Hyppää pääsisältöön

Vauvan äiti ylikierroksilla? Vinkit heräilyn ja hermoilun hillitsemiseksi

Marja Hintikka Live: Vauvan äiti ylikierroksilla? Vinkit heräilyn ja hermoilun hillitsemiseksi
Marja Hintikka Live: Vauvan äiti ylikierroksilla? Vinkit heräilyn ja hermoilun hillitsemiseksi Kuva: Freeimages, mdmartian mhl jakso 9

Vauva nukahtaa, äiti purskahtaa itkuun. Miksi nukahtaisin, kun kohta se taas herättää. Tuttua?

Osa vanhemmista pystyy palvelemaan lastaan läpi öiden pysyen itse uneliaan leppoisana. Ylivirittynyt vanhempi sen sijaan herää jokaiseen itkuun kuin palohälyttimeen. Silmät rävähtävät auki, hengitys salpautuu ja sydän alkaa jyskyttää. Hoito-ohjus on nanosekunnissa valmis singahtamaan vauvan luo.

Mistä on kyse? Miksi osa vanhemmista on jatkuvassa taisteluvalmiudessa?

Stressiä tutkinut psykiatrian professori Jyrki Korkeila selittää, että vauvan syntymä on monella tavalla kuormittava elämänmuutos, joka aiheuttaa kaikille stressiä. Hyödyllinen stressitila on tsemppaamista, johon osallistuu koko elimistö.

Sympaattinen hermosto toimii aktiivisemmin ja auttaa vanhempia, erityisesti äitiä, herkistymään lapsen signaaleille. Tämä luonnollinen mekanismi auttaa reagoimaan nopeasti pienen ja avuttoman tarpeisiin. Sympaattista hermostoa saamme "kiittää" siitä, että vauvan äidin uni on pinnallisempaa.

Ylivirittyneelle jokainen lakanan kahahdus ja unituhahdus on hälytysääni, joka pitää hereillä.

Ponnistelu ei ole pahasta, jos siitä pystyy palautumaan. Tsemppivaihde alkaa viikkoja tai kuukausia jatkuessaan kuitenkin kuluttaa ihmistä. Jos vauva herättelee öisin ja arki lapsen kanssa on muutenkin raskaampaa kuin mitä oli etukäteen kuvitellut, sympaattisen hermoston toiminta pitää vireystilan hyvin vahvasti koolla ja alkaa kääntyä hyvinvointia vastaan.

Jos elimistöllä ja mielellä ei ole mahdollisuutta kunnolla levätä ja palautua, uupumustila on lähellä.

Heräilijältä alkaa mennä hermot. Ajattelu tahmaa, ongelmat tuntuvat yhä mutkikkaammilta. Raja stressaantuneen olon ja varsinaisen synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä on liukuva.

Mistä ylivirittyneisyyden tunnistaa?

  • heräät salamana joka inahdukseen
  • sinun on vaikeata nukahtaa uudelleen
  • touhuat päivisin sitä sun tätä
  • sinun on vaikea keskittyä
  • ihmiset ärsyttävät sinua
  • et osaa istua alas huilaamaan
  • on vaikea ajatella selkeästi ja ratkoa ongelmia
  • välttelet nukkumaanmenoa
  • tuntuu kuin kulkisit sumussa
  • sydän hakkaa ja pulssi on koholla
  • "kunnon" ruoka ei oikein maistu, herkut sitäkin enemmän

Jyrki Korkeila toivoo, että vauvaperheiden ystävät ja sukulaiset tulisivat tukiverkoksi. Myös vanhempien keskusteluryhmissä tapahtuu pieniä ihmeitä, kun vertaistuki näyttää voimansa. Vanhempien on voitava tuulettaa päätään.

Sympaattista hermostoaan voi myös itse yrittää kesytellä

Taisteluvalmiutta ylläpitävällä sympaattisella hermostolla on vastavoimansa, parasympaattinen hermosto. Sen aktivoiminen rauhoittaa. Nopea ja ilmainen apu voi löytyä tietoisesta hengittämisestä

– Hengittäminen vaikuttaa ihmisen psykofyysisiin toimintoihin. Stressaantunut saattaa huomaamattaan hengittää hyvin pinnallisesti tai haukkoa henkeä. Tämä on ahdistuneelle tyypillistä. Tietoinen rauhallinen hengittäminen, keskittynyt syvä hengitys on yksi keino rauhoittaa elimistöä. Kokeile hengittää yhtä pitkään ulos ja sisään, syvään ja rauhallisesti.

Syvä palleahengitys vilkastuttaa vagus- eli kiertäjähermon aktiivisuutta. Kiertäjähermo on tärkein parasympaattinen hermo ja sen aktivoiminen rauhoittaa, kertoo Jyrki Korkeila.

– Tee jotakin ruumiillista, jotakin, joka vie huomion pois mielestä ja huolestuneisuudesta. Jos mielessä pyörii ankeita ajatuksia, makuulla lepääminen ei välttämättä sillä hetkellä ole paras rentoutumiskeino.

Muita kokeilemisen arvoisia vinkkejä ylikierroksilla möyhääville:

KOFEIINI POIS
Niin helpottavilta kuin päivän mittaan hörpityt kupposet tuntuvatkin, ne kuuluvat toiseen maailmaan. Kofeiinin maailmassa on selkeä päivä ja yö, vauvan kanssa eletään eri aikakäsityksessä. On järkevää pyrkiä vireystilaan, joka on puoliskarppi. Tällöin olet altis nukahtamaan ja pystyt hyödyntämään päiväunimahdollisuudetkin.

TULPAT KORVIIN
Joillakin meistä on ähisevä vauva, joka nukkuessaan pitää jatkuvaa pientä ääntä. Ylivirittyneelle jokainen lakanan kahahdus ja unituhahdus on hälytysääni, joka pitää hereillä. Nuku vauvan kanssa samassa huoneessa, mutta pidä korvatulppia. Pienet ähinät katoavat sinulta, mutta heräät edelleen itkuun ja onnistut keräämään tärkeitä uniminuutteja.

HIDASTA KAIKKEA
Jos tunnistat itsessäsi ylivirittyneisyyttä, puolita kaikki tekeminen. Hidasta ja himmaile, pakota itsesi löysäilemään. Olet ajamassa itseäsi piippuun. Elämä ei tule hallintaan pakonomaisella puuhaamisella. Siirrä asioita tuonnemmaksi ja anna itsellesi armoa. Olet nyt kovilla.

HENGITÄ SYVÄÄN
Hermostuneena ja väsyneenä hengität tavalla, joka hermostuttaa sinua entisestään. Hengitä vatsalla, pullista pallea pois jännitystilasta. Tee joka päivä tai yö ainakin yksi muutaman minuutin mittainen hengitysharjoitus. Silloin keskityt vain hengittämiseen, et tee mitään muuta.

NUKU AINA KUN VOIT
Onko nyt se kohta, että ihan pian ratkeat? Nuku aina kun tilaisuus tarjoutuu. Unohda kotityöt ja kuntoilu, laita nukkuminen listan kärkeen. Jos et pysty nukahtamaan, anna itsellesi muunlainen aikalisä - tee hengitysharjoituksia, joogaa tai venyttele lempeästi.

Pitkään jatkuneen heräilyn ja unenpuutteen jälkeen voit joutua opettelemaan rauhoittumisen uudelleen. Nukahtamista voi alkaa inhota ja pelätä, jos tietää pian joutuvansa heräämään.

– Jos et saa yöllä unta, tee jotakin mukavaa, sellaista, joka ei vaadi sinulta liikoja. Yritä välttää ruudun tuijottamista, sillä sinertävä valo virkistää. Vaikka tulet herätetyksi öisin ja saat nukutuksi vain pätkiä, aivosi kyllä ottavat välttämättömän syvän unen määrän, lohduttaa psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

Lihomista, kiukkua, masennusta - näin jatkuva valvominen vaikuttaa:

  1. Valvominen lisää stressihormonitasoja ja heikentää sokeriaineenvaihduntaa, mikä johtaa helposti lihomiseen. Unihäiriöt lisäävät keskivartalolihavuuden riskiä 1,2 – 2,3 -kertaiseksi.
  2. Pitkäkestoinen univaje aiheuttaa pahimmillaan sydän- ja munuaisongelmia, korkeaa verenpainetta ja diabetesta.
  3. Väsyneenä toimintakyky heikentyy, on vaikea keskittyä, olla läsnä ja muistaa asioita.
  4. Myös ongelmanratkaisukyky heikentyy, kun aivot eivät ehdi “puhdistua” syvän unen aikana. Erityisesti suoriutuminen vaikeista motorisista tehtävistä vaikeutuu.
  5. Valvominen vaikuttaa mielialaan ja aiheuttaa alakuloisuutta, ärtyneisyyttä, jopa masennusta.
  6. Univaje lisää riskiä sairastua flunssaan. Alle kuusi tuntia nukkuvien riski sairastua on yli nelinkertainen verrattuna niihin, jotka nukkuvat yli kuuden tunnin yöunia.
  7. Vuorokauden valvominen vastaa jopa promillen humalatilaa. 36 tunnin valvominen vaikuttaa 1,5 promillen humalatilalta.
  8. Pitkään jatkuva univaje vaikuttaa jopa geenien toimintaan, sillä immuunivasteen säätelyyn liittyvien geenien toiminta lisääntyy univajeessa. Se saattaa selittää, miksi unettomuus aiheuttaa kakkostyypin diabetesta, valtimoiden rasvoittumista ja lihavuutta.

Lähteet: Duodecim, Liikenneturva, Suomen pelastusalan keskusjärjestö

Rämmitkö ruuhkavuosissa? Armollinen ja syyllistämätön Marja Hintikka Liven Facebook-ryhmä rientää avuksesi - liity meihin!

Lisää ohjelmasta

Jenny valvomisurakan jälkeen
Jenny valvomisurakan jälkeen Kuva: Marja Hintikka/YleMHL jenny lehtinen
nukkuva nainen matkalaukussa
nukkuva nainen matkalaukussa Kuva: freeimages.com/Bob Knight kuolema korjaa univelat
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.