Hyppää pääsisältöön

Kaisa Hilska pyydystää karannutta karjaa

Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria
Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria Kuva: Yle/Päivi Leino kelpie

Kaisa Hilska kasvattaa ja kouluttaa australialaista working kelpie -paimenkoirarotua varsinaissuomalaisessa Liedon asemakylässä. Kaisa käyttää koiria lammastilallaan ja lisäksi etsii oman paimenkoirajoukkueensa kanssa karannutta karjaa ympäri Etelä-Suomea.

Säikähtänyt ja aidoista lähtenyt eläin villiintyy muutamassa päivässä. Se alkaa käyttäytyä kuin peuran vasa, eikä enää anna ottaa kiinni, vaikka olisi tottunut ihmiseen. Siinä kohtaa paimenkoirat ovat todella hyviä. Haastetta pyydystämiseen tuo erityisesti eläinten koko. Esimerkiksi täysikasvuinen lihasonni ei ole mikään höyhen.

—Siinä tilanteessa ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Oikeastaan vain se, että kutsutaan metsästäjä. Silloin eläin on joka tapauksessa menetetty. Jos eläimellä on jalostusarvoa, se kannattaa aina yrittää ottaa kiinni. Ei siinä kertaakaan eläimelle ole huonosti käynyt. Eikä ihmisillekään liian pahasti, Kaisa Hilska nauraa.

—Hauskaa on myös se, kuinka paljon koirat ymmärtävät ja nauttivat karanneiden eläinten etsimisestä. Kun saadaan eläin kyytiin ja trailerin ovi kiinni, se on melkoinen voitontanssi, johon koirat silloin ryhtyvät.

Koirat ryhtyvät voitontanssiin.

Kun hälytys tulee

Karjan pyydystäminen on vienyt Kaisa Hilskan melkoisiin seikkailuihin. Yksi esimerkki on nuoren naudan pyydystys Satakunnassa.

—Kokemäenjoen maastossa oli puolivuotias hieho tai iso vasikka ollut jo muutaman viikon omilla teillään. Se oli säikähtänyt ja lähtenyt livohkaan, kun eläimiä oli syksyllä siirretty karja-autolla navettaan talveksi. Onnistuimme paikantamaan sen. Se näki minut noin 70 – 80 metrin päästä, pysähtyi tuijottamaan ehkä kahdeksi sekunniksi ja sitten ryntäsi suoraan Kokemäenjokeen.

Kokemäenjoki ei ole mikään kapea joki. Vasikka onnistui kuitenkin marraskuisessa syysmyrskyssä uimaan saareen keskelle jokea. Kaisan paimenkoirat uivat aallokossa ja kovassa virtauksessa leveän joen yli sen perässä. Kaisan ja hiehon isännän piti nopeasti ruveta järjestämään venettä, jolla he pääsisivät saareen.

Saareen päästyään koirat paikansivat vasikan uudestaan.

—Yritimme saada sen ajettua latoon, jossa sen olisi saanut ehkä lassottua. Mutta vasikka kääntyikin pois ladon ovelta ja juoksi kaislikkoon. Ajattelin jo, että älä nyt lähde pieni tyttö enää uimaan joen yli, tulee vielä väsy ja hukut matkalla. Lähetin koirat vasikkaa vastaan vislailemalla hiljaa, toisen sadan metrin päästä vasemmalta ja toisen oikealta, jotta eläin ei lähtisi uimaan vaan kääntyisi takaisin saareen. Meille veneen tuonut isäntä lähti soutelemaan joen puolelle pelotteeksi vasikalle, jotta se ei lähtisi uimaan pidemmälle.

Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa
Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Kuva: Yle/Päivi Leino paimenkoira

Yhtäkkiä Kaisa huomasi, että koirat olivat saaneet vasikan ajettua niin, että se lähti suoraan Kaisaa kohti. Hän piiloutui ison kaislikkopöheikön taakse vesirajaan. Paimenkoirilla on erinomainen suuntavaisto ja luontainen kyky tuoda eläin ihmistä kohti. Mitään käskyä Kaisa ei tilanteessa koirilleen antanut.

—Hieho oli jo aika iso ja vahva niin että se pystyy juoksemaan lujaa. Mietin, että hitaimmillaan se on silloin, kun se vasta tapailee maata vedestä noustessaan. Koirat toivat hiehon eteeni ja minä loikkasin pusikosta sen kaulaan. Huusin isännän tuomaan äkkiä köyttä ja sain pidettyä hiehoa vesirajassa niin, että pienellä vesipainilla saimme sen köytettyä.

Loikkasin pusikosta hiehon kaulaan.

Rohkeita ja nopeita päätöksiä

Painin sivutuotteena sekä Kaisan että isännän kännykät lakkasivat toimimasta. Kun he saivat lopulta toisen puhelimen kuivateltua kuntoon, he rupesivat soittelemaan hakijaa eläimelle. Saareen pääsee ajamaan siltaa pitkin.

—Puolitoista tuntia odotimme hiehoa kaulasta kiinni pitäen ja silitellen, kun hakijat soittivat, etteivät marraskuun märkyydessä pääse saareen, koska tie on liian huonossa kunnossa.

Kaisalle ja hiehon omistajalle ei jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tulla soutuveneellä saaresta yhdessä 300 – 400-kiloisen hiehon kanssa. Mutta miten ihmeessä eläin saadaan veneeseen?

Isäntä souti henkensä edestä.

—Ensin koirat kokkaan, sitten hieho veneen pohjalle ja minä sen päälle. Peitin sen silmät ja lauloin sille koko matkan, kun sen isäntä souti henkensä edestä Kokemäenjoen tyrskyjen läpi. Vene ei kaatunut matkalla ja hakijat tulivat autolla rantaan vastaan. Hieho oli todella väsynyt ja kylmissään ja toivoin vain, että se selviää koitoksesta. Se selvisi, ja mikä hienointa, sen emä otti vasikkansa takaisin ja se pääsi suoraan tissille. Seikkailija sai uuden nimenkin, Joki, ja siitä tuli sittemmin äiti.

Kuuntele Kaisa Hilskaa ja muita Liedon asemaseudun ihmisiä Kylillä

Vinkkejä maaseudun osaajista ja innostuneista ihmisistä toivotaan...
Kylillä-sarja jatkuu Radio Suomessa taas kesällä 2016. Ilmianna taitava ja aikaansaava maaseudun ihminen, aktiivinen kylä tai erikoinen puuha. Ota yhteyttä suoraan Kylillä-sarjan toimittajaan paivi.leino@yle.fi

Kaikki tähänastiset seikkailut Kylillä ovat kuunneltavissa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/12/kylilla-kutsuu-nojatuolimatkalle

Kommentit
  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.