähtenyt eläin villiintyy muutamassa päivässä. Se alkaa käyttäytyä kuin peuran vasa, eikä enää anna ottaa kiinni, vaikka olisi tottunut ihmiseen. Siinä kohtaa paimenkoirat ovat todella hyviä. Haastetta pyydystämiseen tuo erityisesti eläinten koko. Esimerkiksi täysikasvuinen lihasonni ei ole mikään höyhen.

—Siinä tilanteessa ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Oikeastaan vain se, että kutsutaan metsästäjä. Silloin eläin on joka tapauksessa menetetty. Jos eläimellä on jalostusarvoa, se kannattaa aina yrittää ottaa kiinni. Ei siinä kertaakaan eläimelle ole huonosti käynyt. Eikä ihmisillekään liian pahasti, Kaisa Hilska nauraa.

—Hauskaa on myös se, kuinka paljon koirat ymmärtävät ja nauttivat karanneiden eläinten etsimisestä. Kun saadaan eläin kyytiin ja trailerin ovi kiinni, se on melkoinen voitontanssi, johon koirat silloin ryhtyvät.

Koirat ryhtyvät voitontanssiin.

Kun hälytys tulee

Karjan pyydystäminen on vienyt Kaisa Hilskan melkoisiin seikkailuihin. Yksi esimerkki on nuoren naudan pyydystys Satakunnassa.

—Kokemäenjoen maastossa oli puolivuotias hieho tai iso vasikka ollut jo muutaman viikon omilla teillään. Se oli säikähtänyt ja lähtenyt livohkaan, kun eläimiä oli syksyllä siirretty karja-autolla navettaan talveksi. Onnistuimme paikantamaan sen. Se näki minut noin 70 – 80 metrin päästä, pysähtyi tuijottamaan ehkä kahdeksi sekunniksi ja sitten ryntäsi suoraan Kokemäenjokeen.

Kokemäenjoki ei ole mikään kapea joki. Vasikka onnistui kuitenkin marraskuisessa syysmyrskyssä uimaan saareen keskelle jokea. Kaisan paimenkoirat uivat aallokossa ja kovassa virtauksessa leveän joen yli sen perässä. Kaisan ja hiehon isännän piti nopeasti ruveta järjestämään venettä, jolla he pääsisivät saareen.

Saareen päästyään koirat paikansivat vasikan uudestaan.

—Yritimme saada sen ajettua latoon, jossa sen olisi saanut ehkä lassottua. Mutta vasikka kääntyikin pois ladon ovelta ja juoksi kaislikkoon. Ajattelin jo, että älä nyt lähde pieni tyttö enää uimaan joen yli, tulee vielä väsy ja hukut matkalla. Lähetin koirat vasikkaa vastaan vislailemalla hiljaa, toisen sadan metrin päästä vasemmalta ja toisen oikealta, jotta eläin ei lähtisi uimaan vaan kääntyisi takaisin saareen. Meille veneen tuonut isäntä lähti soutelemaan joen puolelle pelotteeksi vasikalle, jotta se ei lähtisi uimaan pidemmälle.

Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa
Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Kuva: Yle/Päivi Leino paimenkoira

Yhtäkkiä Kaisa huomasi, että koirat olivat saaneet vasikan ajettua niin, että se lähti suoraan Kaisaa kohti. Hän piiloutui ison kaislikkopöheikön taakse vesirajaan. Paimenkoirilla on erinomainen suuntavaisto ja luontainen kyky tuoda eläin ihmistä kohti. Mitään käskyä Kaisa ei tilanteessa koirilleen antanut.

—Hieho oli jo aika iso ja vahva niin että se pystyy juoksemaan lujaa. Mietin, että hitaimmillaan se on silloin, kun se vasta tapailee maata vedestä noustessaan. Koirat toivat hiehon eteeni ja minä loikkasin pusikosta sen kaulaan. Huusin isännän tuomaan äkkiä köyttä ja sain pidettyä hiehoa vesirajassa niin, että pienellä vesipainilla saimme sen köytettyä.

Loikkasin pusikosta hiehon kaulaan.

Rohkeita ja nopeita päätöksiä

Painin sivutuotteena sekä Kaisan että isännän kännykät lakkasivat toimimasta. Kun he saivat lopulta toisen puhelimen kuivateltua kuntoon, he rupesivat soittelemaan hakijaa eläimelle. Saareen pääsee ajamaan siltaa pitkin.

—Puolitoista tuntia odotimme hiehoa kaulasta kiinni pitäen ja silitellen, kun hakijat soittivat, etteivät marraskuun märkyydessä pääse saareen, koska tie on liian huonossa kunnossa.

Kaisalle ja hiehon omistajalle ei jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tulla soutuveneellä saaresta yhdessä 300 – 400-kiloisen hiehon kanssa. Mutta miten ihmeessä eläin saadaan veneeseen?

Isäntä souti henkensä edestä.

—Ensin koirat kokkaan, sitten hieho veneen pohjalle ja minä sen päälle. Peitin sen silmät ja lauloin sille koko matkan, kun sen isäntä souti henkensä edestä Kokemäenjoen tyrskyjen läpi. Vene ei kaatunut matkalla ja hakijat tulivat autolla rantaan vastaan. Hieho oli todella väsynyt ja kylmissään ja toivoin vain, että se selviää koitoksesta. Se selvisi, ja mikä hienointa, sen emä otti vasikkansa takaisin ja se pääsi suoraan tissille. Seikkailija sai uuden nimenkin, Joki, ja siitä tuli sittemmin äiti.

Kuuntele Kaisa Hilskaa ja muita Liedon asemaseudun ihmisiä Kylillä

Vinkkejä maaseudun osaajista ja innostuneista ihmisistä toivotaan...
Kylillä-sarja jatkuu Radio Suomessa taas kesällä 2016. Ilmianna taitava ja aikaansaava maaseudun ihminen, aktiivinen kylä tai erikoinen puuha. Ota yhteyttä suoraan Kylillä-sarjan toimittajaan paivi.leino@yle.fi

Kaikki tähänastiset seikkailut Kylillä ovat kuunneltavissa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/12/kylilla-kutsuu-nojatuolimatkalle

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ Kiinasta

    Käsityksemme Kiinasta on täynnä ennakkoluuloja

    Toimittaja Mari Manninen ja Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma keskustelevat siitä, millaisia yleisiä ennakkoluuloja meillä suomalaisilla on Kiinaa kohtaan. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse joutunut tarkistuttamaan ennakkoluulosi Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan? Haluatko kysyä keskustelijoilta suoran lähetyksen aikana jotain?

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • Keskustele tässä johtamisesta!

    Millaista on hyvä johtaminen? Entä huono?

    Kerro kokemuksiasi hyvästä ja huonosta johtamisesta! Kun yritys ja sen johto kohtaa kriisin siihen väistämättä liittyy julkisuus. Voiko sitä hallita? Miten mainekriisiä voi ennakoida? Entä millaista on huono johtaminen - ja pääseekö siitä eroon? Vieraina syksyn johtamiskirjoja julkaisseet toimitusjohtaja Anna Sorainen ja professori Pauli Juuti.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ tylsyydestä

    Miksi tylsät hetket olisi hyvä oppia kohtaamaan?

    Kaivatko heti kännykän esille, kun kassajonossa on viisi ihmistä ennen sinua? Puhumattakaan kun istut ruuhkabussissa? Kyse on siitä, että emme enää tässä ärsykkeiden maailmassa osaa olla ilman niitä ärsykkeitä. Tylsyyden sietämisen mitta on lyhentynyt. Aivomme ovat jatkuvassa hälytystilassa. Ja kuitenkin kaikki hyvät ideat syttyvät useimmiten päähämme silloin, kun vain olemme.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

  • Utelias feministi Eeva Lennon, Lontoo, raottaa yksityiselämänsä verhoa

    Toimittajamme maailmalla, joka ei ole pelännyt ketään.

    Eeva Lennon Lontoo, on tuttu ääni radion kuuntelijoille. Toimittajan lukuisat niin kulttuuria kuin politiikkaa käsittelevät raportit Britannian saarilta ovat sivistäneet useampia sukupolvia. Tämä tuikkivasilmäinen, selkeästi artikuloiva toimittaja rakastaa työtään mutta myös perhettään.

  • Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

    Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

    Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ parisuhdeväkivallasta

    Miten ulos väkivaltaisesta suhteesta?

    Vuosittain tehtävän kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan noin viisi prosenttia naisista ja noin kahdesta kolmeen prosenttia miehistä kokee vuosittain fyysistä väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Oletko sinä kokenut väkivaltaa suhteessasi? Saitko apua tilanteeseen?

  • Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli: Kaikki viivat vievät Roomaan

    Viiva vie tunnetta ja tunne viivaa.

    Kuvataiteilija, taidepedagogi Tero Annanolli on koko elämänsä ollut kiinnostunut viivasta ja sen piirtämisestä. Suhde viivaan alkoi muodostua jo ennen peruskoulua. Seuraavaksi hän suuntaa Roomaan, jossa viivaan ja sen taitajiin pääsee syventymään kunnolla.

  • Viivan viemä - kuvataiteilija Tero Annanolli

    Viiva on Tero Annanollin taiteen ytimessä

    Kuvataiteilijana Tero Annanollia on kiinnostanut aina viiva ja miten se on muuttunut historian kuluessa. Taidepajoissaan Suomessa ja monissa muissa maissa hän haluaa madaltaa kynnystä piirtämiseen ja rohkaista tutustumaan viivan olemukseen. Lapsuudessaan Tero ihastui Gustave Dorén kuvaraamatun tarkkoihin piirustuksiin.

  • KESKUSTELE TÄSSÄ säästämisestä

    Näin säästät 10 000 euroa vuodessa.

    Media-alan yrittäjä Julia Thurén ja viestintäkonsultti Merja Mähkä ovat sitä mieltä, että kaikkien - erityisesti naisten - olisi syytä oppia säästämään ja sijoittamaan. Eikä säästäminen heidän mielestään ole edes vaikeaa! Ihailen Julian ja Merjan tapaa sekä elää säästeliäästi että nauttia elämästä. Siksi kutsuin heidät ohjelmaani vieraikseni. Miten he sen tekevät?

  • Tuva Korsströmin elämän neljä k-kirjainta: kielet, kirjallisuus, Korppoo ja Kreikka

    Journalisti-kirjailija Tuva Korsströmin elämän K-kertomus.

    Suomenruotsalaisen, kosmopoliitin, kirjailijan ja journalistin, Tuva Korsströmin uran ydin on tukeva kielitaito, joka on saattanut hänet suoraan kontaktiin kansainvälisten kulttuuripersoonien kanssa. Hän on toiminut pitkään kirjallisuustoimittajana Hufvudstadsbladetissa ja yksi hänen suurtyönsä on mittava suomenruotsalaisen kirjallisuuden esittely 1960-luvulta vuoteen 2013. Hänet muistetaan myös Ylen kieliohjelmien pitkäaikaisena toimittajana ja kehittäjänä.