Hyppää pääsisältöön

Uusliberalismi löysi tiensä Suomeen ja kyseenalaisti hyvinvointivaltion

Uusliberalistinen talouspoliittinen suuntaus on lisännyt vaikutusvaltaansa Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Uusliberalismista keskustellaan toimittaja Seppo Konttisen radio-ohjelmassa Vieraan valinta (2007). Toimittaja Juho-Pekka Rantalan toimittamassa Mikä maksaa? -radiosarjan osassa Miten uusliberalismi tuli Suomeen? (2015) aiheena on uusliberalismin vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion olemassaoloon.

Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus, jolla on taloustieteellinen perusta. Uusliberalismin mukaan yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat ja vapaakauppa edistävät parhaiten ihmisten hyvinvointia. Sen tunnusmerkkeinä pidetään tiukkaa talouskuria, valtion omaisuuden yksityistämistä, yksityisen sektorin toiminnan kannattavuuden parantamista ja sääntelyn vähentämistä. Uusliberaali talouspolitiikka tavoittelee myös taloudellista toimintaa säätelevien normien vähentämistä ja tulonsiirroilla rahoitetun hyvinvointivaltion purkamista.

"Uusliberalismi on aikakautemme tärkein ilmiö"

Radio-ohjelmissa todetaan, ettei uusliberalismin teoria ole yhtenäinen ja se on saanut eri muotoja eri aikoina. Joidenkin teoreetikkojen näkemykset ovat kuitenkin nousseet toisia merkittävimmiksi talouspolitiikan suunnannäyttäjiksi. Yksi heistä on yhdysvaltalainen yhteiskuntafilosofi ja ekonomisti Milton Friedman (1912–2006). Toimittaja ja tietokirjailija Simo Sipola (Mikä maksaa?) nostaa esiin myös itävaltalaisen taloustieteilijän Friedrich von Hayekin (1899–1992). Molemmat vaikuttivat yleiseen keskusteluun voimakkaasti ensin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, sittemmin muualla maailmassa 1960–1970-luvuilla, jonka jälkeen uusliberalistinen taloussuuntaus syrjäytti vähitellen keynesiläisen talousteorian. Keynesiläisyyden mukaan julkinen sektori voi olla tuottava ja valtion tulee lisätä kysyntää tasoittaakseen suhdannevaihtelua.

Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki (Vieraan valinta) toteaa, että uusliberalismia voidaan pitää aikakautemme tärkeimpänä ilmiönä, joka on jatkunut jo varsin pitkään.

Globaalin talouden historiassa voidaan Patomäen mukaan erottaa kaksi kautta. Ensimmäistä kautta Patomäki kutsuu Bretton Woods -kaudeksi, jolloin rakennettiin Suomenkin kaltaisia hyvinvointivaltioita. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneellä Bretton Woods -järjestelmällä tarkoitetaan kansainvälisen talouden hallintajärjestelmää, jonka tavoitteena on pitää maailmantaloutta, erityisesti valuuttakursseja vakaana. Mutta 1970-luvulta lähtien kehittyi asteittain itseään vahvistava uusliberalisaation prosessi. Paluuta sodan jälkeiseen Bretton Woods -kauteen ei ole, koska valtio ei voi enää kontrolloida, vaan joudumme katsomaan asioita globaalista näkökulmasta, Patomäki sanoo.

Uusliberalismi löytää tiensä Suomeen

Simo Sipolan mielestä uusliberalistisen talousteorian tie Suomeen alkoi jo 1970-luvun alun öljykriisistä, joka pahensi maamme työllisyystilannetta, ja inflaatio kohosi samanaikaisesti. "Aikaisempien teorioiden mukaan nämä kaksi eivät saa olla samanaikaisesti koholla", Sipola toteaa. Sen vuoksi alettiin hakea päätösten tueksi uudenlaista talousteoreettista lähestymistapaa, koska koettujen teorioiden käyttöä ei pidetty vaikeassa taloustilanteessa oikeana vaihtoehtona.

1980-luvun alussa muutos Suomen talouspolitiikassa alkoi näkyä. Ja vaikka kriisivuodet hiljalleen väistyivät, Sipolan mielestä politiikka edelleen ohjasi taloutta ja yhteiskuntaa. Uusi muutos talouspoliittisessa päätöksenteossa näkyi vahvasti 2000-luvulta lähtien: nyt politiikot olivat luovuttaneet päätäntävallan markkinoille. Markkinoiden vallasta on seurannut säätelemättömyyden ihanne. Sipola kuitenkin toteaa, että markkinat ei lähtökohtaisesti ole huono asia. Sen sijaan se, että yritetään määritellä markkinoilla asioita, jotka eivät sinne sovi, on huono asia. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Suomessa vanhustenhuollon, jonka markkina-arvoa yritetään määritellä.

Asenneilmapiiri muuttui uusliberalismin myötä

2000-luvulla Suomessa alettiin kyseenalaistamaan ilmainen ja tehokas terveydenhuolto, julkisten rakennusten ja yleisten katujen kunnossapito sekä kohtuullisen kokoisten koululuokkien ja päiväkotiryhmien tarpeellisuus. Väitettiin, ettei Suomella ole enää varaa ylläpitää entisen kaltaista elintasoa. Siitäkin huolimatta, että Suomi oli 2000-luvun puolivälin jälkeen rikkaampi kuin koskaan. Miksi rahat eivät riitä? Patomäki näkee syynä sen, että uusliberalisaatio on tarkoittanut siirtymistä julkisesta yksityiseen, toisin sanoen julkisen kulutuksen sijasta on pidetty parempana siirtää rahaa varakkaamman väestönosan yksityiseen kulutukseen. Oleellista hänen mukaansa ei ole se, kykeneekö sinänsä melko pieni varakas kansanosa kuluttamaan saamaansa varallisuutta vaan se, että se pystyy omistamaan.

Filosofi Mikko Lahtinen (Vieraan valinta) uumoilee, että uusliberalismi on vaikuttanut voimakkaasti asenneilmapiiriin. Asennemuutos on synnyttänyt ajatuksen, että hyvinvointia ei voikaan enää jakaa tasapuolisesti kaikille. Lahtisen mukaan moni suomalainen on alkanut pitää tilannetta vääjäämättömänä tai luonnollisena eikä enää osata arvostaa tasavertaisuuden yhteiskuntaa.

Talouden uuskieli

Uusliberalismin on nähty vaikuttavan asenteiden lisäksi myös kieleen. Sipolan mukaan suomen kieleen on syntynyt talouden uuskieli. Hänen mukaansa se muistuttaa orwellilaista uuskieltä. Kirjailija George Orwellin teoksessa Vuonna 1984 (1949) uuskielellä pyrittiin tekemään toisinajattelu ja poliittinen kapinallisuus mahdottomaksi viemällä kansalaisilta käsitteet, joilla voisi ilmaista poliittisesti vääräoppisia mielipiteitä. Samalla tavalla talouden uuskielessä keksitään myönteiseltä kuulostavia termejä, joilla kuitenkin on käytännössä kielteisiä vaikutuksia, Sipola sanoo. Esimerkiksi hän ottaa sanan 'sopeuttaminen', jolla käytännössä tarkoitetaan julkisten menojen leikkaamista. Muita uusliberalistisen taloussuuntauksen uuskielen keskeisiä termejä ovat tuottavuus, tehokkuus, verotuksen keventäminen, kannustaminen.

Kieli määrittelee maailmankuvaamme.― Simo Sipola

Sipolan mielestä kansalaiset joko näkevät näiden myönteisten termien läpi tai sitten he ovat jo omaksuneet niitä osaksi omaa kielenkäyttöään. Tutkija Tiina Silvasti (Vieraan valinta) nostaa esiin uusliberalistisen puheentuottamisen. Sen erityisenä tavoitteena näyttäisi Silvastin mukaan olevan se, että esimerkiksi 'sosiaalinen oikeudennmukaisuus' tai ' hyvä elämä' on saatu kuulostamaan vanhanaikaisilta, joka sinällään koetaan kielteisenä. Hän myös ihmettelee sitä, miten puheen kautta meidät on vakuutettu, että Yhdysvaltojen sosiaalinen ja taloudellinen malli on se, jota meidän on seurattava. Siitäkin huolimatta, että lähes millä mittarilla tahansa mitattuna pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on tehokas, myös kustannuksiltaan.

Oma etu vai kaikkien etu – mitä tapahtuu hyvinvoinnille?

Hyvinvointivaltion olemassaoloa uusliberalismi koettelee, jos hyvinvoinnin mittarina pidetään yritysten tuotteita ja voiton maksimointia osakkeenomistajille, Sipola sanoo. Tällöin nimittäin oma etu menee muiden edelle, ja toisista tulee helposti vain "haitakkeita" tai epämääräisenä massana, hän jatkaa. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (Mikä maksaa?) kuitenkin toteaa, että Suomessa keskustellaan paljon hyvinvointivaltiosta ja se koetaan yhteiseksi asiaksi. "Suomalaiset myös samaistuvat vahvasti kansallisvaltioon nimeltä Suomi", Hiilamo sanoo.

Hiilamo sanoo, että vaikka uusliberalismi onkin vähentänyt köyhyyttä se on lisännyt tuloeroja. Kuitenkin moni ekonomisti on tullut siihen tulokseen, että tuloerojen kaventaminen auttaa talouskasvussa. Lisäksi vulgääri uusliberalismi koki kukoistuksensa 2000-luvun alussa ja on siten hiipumaan päin, väittää Hiilamo. Maailmalla yleisesti on havahduttu siihen, että talouskasvun tavoittelussa oman edun edelle väistämättä kiilaa monia tekijöitä, kuten huoli ympäristöstä ja vaatimukset sosiaalisesti kestävästä kehityksestä.

Lähteet: Uusliberalismi (?) hyveen uhkana, 6.1. 2013 Risto Harisalo, Ajatuspaja Libera; Uusliberalismi talousaiheisten pääkirjoitusten taustana, Heli Katajamäki VAKKI Publications 2, 2013. Viestintätieteiden laitos, Vaasan yliopisto; Kohti globaalia keynesiläisyyttä, Heikki Patomäki, Ulkopolitiikka 1/2013; Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki, 2003.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.