Hyppää pääsisältöön

Kaisa Hilska pyydystää karannutta karjaa

Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria
Kaisa Hilska kouluttaa paimenkoiria Kuva: Yle/Päivi Leino kelpie

Kaisa Hilska kasvattaa ja kouluttaa australialaista working kelpie -paimenkoirarotua varsinaissuomalaisessa Liedon asemakylässä. Kaisa käyttää koiria lammastilallaan ja lisäksi etsii oman paimenkoirajoukkueensa kanssa karannutta karjaa ympäri Etelä-Suomea.

Säikähtänyt ja aidoista lähtenyt eläin villiintyy muutamassa päivässä. Se alkaa käyttäytyä kuin peuran vasa, eikä enää anna ottaa kiinni, vaikka olisi tottunut ihmiseen. Siinä kohtaa paimenkoirat ovat todella hyviä. Haastetta pyydystämiseen tuo erityisesti eläinten koko. Esimerkiksi täysikasvuinen lihasonni ei ole mikään höyhen.

—Siinä tilanteessa ei ole kauheasti vaihtoehtoja. Oikeastaan vain se, että kutsutaan metsästäjä. Silloin eläin on joka tapauksessa menetetty. Jos eläimellä on jalostusarvoa, se kannattaa aina yrittää ottaa kiinni. Ei siinä kertaakaan eläimelle ole huonosti käynyt. Eikä ihmisillekään liian pahasti, Kaisa Hilska nauraa.

—Hauskaa on myös se, kuinka paljon koirat ymmärtävät ja nauttivat karanneiden eläinten etsimisestä. Kun saadaan eläin kyytiin ja trailerin ovi kiinni, se on melkoinen voitontanssi, johon koirat silloin ryhtyvät.

Koirat ryhtyvät voitontanssiin.

Kun hälytys tulee

Karjan pyydystäminen on vienyt Kaisa Hilskan melkoisiin seikkailuihin. Yksi esimerkki on nuoren naudan pyydystys Satakunnassa.

—Kokemäenjoen maastossa oli puolivuotias hieho tai iso vasikka ollut jo muutaman viikon omilla teillään. Se oli säikähtänyt ja lähtenyt livohkaan, kun eläimiä oli syksyllä siirretty karja-autolla navettaan talveksi. Onnistuimme paikantamaan sen. Se näki minut noin 70 – 80 metrin päästä, pysähtyi tuijottamaan ehkä kahdeksi sekunniksi ja sitten ryntäsi suoraan Kokemäenjokeen.

Kokemäenjoki ei ole mikään kapea joki. Vasikka onnistui kuitenkin marraskuisessa syysmyrskyssä uimaan saareen keskelle jokea. Kaisan paimenkoirat uivat aallokossa ja kovassa virtauksessa leveän joen yli sen perässä. Kaisan ja hiehon isännän piti nopeasti ruveta järjestämään venettä, jolla he pääsisivät saareen.

Saareen päästyään koirat paikansivat vasikan uudestaan.

—Yritimme saada sen ajettua latoon, jossa sen olisi saanut ehkä lassottua. Mutta vasikka kääntyikin pois ladon ovelta ja juoksi kaislikkoon. Ajattelin jo, että älä nyt lähde pieni tyttö enää uimaan joen yli, tulee vielä väsy ja hukut matkalla. Lähetin koirat vasikkaa vastaan vislailemalla hiljaa, toisen sadan metrin päästä vasemmalta ja toisen oikealta, jotta eläin ei lähtisi uimaan vaan kääntyisi takaisin saareen. Meille veneen tuonut isäntä lähti soutelemaan joen puolelle pelotteeksi vasikalle, jotta se ei lähtisi uimaan pidemmälle.

Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa
Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Working kelpie Freya osaa paimentaa ja etsiä kadonnutta karjaa Kuva: Yle/Päivi Leino paimenkoira

Yhtäkkiä Kaisa huomasi, että koirat olivat saaneet vasikan ajettua niin, että se lähti suoraan Kaisaa kohti. Hän piiloutui ison kaislikkopöheikön taakse vesirajaan. Paimenkoirilla on erinomainen suuntavaisto ja luontainen kyky tuoda eläin ihmistä kohti. Mitään käskyä Kaisa ei tilanteessa koirilleen antanut.

—Hieho oli jo aika iso ja vahva niin että se pystyy juoksemaan lujaa. Mietin, että hitaimmillaan se on silloin, kun se vasta tapailee maata vedestä noustessaan. Koirat toivat hiehon eteeni ja minä loikkasin pusikosta sen kaulaan. Huusin isännän tuomaan äkkiä köyttä ja sain pidettyä hiehoa vesirajassa niin, että pienellä vesipainilla saimme sen köytettyä.

Loikkasin pusikosta hiehon kaulaan.

Rohkeita ja nopeita päätöksiä

Painin sivutuotteena sekä Kaisan että isännän kännykät lakkasivat toimimasta. Kun he saivat lopulta toisen puhelimen kuivateltua kuntoon, he rupesivat soittelemaan hakijaa eläimelle. Saareen pääsee ajamaan siltaa pitkin.

—Puolitoista tuntia odotimme hiehoa kaulasta kiinni pitäen ja silitellen, kun hakijat soittivat, etteivät marraskuun märkyydessä pääse saareen, koska tie on liian huonossa kunnossa.

Kaisalle ja hiehon omistajalle ei jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tulla soutuveneellä saaresta yhdessä 300 – 400-kiloisen hiehon kanssa. Mutta miten ihmeessä eläin saadaan veneeseen?

Isäntä souti henkensä edestä.

—Ensin koirat kokkaan, sitten hieho veneen pohjalle ja minä sen päälle. Peitin sen silmät ja lauloin sille koko matkan, kun sen isäntä souti henkensä edestä Kokemäenjoen tyrskyjen läpi. Vene ei kaatunut matkalla ja hakijat tulivat autolla rantaan vastaan. Hieho oli todella väsynyt ja kylmissään ja toivoin vain, että se selviää koitoksesta. Se selvisi, ja mikä hienointa, sen emä otti vasikkansa takaisin ja se pääsi suoraan tissille. Seikkailija sai uuden nimenkin, Joki, ja siitä tuli sittemmin äiti.

Kuuntele Kaisa Hilskaa ja muita Liedon asemaseudun ihmisiä Kylillä

Vinkkejä maaseudun osaajista ja innostuneista ihmisistä toivotaan...
Kylillä-sarja jatkuu Radio Suomessa taas kesällä 2016. Ilmianna taitava ja aikaansaava maaseudun ihminen, aktiivinen kylä tai erikoinen puuha. Ota yhteyttä suoraan Kylillä-sarjan toimittajaan paivi.leino@yle.fi

Kaikki tähänastiset seikkailut Kylillä ovat kuunneltavissa
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/12/kylilla-kutsuu-nojatuolimatkalle

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Professori emerita Kaisa Häkkinen toivoo, että tutkimustietoa arvostettaisiin ja hyödynnettäisiin nykyistä enemmän

    Professori Kaisa Häkkinen on nähnyt tutkijan työn muutoksen.

    Kaisa Häkkinen tunnetaan etenkin suomen ja sen sukukielten tutkijana. Kympin tytöstä kasvoi määrätietoinen tutkija, joka uransa varrella on saanut monia palkintoja ja tunnustuksia. Häkkinen on uransa aikana nähnyt tutkijan työn muutoksen, jota nykyisin leimaa kiire ja jatkuva arviointi. Eläkkeellä saa onneksi tehdä mitä huvittaa.

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Hyvä ruoka ei synny sattumalta kiteyttää keittiömestari Jaakko Nuutila

    Luomututkija Jaakko Nuutila kunnioittaa hitaasti kasvatettua

    Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa.

  • Iranilaissyntyinen muusikko Gian Majidi: Pitäisiköhän sittenkin elää vain turistina maailmassa

    Muusikko Gian Majidi haluaa elämäänsä Marco-poolo-meininkiä.

    Parikymmentä vuotta sitten Iranin Kurdistanista maailmalle lähtenyt taiteilija ja muusikko Gian Majidi on asunut Suomessa jo pitkään. Helsingin monikulttuurisessa Kontulassa asuva kurdimies on rakastanut klassista musiikkia lapsesta lähtien. Parhaillaan hän valmistelee lopputyötään Sibelius Akatemiaan, elättää itsensä tulkkina ja esiintyy veljensä kanssa perustamansa BaranBandin kanssa.

  • Rabbi Simon Livson haluaa auttaa ihmisiä elämään juutalaisuuttaan todeksi

    Rabbi Simon Livson elää juutalaisuutta todeksi

    New Yorkissa ja Israelissa rabbiksi opiskellut Simon Livson on neljännen polven suomen juutalainen. Helsingin juutalaisessa synagogassa hän johtaa joka aamu rukouksia ja opastaa seurakuntalaisia miten elää hyvänä juutalaisena. Neljän lapsen perheenisänä hän joutuu luovimaan rabbin velvollisuuksien ja lastenkasvatuksen liittyvien haasteiden välillä. Onneksi hänellä on viisas vaimo.

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Kenelle sinä haluaisit toivoa runoa? Lähetä toiveesi Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaan torstaihin mennessä

    Tällä lomakkeella toivot runoa kätevästi

    Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma haastaa kuulijat toivomaan runoa ja lähettämään sen siivin viestin maailmalle. Kenelle sinä haluat omistaa runon? Toiveita voi esittää ennalta tällä lomakkeella torstaihin 5.7. asti. Meistä olisi mukavaa kuulla valinnastasi, joten liitä mukaan runoon liittyvä tarina tai viesti ja yhteystietosi, jotta saamme sinuun yhteyden.

  • Kuraattori Veikko Halmetojalle taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen

    Taiteen katsominen on tärkeämpää kuin sen tekeminen.

    Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori Veikko Halmetojan elämässä kuvataiteet ja kirjallisuus ovat kulkeneet lähes aina käsi kädessä. Kirjallisuutta hän opiskeli lukion jälkeen Tampereen yliopistossa ja Mäntässä hän osallistui kaikkina nuoruusvuosina kuvataideleireihin. Nykyiset roolit kuraattorina, galleristina ja kriitikkona elävät sulassa sovussa samassa henkilössä.