Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.
Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia itsenäisyyspäivän vastaanotolla 1975. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia. Kuva: Kalle Kultala Urho Kekkonen

Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsikin tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta. Juhlinta ajoittuu päivään, jolloin eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen.

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto sai alkunsa vuonna 1919. Tuolloin tunnin kestävää juhlaa 150 vieraalle isännöi presidentti K. J. Ståhlberg. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää. Ensimmäiset isot juhlat järjestettiin vuonna 1922. Juhlien symboliksi muodostunut kättely tuli mukaan vuonna 1925.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutaan joka vuosi Suomen poliittista johtoa, ulkomaisia diplomaatteja, vuoden aikana ansioituneita kulttuuri- ja urheiluvaikuttajia sekä presidentin maakuntamatkoillaan kohtaamia ihmisiä.

Ensimmäinen radioitu Linnan juhlat kuultiin vuonna 1949. Tuolloin kaikki 1 900 vierasta kätteli J.K. ja Alli Paasikiven lisäksi presidenttiparin tytär Annikki Paasikivi. Vielä tuolloin ei muoti ollut pääasiassa, sillä toimittajat eivät rohjenneet juhla-asuja radiossa kommentoida.

Presidentti Kekkosen aika

Vuonna 1956 Urho Kekkonen isännöi Linnan juhlia ensimmäisen kerran yhdessä vaimonsa Sylvin kanssa. Vieraita oli kutsuttu noin 1 500, kerrottiin Suomen Filmiteollisuuden katsauksessa. Seuraavana vuonna kutsuttujen lista oli noin 200 nimeä pitempi. Lii-Filmin katsauksessa nähdään hienoa pukuloistoa. Itse juhlat vaikuttavat vähemmän koreografioiduilta kuin mihin suorien televisiolähetysten aikana olemme tottuneet.

Vuonna 1959 seuratuimpia vieraita olivat poliitikot ja heidän puolisonsa. Erityisesti rouva Alli Paasikiven tyyliä kehuttiin "viehättäväksi ja hillityksi". Vieraita Linnassa oli peräti yli 2 000.

Linnan juhlia näytettiin tv:ssä jo heti Suomen television toiminnan alettua vuonna 1957. Radiokuuntelija-lehti kertoi jo etukäteen teknisistä ongelmista, joita tv-kameroiden sijoittaminen Linnaan tiesi. Toinen kamera oli silti saatu sijoitettua parvekkeelle kuvaamaan yleiskuvaa ja toinen valtiosalin nurkkaukseen. "Vaikeuksistakin tietoisina Yleis-TV on halunnut tehdä voitavansa palvellakseen katselijoitaan suuren juhlatapahtuman kuvaamisella", lehdessä kirjoitettiin vuonna 1957. Varhaisin Ylen arkistossa säilynyt suora tv-lähetys on vuodelta 1967. Tv-lähetyksen Suomen 50-vuotissyntymäpäivän juhlista avasi Teija Sopasen juhlava kuulutus.

Samana vuonna tallensivat tv-kamerat myös vaihtoehtoisen tapahtuman, kun Marraskuun liike järjesti alkoholistien itsenäisyysjuhlan. Ohjelma nähtiin kylläkin tv:ssä vasta itsenäisyypäivää seuraavana päivänä, mutta silti se aiheutti katsojissa ärtymystä. Television ohjelmaneuvosto päätyi kuitenkin sille kannalle, että tällaiset yhteiskunnan kovaosaisten ongelmia valottavat ohjelmat ovat tarpeellisia ja hyväksyttäviä – itsenäisyyspäivänäkin.

Myös vuonna 1968 Linnan juhlat nähtiin suorana tv:ssä, mutta seuraavina vuosina juhlista tehtiin vain koostelähetys. Vuonna 1968 Linnassa kuultiin kevyempää musiikkia kuin aiempina vuosina, ja tanssilattialla nähtiin muun muassa letkajenkkaa. Sylvi Kekkosen toivomuksesta juhliin kutsuttiin entistä enemmän kulttuurivaikuttajia.

Linnan juhlia ei järjestetty vuonna 1974, sillä Sylvi Kekkonen kuoli juuri itsenäisyyspäivän alla. Aiemmin Linnan juhlia oli peruttu sotien, presidentin sairastelun, laman sekä Linnan korjaustöiden vuoksi.

Vuonna 1975 juhlaa vietettiin hieman uudistunein menoin. Tuolloin sai alkunsa perinne pitää juhlakonsertti Finlandia-talossa. Lyhyessä katsauksesta Linnan juhlista näytetään pitkään juhlijoiden kenkiä heidän astellessaan kättelemään presidenttiä. Voidaan huomata, että tuolloin vieraat eivät kävelleet presidentin luokse punaista mattoa pitkin, vaan paljasta parkettia.

Koiviston kausilla juhlista mediatapahtumaksi

Vuonna 1982 Linnaa isännöi ensi kertaa presidentti Mauno Koivisto Tellervo-vaimoineen. Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli siis myös emäntä. Tellervo Koivisto kertoi, että hän ei osallistunut juhlien järjestämiseen eikä oikeastaan huomannut juurikaan eroa aiempien vuosien juhliin.

Koiviston presidenttikausilla Linnan juhlia avattiin enemmän medialle. Televisiolähetykset pitenivät ja suorat lähetykset muodostuivat itsenäisyyspäivän traditioksi. Myös kutsuvieraiden joukko muuttui monipuolisemmaksi, kun muun muassa rokkareita nähtiin Linnassa. Ensimmäisenä heistä Juice Leskinen vuonna 1986.

Juicen haastatteluklipistä nähdään myös, kuinka Linnassa vielä tuolloin sai tupakoida. Haastattelussa rouva Leskinen arvioi, että Linnan tunnelma oli melko ahdistava ja että vierailu saattoi olla hänen ensimmäinen ja viimeinen kertansa Linnassa. 1980- ja 1990-luvuilla Linnan juhlien tv-ohjelmat keskittyivät yhä enemmän haastattelemaan vieraita. "Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?" -kysymystä kuultiin yhä useammin.

Marskin ritareista tuli perinne

Julkkisten lisäksi 1990-luvulta alkaen tv-kamerat seurasivat myös Mannerheim-ristin ritareita. Presidentti Koiviston aikana heistä muutamat olivat saaneet kutsun juhliin. Vuodesta 1994 kaikki ritarit ovat presidentti Martti Ahtisaaren aloitteesta olleet puolisoineen juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita. Tuolloin ritareista saapui paikalle nelisenkymmentä. Heistä ensimmäisenä presidenttiä kätteli ritarikunnan vanhin, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

Ritarien sisääntulo vakiintui tv-katselijoiden mielissä traditioksi välittömästi. Myös tv-toimittajat tituleerasivat mieluusti vuosina 1994—2000 ensimmäisenä sisään astunutta Ehrnroothia "juhlien tärkeimmäksi vieraaksi". Vuonna 2009 ritareista oli elossa enää kolme. Linnassa heitä edusti kapteeni Tuomas Gerdt.

Kamera seuraa julkkiksia

Vuosituhannen vaihteessa julkkisvieraiden rooli tv-lähetyksessä korostui entisestään. Muutamista näyttävistä vakiovieraista tuli hyvin odotettuja kättelijöitä. Esimerkiksi kansanedustaja Tanja Karpelan (kesk.) asuvalintoja seurattiin paljon, kun kamera seurasi Karpelaa.

Muodin kommentointi on osa Linnan juhlia

Juhlavieraiden pukeutuminen ja sen kommentointi onkin tullut tärkeäksi osaksi Linnan juhlien tv-lähetystä. Kommentteja on haettu niin etiketin kuin muodinkin asiantuntijoilta. 2010-luvulla alettiin tehdä pukukoosteita illan mielenkiintoisimmista asuista. Vuonna 2010 koottiin miesten ja naisten pukuloisto omiin klippeihinsä.

Vuonna 2014 lähetettiin Linnan juhlista ihan oma pukulähetys, joka keskittyi vain muotiin. Siinä muodin asiantuntijat kommentoivat nähtyjä asuja ja pohtivat muodin merkitystä Linnan juhlille.

Presidentti Tarja Halosen aikakaudella intouduttiin myös kommentoimaan presidentin asuvalintoja, kuten vuonna 2001, kun hän oli pukeutunut Euran muinaispukuun tai vuonna 2006, jolloin presidentti kierrätti jo aiemmin Linnan juhlissa pitämänsä puvun.

Vuoden tärkeimmäksi tv-tapahtumaksi

Linnan juhlat on ollut 2000-luvulla useasti vuoden katsotuin ohjelma. Ohjelmasta on tehty spektaakkelimaisempi ja lisukkeeksi on tuotu varsinaisen Linnan juhlien jälkeinen Jatkot-ohjelma.

Vuoden 2010 juhlista on kahden pitkän ohjelman lisäksi Areenaan koottu runsaasti klippejä itsenäisyyspäivältä 2010, jolloin juhlia emännöi presidentti Tarja Halonen puolisoineen.

Vuoden 2011 juhlien lisäklipit mielenkiintoisista juhlavieraista löydät täältä.

Linnan juhlat 2012 -lähetyksestä poimittujen haastattelujen ja muiden kohokohtien pariin pääset tästä. Presidentti Sauli Niinistön isännöimissä juhlissa teemana olivat työn ja arjen sankarit.

Vuoden 2013 itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin Presidentinlinnan remontin vuoksi Tampere-talossa. Juhla poikkesi totutusta, sillä se rakentui juhlakonsertin ympärille. Tampere-talolla ei myöskään tanssittu, vaan istuttiin konserttisalin istuimilla. Areenasta löytyvät lisäklipit, joissa nähdään muun muassa vieraiden haastatteluita.

Lähetys vuoden 2014 Linnan juhlista alkoi ja päättyi Hotelli Kämpiin, jossa valmistauduttiin juhliin ja vietettiin jatkoja. Tästäkin lähetyksestä on koottu parhaat palat Areenaan.

Vuonna 2015 kaava jäljitteli edellisiä vuosia. Oli etkot, jatkot ja pukulähetykset. Kaikki nämä lähetykset löydät Areenasta.

Vuonna 2016 Linnan juhlien loistoa muisteltiin vielä seuraavan päivän tunnelmointilähetyksessä. Kaikki muut lähetykset vuoden 2016 Linnan juhliin liittyen löydät Areenasta.

Vuoden 2017 Linnan juhlien seuratuin vieras oli laulaja Alma. Areenaan on koottu juhlien parhaat palat myös lyhyinä klippeinä.

Lue lisää:

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.

yle.fi/suomi100

Lue lisää:

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1964. Tungos kahvipöydän luona

Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.