Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia.
Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia itsenäisyyspäivän vastaanotolla 1975. Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1975. Presidentti Urho Kekkonen seisoo yksin keskellä salia, taustalla vieraita ja valokuvaajia. Kuva: Kalle Kultala Urho Kekkonen

Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsikin tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta. Juhlinta ajoittuu päivään, jolloin eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen.

Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotto sai alkunsa vuonna 1919. Tuolloin tunnin kestävää juhlaa 150 vieraalle isännöi presidentti K. J. Ståhlberg. Tarjoilu oli vaatimatonta: kahvia ja makeaa leipää. Ensimmäiset isot juhlat järjestettiin vuonna 1922. Juhlien symboliksi muodostunut kättely tuli mukaan vuonna 1925.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutaan joka vuosi Suomen poliittista johtoa, ulkomaisia diplomaatteja, vuoden aikana ansioituneita kulttuuri- ja urheiluvaikuttajia sekä presidentin maakuntamatkoillaan kohtaamia ihmisiä.

Ensimmäinen radioitu Linnan juhlat kuultiin vuonna 1949. Tuolloin kaikki 1 900 vierasta kätteli J.K. ja Alli Paasikiven lisäksi presidenttiparin tytär Annikki Paasikivi. Vielä tuolloin ei muoti ollut pääasiassa, sillä toimittajat eivät rohjenneet juhla-asuja radiossa kommentoida.

Presidentti Kekkosen aika

Vuonna 1956 Urho Kekkonen isännöi Linnan juhlia ensimmäisen kerran yhdessä vaimonsa Sylvin kanssa. Vieraita oli kutsuttu noin 1 500, kerrottiin Suomen Filmiteollisuuden katsauksessa. Seuraavana vuonna kutsuttujen lista oli noin 200 nimeä pitempi. Lii-Filmin katsauksessa nähdään hienoa pukuloistoa. Itse juhlat vaikuttavat vähemmän koreografioiduilta kuin mihin suorien televisiolähetysten aikana olemme tottuneet.

Vuonna 1959 seuratuimpia vieraita olivat poliitikot ja heidän puolisonsa. Erityisesti rouva Alli Paasikiven tyyliä kehuttiin "viehättäväksi ja hillityksi". Vieraita Linnassa oli peräti yli 2 000.

Linnan juhlia näytettiin suorana tv:ssä jo heti Suomen television toiminnan alettua vuonna 1957. Radiokuuntelija-lehti kertoi jo etukäteen teknisistä ongelmista, joita tv-kameroiden sijoittaminen Linnaan tiesi. Toinen kamera oli silti saatu sijoitettua parvekkeelle kuvaamaan yleiskuvaa ja toinen valtiosalin nurkkaukseen. "Vaikeuksistakin tietoisina Yleis-TV on halunnut tehdä voitavansa palvellakseen katselijoitaan suuren juhlatapahtuman kuvaamisella", lehdessä kirjoitettiin vuonna 1957. Varhaisin Ylen arkistossa säilynyt suora tv-lähetys on vuodelta 1967. Tv-lähetyksen Suomen 50-vuotissyntymäpäivän juhlista avasi Teija Sopasen juhlava kuulutus.

Samana vuonna tallensivat tv-kamerat myös vaihtoehtoisen tapahtuman, kun Marraskuun liike järjesti alkoholistien itsenäisyysjuhlan. Ohjelma nähtiin kylläkin tv:ssä vasta itsenäisyypäivää seuraavana päivänä, mutta silti se aiheutti katsojissa ärtymystä. Television ohjelmaneuvosto päätyi kuitenkin sille kannalle, että tällaiset yhteiskunnan kovaosaisten ongelmia valottavat ohjelmat ovat tarpeellisia ja hyväksyttäviä – itsenäisyyspäivänäkin.

Myös vuonna 1968 Linnan juhlat nähtiin suorana tv:ssä, mutta seuraavina vuosina juhlista tehtiin vain koostelähetys. Vuonna 1968 Linnassa kuultiin kevyempää musiikkia kuin aiempina vuosina, ja tanssilattialla nähtiin muun muassa letkajenkkaa. Sylvi Kekkosen toivomuksesta juhliin kutsuttiin entistä enemmän kulttuurivaikuttajia.

Linnan juhlia ei järjestetty vuonna 1974, sillä Sylvi Kekkonen kuoli juuri itsenäisyyspäivän alla. Aiemmin Linnan juhlia oli peruttu sotien, presidentin sairastelun, laman sekä Linnan korjaustöiden vuoksi.

Vuonna 1975 juhlaa vietettiin hieman uudistunein menoin. Tuolloin sai alkunsa perinne pitää juhlakonsertti Finlandia-talossa. Lyhyessä katsauksesta Linnan juhlista näytetään pitkään juhlijoiden kenkiä heidän astellessaan kättelemään presidenttiä. Voidaan huomata, että tuolloin vieraat eivät kävelleet presidentin luokse punaista mattoa pitkin, vaan paljasta parkettia.

Koiviston kausilla juhlista mediatapahtumaksi

Vuonna 1982 Linnaa isännöi ensi kertaa presidentti Mauno Koivisto Tellervo-vaimoineen. Ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli siis myös emäntä. Tellervo Koivisto kertoi, että hän ei osallistunut juhlien järjestämiseen eikä oikeastaan huomannut juurikaan eroa aiempien vuosien juhliin.

Koiviston presidenttikausilla Linnan juhlia avattiin enemmän medialle. Televisiolähetykset pitenivät ja suorat lähetykset muodostuivat itsenäisyyspäivän traditioksi. Myös kutsuvieraiden joukko muuttui monipuolisemmaksi, kun muun muassa rokkareita nähtiin Linnassa. Ensimmäisenä heistä Juice Leskinen vuonna 1986.

Juicen haastatteluklipistä nähdään myös, kuinka Linnassa vielä tuolloin sai tupakoida. Haastattelussa rouva Leskinen arvioi, että Linnan tunnelma oli melko ahdistava ja että vierailu saattoi olla hänen ensimmäinen ja viimeinen kertansa Linnassa. 1980- ja 1990-luvuilla Linnan juhlien tv-ohjelmat keskittyivät yhä enemmän haastattelemaan vieraita. "Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?" -kysymystä kuultiin yhä useammin.

Marskin ritareista tuli perinne

Julkkisten lisäksi 1990-luvulta alkaen tv-kamerat seurasivat myös Mannerheim-ristin ritareita. Presidentti Koiviston aikana heistä muutamat olivat saaneet kutsun juhliin. Vuodesta 1994 kaikki ritarit ovat presidentti Martti Ahtisaaren aloitteesta olleet puolisoineen juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita. Tuolloin ritareista saapui paikalle nelisenkymmentä. Heistä ensimmäisenä presidenttiä kätteli ritarikunnan vanhin, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth.

Ritarien sisääntulo vakiintui tv-katselijoiden mielissä traditioksi välittömästi. Myös tv-toimittajat tituleerasivat mieluusti vuosina 1994—2000 ensimmäisenä sisään astunutta Ehrnroothia "juhlien tärkeimmäksi vieraaksi". Vuonna 2009 ritareista oli elossa enää kolme. Linnassa heitä edusti kapteeni Tuomas Gerdt.

Kamera seuraa julkkiksia

Vuosituhannen vaihteessa julkkisvieraiden rooli tv-lähetyksessä korostui entisestään. Muutamista näyttävistä vakiovieraista tuli hyvin odotettuja kättelijöitä. Esimerkiksi kansanedustaja Tanja Karpelan (kesk.) asuvalintoja seurattiin paljon, kun kamera seurasi Karpelaa.

Muodin kommentointi on osa Linnan juhlia

Juhlavieraiden pukeutuminen ja sen kommentointi onkin tullut tärkeäksi osaksi Linnan juhlien tv-lähetystä. Kommentteja on haettu niin etiketin kuin muodinkin asiantuntijoilta. 2010-luvulla alettiin tehdä pukukoosteita illan mielenkiintoisimmista asuista. Vuonna 2010 koottiin miesten ja naisten pukuloisto omiin klippeihinsä.

Vuonna 2014 lähetettiin Linnan juhlista ihan oma pukulähetys, joka keskittyi vain muotiin. Siinä muodin asiantuntijat kommentoivat nähtyjä asuja ja pohtivat muodin merkitystä Linnan juhlille.

Presidentti Tarja Halosen aikakaudella intouduttiin myös kommentoimaan presidentin asuvalintoja, kuten vuonna 2001, kun hän oli pukeutunut Euran muinaispukuun tai vuonna 2006, jolloin presidentti kierrätti jo aiemmin Linnan juhlissa pitämänsä puvun.

Vuoden tärkeimmäksi tv-tapahtumaksi

Linnan juhlat on ollut 2000-luvulla useasti vuoden katsotuin ohjelma. Ohjelmasta on tehty spektaakkelimaisempi ja lisukkeeksi on tuotu varsinaisen Linnan juhlien jälkeinen Jatkot-ohjelma.

Vuoden 2010 juhlista on kahden pitkän ohjelman lisäksi Areenaan koottu runsaasti klippejä itsenäisyyspäivältä 2010, jolloin juhlia emännöi presidentti Tarja Halonen puolisoineen.

Vuoden 2011 juhlien lisäklipit mielenkiintoisista juhlavieraista löydät täältä.

Linnan juhlat 2012 -lähetyksestä poimittujen haastattelujen ja muiden kohokohtien pariin pääset tästä. Presidentti Sauli Niinistön isännöimissä juhlissa teemana olivat työn ja arjen sankarit.

Vuoden 2013 itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin Presidentinlinnan remontin vuoksi Tampere-talossa. Juhla poikkesi totutusta, sillä se rakentui juhlakonsertin ympärille. Tampere-talolla ei myöskään tanssittu, vaan istuttiin konserttisalin istuimilla. Areenasta löytyvät lisäklipit, joissa nähdään muun muassa vieraiden haastatteluita.

Lähetys vuoden 2014 Linnan juhlista alkoi ja päättyi Hotelli Kämpiin, jossa valmistauduttiin juhliin ja vietettiin jatkoja. Tästäkin lähetyksestä on koottu parhaat palat Areenaan.

Vuonna 2015 kaava jäljitteli edellisiä vuosia. Oli etkot, jatkot ja pukulähetykset. Kaikki nämä lähetykset löydät Areenasta.

Vuonna 2016 Linnan juhlien loistoa muisteltiin vielä seuraavan päivän tunnelmointilähetyksessä. Kaikki muut lähetykset vuoden 2016 Linnan juhliin liittyen löydät Areenasta.

Vuoden 2017 Linnan juhlieb seuratuin vieras oli laulaja Alma. Areenaan on koottu juhlien parhaat palat myös lyhyinä klippeinä.

Lue lisää:

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.

yle.fi/suomi100

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.