Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Suomi herää

lippuja
lippuja Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Finlandia, sävelruno orkesterille op. 26, on Jean Sibeliuksen tunnetuimpia ja esitetyimpiä teoksia, ja ylivoimaisesti sovitetuin: pelkästään hymniteemasta on olemassa lukuisia versioita. Alun perin Finlandiaa ei kuitenkaan kirjoitettu itsenäiseksi teokseksi.

Vuonna 1899 Sibelius sävelsi kuvaelmamusiikkia Sanomalehdistön päivän juhlanäytäntöön, joka pidettiin marraskuun neljäntenä päivänä. Nimellisesti kyseessä oli harmiton hyväntekeväisyystapahtuma, lehtimiesten eläkerahaston kartuttaminen, mutta todellisena pontimena juhlanäytännön järjestelyissä oli puolustaa sananvapautta Venäjän kiristyviä otteita vastaan. Alkuvuodesta 1899 tsaari Nikolai II oli julistanut niin kutsutun Helmikuun manifestin, joka merkittävästi kavensi Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan oikeuksia. Sanomalehdistön päivän kuvaelmat olivat mieltä ylentäviä kohtauksia Suomen historiasta, eikä niiden vertauskuvallinen sanoma jäänyt epäselväksi.

Viimeisen, seitsemännen kuvaelman nimenä oli Suomi herää. Sen alkutahtien uhkaavat vaskiakordit tekivät läsnäolijoihin lähtemättömän vaikutuksen. Muutamaa viikkoa myöhemmin kuvaelmamusiikin parhaat palat alkoivat elää omaa elämäänsä konserttimusiikkina, kun Robert Kajanus johti konsertissa neljä osaa niistä, finaalina tälläkin kertaa Suomi herää. Seuraavana vuonna Kajanus otti pelkän finaalin Pariisin maailmannäyttelyyn huipentuvan Euroopan-kiertueensa ohjelmaan. Kiertueella sitä esitettiin vielä nimellä Isänmaa Finlandia-nimi, jonka teos sai vuoden 1900 marraskuussa, oli Axel Carpelanin ehdotus.

Maineikas hymniaihe on Allegro-taitteen sivuteema. Se on kuin luotu laulettavaksi, mikä ei teokseen sen maailmanvalloitusmatkalla tutustuneilta jäänyt huomaamatta; pian sitä laulettiin mitä merkillisimmillä teksteillä. Sibelius itse ei tästä ollut kovin mielissään, sillä hänelle se oli ennen muuta orkesterisävellys. Säveltäjä kuitenkin auktorisoi kaksikin Finlandia-tekstiä: Wäinö Solan vuonna 1937 laatiman tekstin sekä edellistä tunnetumman, V. A. Koskenniemen vuonna 1940 Laulu-Miehiä varten runoileman tekstin.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kolmaskymmeneskahdeksas osa.
Radion sinfoniaorkesteri esittää Finlandia-sävelrunon Hannu Linnun johdolla itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa 6.12.

  • Muumiooppera teki Ilkka Kuusistosta säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 26. huhtikuuta!

    Huhtikuun 26. päivänä syntyneestä säveltäjä Ilkka Kuusistosta (s.1933) on kerrottu, että isänsä Taneli Kuusiston tapaan hän ehti muodostaa säveltämisestä vain osan monitahoisesta työkentästästään. Avioero, uusi elämä ja erityisesti uusi kirjahylly vaikuttivat siihen, että hänestä tuli lopulta oopperasäveltäjä.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua