Hyppää pääsisältöön

Kansainvälisen yliopiston henkiinherättäminen Intiassa

Intialaisen Nobel-palkitun, poliittisen taloustieteilijän Amartya Senin mietteiden esittely

harmaatukkainen ja silmälasipäinen mies
harmaatukkainen ja silmälasipäinen mies amartya sen

Intialainen poliittinen taloustieteilijä Amartya Sen on laaja-alaisempi kuin nykyiset taloustieteilijät. Hän on näin ehkä lähempänä klassisia brittiläisiä poliittisia taloustieteilijöitä kuten Adam Smithiä ja John Stuart Milliä. Hän on tutkinut nälänhätiä ja köyhyyttä sekä pohtinut moraalifilosofian kysymyksiä. Hän on tutkinut Intian talouskehityksen perusongelmia. Sen on ollut kehittämässä uusia hyvinvoinnin mittareita. Viime aikoina hän on ollut herättämässä henkiin vanhaa intialaista kansainvälistä yliopistoa.

Eräs yksityiskohta Senin taustasta saattaa valottaa näitä pyrkimyksiä. Hänen äitinsä Anita Sen oli perinteisen Intian historioitsijan Kshite Moshan Senin tytär ja tämä isoisä oli myös tunnetun bengalilaisen runoilijan Rabindranath Tagoren läheinen ystävä. Tagoren on väitetty olleen antamassa etunimeä Amartya Senille. Sen on myös kirjoittanut artikkeleita Tagoresta.

Intia oli 600-luvulta1000-luvulle, jolloin Eurooppa oli vajonnut pimeään keskiaikaan, Aasian johtava kulttuurikeskus. Sinne syntyi koulutusinstituutioita ja buddhalaisuus levisi pitkin silkkitietä Afganistanin kautta Kiinaan. Hindulaisuus levisi puolestaan Sri Lankaan,
Kaakkois-Aasiaan ja Indonesiaan.

Tällöin buddhalaiset säätiöt perustivat Pohjois-Intiaan Patnan lähelle Nalandaan suuren opetuskeskuksen, jonne tuli opiskelijoita Kiinaa ja Kaakkois-Aasiaa myöten. Siellä opetettiin buddhalaisuutta, mutta myös tieteitä. Intia oli tällöin tunnettu mm. lääketieteestä, matematiikasta ja tähtitieteestä. Kun pohjoisesta päin tuli valloittajia Intiaan 1100-luvulla, Nalanda ja muut Pohjois-Intian opetuskeskukset kuitenkin tuhottiin.

Intiassa on herännyt ajatus tämän kansainvälisen aasialaisen opetuskeskuksen henkiin herättämisestä. Amartya Sen on ollut mukana tässä hankkeessa yhtenä keskeisistä vaikuttajista. Tämä puheenvuoro perustuu hänen viime elokuussa New York Review of Booksissa julkaisemaansa artikkeliin, jossa Sen tarkastelee hankkeen taustoja sekä sen kehittämisen kohtaamia vaikeuksia.

Ensimmäiset opiskelijat saapuvat

Sen kirjoittaa artikkelinsa alussa:

”Viime vuonna opetus alkoi pienissä tilapäisissä kansainvälisen yliopiston tiloissa Biharissa, joka on eräs Intian vähiten kehittyneitä osia nykyään. Siellä oli aluksi tarjolla vain kaksi oppiainetta, historia sekä ympäristö ja ekologia… Tämän tapahtuman tarkoituksena oli herättää henkiin maailman vanhin yliopisto Nalanda Mahavihara, jonka toiminta alkoi jo 400-luvulla läntisen ajanlaskun mukaan. Kun Eurooppaan perustettiin ensimmäinen yliopisto Bolognaan 1088, Nalanda oli tarjonnut korkeakoulutusta tuhansille aasialaisille opiskelijoille jo 600 vuotta”.

Perustamisen vaiheita

Nalanda-hankkeella on ollut jo lähes 10-vuotinen historia:

”Ehdotus herättää henkiin Nalanda uudenaikaisena kansainvälisenä yliopistona oli aasialainen aloite, vaikkakin se sai alkunsa Intiasta. Tämän idean hyväksyi 16 aasialaista maata Filippiineillä 2007 järjestetyssä ns. Itä-Aasian huippukokouksessa. Intian ohella paikalla oli Kiinan, Japanin, Etelä-Korean, Indonesian, Singaporen, Thaimaan, Malesian, Vietnamin ja Kamputsean edustajia, mutta paikalla oli myös Australian ja Uuden Seelannin valtuuskunnat.”

Perustajien mukaan uuden yliopiston toiminnan tuli ylittää maiden väliset rajat ja sen tuli olla avoin kansainvälisille ajatusvirtauksille ja käytännöille. Tätä hanketta kehittämään perustettiin ”mentoriryhmä”, johon tuli merkittäviä intellektuelleja Intiasta ja muualta Aasiasta.
Intian hallitus ryhtyi toimiin:

”Intian parlamentti hyväksyi 2010 asetuksen, jonka nojalla perustettiin tämä uusi yliopisto. Mentoriryhmästä tuli yliopiston hallintoneuvosto. Olen toiminut tämän hallintoneuvoston puheenjohtajana ja yliopiston kanslerina. Rahoitus uuden yliopiston rakentamiseksi on tullut pääasiassa Intian hallitukselta, ja tämä hallitus teki päätöksen vastata peruskustannuksista vuoteen 2021 asti… Biharin osavaltio on puolestaan tarjonnut maa-alueen yliopiston käyttöön sekä auttanut infrastruktuurien rakentamisessa”.

Uuden yliopiston rakentamissuunnitelmasta käytiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu, jonka voitti tunnettu arkkitehtiyhtiö Vastu Shilpa Consultants. Sen suunnitelma nojautuu intialaiseen rakennusperinteeseen. Näin rakennustyöt saatiin vihdoin käyntiin 2010-luvun alussa.
Nalandan opettajat ovat alussa olleet intialaisia, mutta tarkoitus on saada sinne myös aasialaisia ja länsimaisia opettajia. Opetuksen laajentaminen lähiaikoina sisältää kehitystaloustieteen, julkisen terveydenhuollon, buddhalaisen filosofian ja vertailevan uskontotieteen opetuksen. Seuraavassa vaiheessa alkaa kansainvälisen politiikan, kielitieteen, kirjallisuuden tutkimuksen sekä informaatiotieteen ja – teknologian opetus. Vasta sitten kun uudet rakennukset ovat valmiit, ja yliopiston toiminta on saatu vakautetuksi, pystytään toteuttamaani täysimittainen yliopisto-opetus.

Intian uusi hallitus painostaa tieteellisiä laitoksia

Tällä välin Intiassa käytiin parlamenttivaalit ja valtaan nousi 2014 Narendra Modin johtama hindunationalistinen puolue BJP. Uusi hallitus on ryhtynyt ajamaan hindunationalistisia ajatuksia myös tieteeseen. Tämä on herättänyt vastustusta intialaisessa tiedeyhteisössä. Sen esittää artikkelissaan monia esimerkkejä tästä.

Koska Amartya Sen varoitti ”julkisena intellektuellina” hindunationalismin valtaannousun vaaroista, hän tuli uuden hallinnon erityishuomion kohteeksi. Lisäksi Sen on kirjoittanut myönteisesti muista uskonnollisista suuntauksista kuten erityisesti buddhalaisuudesta.

Niinpä hallinto pyrki syrjäyttämään Senin Nalanda-hankkeen keskeisistä toimista:

”Intian hallitus yritti myös poistaa minut yliopiston kanslerin toimesta, vaikka Singaporen entisen ulkoministerin George Yeon johtama hallintoneuvosto teki yksimielisen päätöksen minun jatkamisestani kanslerina. Olin tietysti tyytyväinen tästä tuesta, mutta jouduin toteamaan, että maan hallituksen ja yliopiston hallintoneuvoston välinen ristiriita saattaa vaikeuttaa yliopiston kehittämistä”.

Modin hallitus yritti myös saada aikaan radikaalisia muutoksia hallintoneuvoston kokoonpanoon, vaikka tämä oli ristiriidassa maan parlamentin hyväksymän yliopiston perustamista koskevan asiakirjan kanssa.
Sen jatkaa:

”Ottaen huomioon Modin hallituksen yleiset toimintalinjat ei ollut yllättävää, että hallitus sekaantui Nalandan hallintoon. Mutta hallintoneuvoston ja maan hallituksen välinen vastakkainasettelu sai epätavallisen paljon julkista huomiota. Sitä käsiteltiin laajasti lehdistössä ja pääkirjoituksissa kritisoitiin hallituksen toimintaa. Tällä saattoi olla vaikutusta siihen, että hallitus oli varovaisempi kuin monen muun akateemisen instituution kohdalla”.

Kaikesta huolimatta Nalandan hallintoneuvosto pyrki varjelemaan hankkeen riippumattomuutta:

”Koska yliopiston hallintoneuvostossa on intellektuelleja eri Aasian maista, tämä on myötävaikuttanut siihen, että yliopistoa on voitu puolustaa hallituksen ahdasmieliseltä painostukselta. Kun oli näkyvissä se, että minun piti luopua keskeisistä toimista, hallintoneuvosto nimitti kolme Intian ulkopuolista jäsentä ehdolle minun seuraajakseni. Etusijalle asetettiin George Yeo Singaporesta ja muut ehdokkaat olivat Wang Bangwei Kiinasta ja Susumu Nakanishi Japanista. Yeo hyväksyi kesällä 2015 asettumisensa uusiin toimiin. Hän edellytti kuitenkin, että yliopiston riippumattomuus säilytetään. Yeo on hyvin sitoutunut Nalandan periaatteisiin ja hänellä on laajat tiedot aasialaisista perinteistä. Koska hänellä on lisäksi huomattavat älylliset ja hallinnolliset kyvyt, hänen nimittämisensä on hyvä lopputulos”.

Muutamista vertauskuvista

Kun on käyty keskusteluja rajat ylittävistä kansainvälisistä aasialaisista vertauskuvista, vanha ”silkkitie”-idea on tullut usein voimakkaasti esiin. Senin mielestä tämä vertauskuva korostaa kuitenkin liikaa kauppaa, kuljetuksia ja kauppatavaroita.
Senin mielestä Gautama Buddha korosti valaistumista ilman rajoja ja hänen oppinsa suuntautui kaikille ihmisille riippumatta kastista, yhteiskuntaluokasta ja kansallisuudesta. Tämä selittää buddhalaisuuden laajaa leviämistä Aasiaan. ”Nalanda-reitti” korostaa siten laajempia arvoja:

”Uskonnollisten ja eettisten näkemysten lisäksi tietämys taiteesta, kulttuurista, matematiikasta, tieteestä ja insinööriopeista on kuljettanut ihmisiä alueita toisille tuhansien vuosien ajan. Koska elämme maailmassa, jossa on voimakkaita jakolinjoja, tarvitsemme humanismia korostavia sekä jyrkkiä vastakkainasetteluja välttäviä kohtaamispaikkoja. Uskoisin, että tässä suhteessa Nalandalla on tarjottavaa.”

Nalandan perintö on korostanut korkeita opetuksen standardeja. Sen painottaa, että opetuksen laadun korostaminen on hyvin tärkeää, sillä opetuksen standardit ovat heikkoja monin paikoin nyky-Intiassa.
Tarvitaan keskustelua ja vuoropuhelua

Amartya Sen korostaa, että perinteiseen buddhalaisuuteen on kuulunut erimielisyyksien ratkaiseminen keskustelulla, vaikka jotkut buddhalaiset ovat omaksuneet väkivaltaisia käytäntöjä. Tällaisia tietoja on saatu myös vanhan Nalandan yliopiston ilmapiiristä. Niinpä uuden yliopiston opetukseen pitäisi perustua keskusteluun ja vuoropuheluun. Hän päättää artikkelinsa korostamalla tätä:

”Nalandaa herätetään henkiin lähellä paikkaa, jossa tehtiin yrityksiä luoda sellaista ”keskusteluun pohjautuvaa hallitsemista, mistä John Stuart Mill ja Walter Bagehot haaveilivat 1800-luvulla. Nalandan taustalla oleva tulevaisuuden kuva on tärkeä Intialle, Aasialle ja muulle maailmalle. Nalandan tulee olla vapaa autoritaarisesta ja ahtaasti vain omaan napaan tuijottavasta painostuksesta.”

Jussi Raumolin

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta