Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Suomi herää

lippuja
lippuja Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Finlandia, sävelruno orkesterille op. 26, on Jean Sibeliuksen tunnetuimpia ja esitetyimpiä teoksia, ja ylivoimaisesti sovitetuin: pelkästään hymniteemasta on olemassa lukuisia versioita. Alun perin Finlandiaa ei kuitenkaan kirjoitettu itsenäiseksi teokseksi.

Vuonna 1899 Sibelius sävelsi kuvaelmamusiikkia Sanomalehdistön päivän juhlanäytäntöön, joka pidettiin marraskuun neljäntenä päivänä. Nimellisesti kyseessä oli harmiton hyväntekeväisyystapahtuma, lehtimiesten eläkerahaston kartuttaminen, mutta todellisena pontimena juhlanäytännön järjestelyissä oli puolustaa sananvapautta Venäjän kiristyviä otteita vastaan. Alkuvuodesta 1899 tsaari Nikolai II oli julistanut niin kutsutun Helmikuun manifestin, joka merkittävästi kavensi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan oikeuksia. Sanomalehdistön päivän kuvaelmat olivat mieltä ylentäviä kohtauksia Suomen historiasta, eikä niiden vertauskuvallinen sanoma jäänyt epäselväksi.

Viimeisen, seitsemännen kuvaelman nimenä oli Suomi herää. Sen alkutahtien uhkaavat vaskiakordit tekivät läsnäolijoihin lähtemättömän vaikutuksen. Muutamaa viikkoa myöhemmin kuvaelmamusiikin parhaat palat alkoivat elää omaa elämäänsä konserttimusiikkina, kun Robert Kajanus johti konsertissa neljä osaa niistä, finaalina tälläkin kertaa Suomi herää. Seuraavana vuonna Kajanus otti pelkän finaalin Pariisin maailmannäyttelyyn huipentuvan Euroopan-kiertueensa ohjelmaan. Kiertueella sitä esitettiin vielä nimellä Isänmaa Finlandia-nimi, jonka teos sai vuoden 1900 marraskuussa, oli Axel Carpelanin ehdotus.

Maineikas hymniaihe on Allegro-taitteen sivuteema. Se on kuin luotu laulettavaksi, mikä ei teokseen sen maailmanvalloitusmatkalla tutustuneilta jäänyt huomaamatta; pian sitä laulettiin mitä merkillisimmillä teksteillä. Sibelius itse ei tästä ollut kovin mielissään, sillä hänelle se oli ennen muuta orkesterisävellys. Säveltäjä kuitenkin auktorisoi kaksikin Finlandia-tekstiä: Wäinö Solan vuonna 1937 laatiman tekstin sekä edellistä tunnetumman, V. A. Koskenniemen vuonna 1940 Laulu-Miehiä varten runoileman tekstin.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kolmaskymmeneskahdeksas osa.
Radion sinfoniaorkesteri esittää Finlandia-sävelrunon Hannu Linnun johdolla itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12.

Kommentit
  • Celestan hiljaisia voimasointeja

    Celestan hiljaisia voimasointeja

    Yhdysvaltojen länsirannikoilla toimiva säveltäjä-pianisti Michael Jon Fink (s. 1954) rakentaa usein teoksissaan hiljaisia ja rauhallisia sointimaisemia. Uusin säveltäjän musiikkiin keskittyvä julkaisu rakentuu unenomaisen tunnelman ja pehmeiden soivuuksien ympärille. Fink on ensimmäisen kerran levyttänyt musiikkia soolocelestalle jo 80-luvun alussa.

  • Kuin kaksi marjaa

    Kuin kaksi marjaa

    Amy Beach (1867–1944), Clara Schumann (1819–1896) ja Ethel Smyth (1858–1944) olivat muusikko-säveltäjiä, joiden elämäntarinoista löytyy yhteisiä nimittäjiä. Kaikki tulivat perheistä, joissa heidän musiikkiharrastustaan ja myöhemmin myös muusikon uraansa kannustettiin.

  • Hartmannin jämäkät jousikvartetot

    Hartmannin jämäkät jousikvartetot

    Karl Amadeus Hartmannin (1905–1963) persoonallinen sävelkieli oli kallellaan kohti Wienin toisen koulukunnan ilmaisua, mutta seisoi kuitenkin tukevasti omilla jaloillaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua