Hyppää pääsisältöön

Huima Hertta!

Kotikatsomo Yle TV1 Punainen kolmio
Kotikatsomo Yle TV1 Punainen kolmio Kuva: Laura Mainiemi heidi köngäs

"Hertta Kuusinen oli huikea ja monessa suhteessa poikkeuksellinen nainen.
Siitä ei ole ole epäilystäkään. Hän ei ollut laimea, ei vetäytyvä, vaan täysverinen poliitikko.

Hertta oli hauska nainen - mitä ilmeisimmin – ja kommunistina pidetty myös yli puoluerajojen.

Silti hän herätti voimakkaita tunteita: ihailua ja vihaa. Hertasta voi epäilemättä sanoa, että hän kulki omia polkujaan. Jo 17-vuotiaana lukiolaisena hän muutti isänsä Otto Wille Kuusisen luo Moskovaan. Hyppy oli huima. Hän siirtyi omien sanojensa mukaan ”sosialismin rakentamisen näköalapaikalle”. Hertta asui kansainvälisten kommunistien majapaikassa, entisessä Hotel Luxessa, jonne sijoitettiin kaikkien maiden politrukit. Hertta solmi liiton itseään kymmenen vuotta vanhemman Tuure Lehénin kanssa, sai pojan ja koulutuksen poliittiseen työhön.

Hertta Kuusinen uskoi rakkauteen, ei porvarilliseen avioliittoon. Hän kasvoi naiseksi venäläisen Aleksandra Kollontain oppien mukaan. Neuvostoliitossa haluttiin naiset tuottavaan työhön, osaksi yhteiskuntaa, miehen ja lasten palveleminen ei enää riittänyt naisen elämäntehtäväksi. Kollontain
mukaan rakastelu ei ollut naiselle sen kummallisempi asia kuin vesilasin juominen janoonsa.

Hertta Kuusinen puhuu lakkokokouksessa Hakaniemessä Helsingissä Kemin lakon aikaan 1949. videokaappaus.
Hertta Kuusinen puhuu lakkokokouksessa Hakaniemessä Helsingissä Kemin lakon aikaan 1949. videokaappaus. Kuva: Yle hertta kuusinen

Voi jopa sanoa, että Hertta eli 60-lukua jo 1920-luvulla. Punainen kolmio alkaa vuodesta 1934 kun Hertta on jo 30-vuotias nainen, poika jo koululainen. Tunnelma Luxissa on juuri muuttunut, Stalinin vainot alkaneet.

Myös Luxista pidätetään öisin ”kaikkien maiden proletaareja” ja pelko on muuttanut kaiken. Hertan avioliitto Tuure Lehénin kanssa on lakastumassa, kun hän saa isältään tehtävän: hänet lähetetään Helsinkiin tekemään maanalaista puoluetyötä.

Hän kasvoi naiseksi venäläisen Aleksandra Kollontain oppien mukaan. Neuvostoliitossa haluttiin naiset tuottavaan työhön, osaksi yhteiskuntaa, miehen ja lasten palveleminen ei enää riittänyt naisen elämäntehtäväksi. Kollontain mukaan rakastelu ei ollut naiselle sen kummallisempi asia kuin vesilasin juominen janoonsa.

Hitler oli noussut Saksassa valtaan ja kommunistit yrittävät rakentaa fasismin vastaista rintamaa yhdessä sosialidemokraattien kanssa. Hertta uskoi kommunismin teoriaan ja oli valmis uhrauksiin ajaakseen ”työväenluokan vapauttamista”. Hän ehtii tehdä maanalaista puoluetyötä vain muutaman viikon ennen kuin jäi kiinni ja sai liki viiden vuoden tuomion yrityksestä ”pystyttää köyhälistödiktatuuri Suomeen”.

Mielenkiintoisinta Hertassa oli kyky kestää vastoinkäymisiä, uskoa ihmisistä hyvää. Vankilassa hän auttaa muita, opettaa toisille vangeille venäjää, kirjallisuutta ja tietysti marxilaista teoriaa. Kukaan ei kuvaa häntä katkerana tai lannistuneena, vaikka Hertta joutui jättämään poikansa Jurin Moskovaan. Hertan ikävästä kertoo kirjeenvaihto hänen äitinsä Saima Kuusisen kanssa, samoin lyijykynäpiirrokset pojasta.

Todella eläneiden ihmisten vaiheisiin on aina vaativaa perehtyä. Jossain vaiheessa prosessia on siirryttävä kaikista pienistä todellisista tapahtumista siihen, mistä alkaa draama, se kaikki mikä kätkeytyy vuosilukujen taakse. On valittava tietty tulkintalinja ja nähtävä myös kaikki se, mistä ei ole jäänyt jäljelle yhtään mitään. Varsinkin se.

Punainen kolmio on tulkinta naisesta nimeltä Hertta Kuusinen. Se keskittyy vain hänen tiettyyn elämänvaiheeseensa. Taustalla on tietysti kuva siitä Suomesta, joka näihin vuosiin tarkentui."
Ohjaaja, käsikirjoittaja Heidi Köngäs Yle Draama

Kommentit