Risto Kuusisto
Yle
Unikoulut herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Unikouluttaja Jaana Pajunen vastaa useita lapsiperheitä askarruttaviin kysymyksiin.
- Kutsun tätä työtä lepotyökseni, koska on niin palkitsevaa nähdä nuutuneen perheen herääminen henkiin. Se on myös työtä vanhempien mielenterveyden eteen - parasta perhe-ja pariterapian tarpeen ennaltaehkäisyä siis, Pajunen kertoo.
1. Milloin kannattaa pitää unikoulu?
Hyvien unitottumusten rakentamista voidaan alkaa tehdä jo 4 - 5 kuukauden iästä lähtien, mutta varsinainen unikoululainen (jo opittujen assosiaatioiden muuttamista) on yli puolivuotias, mutta alle 2-vuotias somaattisesti terveeksi todettu lapsi. Jos nukkuminen on edelleen yli 2-vuotiaana pulma, mukana on jo usein muutakin ongelmaa, esimerkiksi ruokailuiden kanssa. Tilanne on usein sellainen, että varsinkin äidin takki on tyhjä. Isä on muuttanut muualle nukkumaan, eikä kukaan nuku hyvin perhepedissä - koko porukka on uupunut.
2. Miten yleisiä uniongelmat ovat?
Tutkimusten mukaan joka neljäs alle 4-vuotiaan lapsen perhe kärsii jossain vaiheessa lapsen uniongelmista. Äitien puheita kuunnellessa voisi veikata luvun olevan vieläkin suurempi.
3. Voiko äiti pitää unikoulun vai pitäisikö isän tehdä se?
On tärkeää, että molemmat vanhemmat osallistuvat unikoulun toteuttamiseen:
a) jotta lapsi saa yhdenmukaisen viestin molemmilta vanhemmilta
b) jotta molemmat vanhemmat sekä lapsi saavat kokemuksen tilanteessa pärjäämisestä
c) viime kädessä juttu on äidin ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvä, mikäli äiti on primäärihoitaja ja varsinkin jos hän vielä imettää
Lapsi käyttäytyy eri lailla eri aikuisten kanssa ja eri ympäristössä. Siksi on tärkeää, että vanhemmat tekevät unikoulun itse ja siinä ympäristössä, missä lapsi yleensä nukkuu.
4. Aiheuttaako unikoulu lapsessa hylätyksi tulemisen tunteen? Jos aiheuttaa, miten kauaskantoisia seurauksia sillä on?
Lapsen perusturva syntyy hänen aloitteisiinsa vastaamisesta sensitiivisesti, ennakoitavasti, toistuvasti ja oikea-aikaisesti: mitä pienempi vauva, sen nopeampi reagointi lapsen tarpeisiin on tärkeää. Kun vauva kasvaa, hänen "odotusaikaansa” yöllä voidaan hellästi lähteä pidentämään. Päiväaikaisesta yhdessäolosta ja virikkeellisestä vuorovaikutuksesta ei tietenkään tingitä. Näin yö ja päiväkin erottuvat toisistaan - pikkuhiljaa syntyy rytmi.
Uskon, että äidin tolkuton väsymys on vuorovaikutukselle haitallisempaa kuin terveen lapsen muutaman yön kontrolloitu rytmitys, jonka jälkeen koko perhe nukkuu paremmin. Mikäli valvominen jatkuu, väsymys alkaa ilmaantua paitsi äidin ja lapsen väliin, myös parisuhteeseen - pienten lasten vanhemmat eroavat eniten. Oikein toteutetusta unikoulusta ei ole todettu olevan haittaa. Kahdeksan kymmenestä perheestä kokee saavansa siitä apua.
5. Jos lapsi on tottunut nukkumaan vanhempien sängyssä, kannattaako unikoulu yhdistää omaan sänkyyn siirtämiseen?
Unikoulussa suositellaan omassa vuoteessa ja mielellään myös omassa huoneessa nukkumista. Tämä perustuu siihen, että meillä kaikilla on oma unisyklimme, jossa liikumme eri unitasojen välillä. Äiti, varsinkin imettävä, on tarkoituksenmukaisesti viritetty reagoimaan lapsensa kutsuun: mitä väsyneempi äiti, sen herkemmin alkaa ennakoida tulevaa imetystä ja heräämistä. Lapsi ehkä vain kääntäisi kylkeä ja jatkaisi unia, mutta virkistyykin äidin reagointiin - näin äiti ja vauva tavallaan pitävät toisiaan hereillä. Ja toisinaan kuvioon lisätään vielä isä ja mahdolliset perhepedissä nukkuvat sisarukset.
Sanonkin aina, että perhe nukkukoot rauhassa kimpassa, mikäli se ei häiritse ketään, mutta jos unen kanssa on pulmaa, nukkumispaikkaan kannattaa kiinnittää huomiota.
6. Ns. huudatusunikoululla on huono maine. Onko se tehokas? Entä haitallinen lapselle?
Tämän 40-luvun termin soisi jo vaipuvan unholaan ja historiaan, mikäli sillä tarkoitetaan vain lapsen jättämistä yksin huutamaan. Unikoulu on paljon syvällisemmin asiaan paneutuva, koko perheen tilanteen ja lapsen huomioiva kokonaisuus.
7. Kärsivätkö vauvat yöheräilystä? Onko unikoulu hyvä pitää jo vauvan itsensä takia?
Kaikki vauvat heräilevät öisin, heräily kuuluu lapsen normaaliin unen fysiologiaan. Kysymys on siitä, kuinka vauva pystyy rauhoittumaan uudelleen uneen ja mitä hän siihen päästäkseen tarvitsee. On väitetty, että alle 2-vuotias lapsi ei kärsisi uniongelmistaan, vaan viime kädessä nukahtaa, jos on aivan pakko, esimerkiksi kuukahtaa puurolautasensa ääreen. Ihan näinkään se ei taida olla. Käytännössä näkee pitkälle menneitä kierteitä, jossa sekä vanhemmat että lapsi on väsynyt. Useinhan kysymys on myös siitä, että lapsi nukkuu takaisin yökeikkumisensa päivällä, mutta vanhemmat eivät, jolloin lapsi jaksaa edelleen valvoa ja vanhemmat uuvahtavat. Lapsen uni-valverytmin kehityksessä on omat muuttuvat vaiheensa, joista vanhempien olisi hyvä olla tietoisia, jotta he osaavat auttaa lasta oikealla tavalla siirtymisissä vaiheesta toiseen.
8. Jos lapsi sairastuu kesken unikoulun, kannattaako unikoulu lopettaa?
Unikoulun ohjeet ovat ehdottomasti vain terveelle lapselle. Sairastunutta lasta pitää hoitaa sairauden vaatimalla tavalla myös yöllä, ja unikoulun ohjeisiin palataan, kun lapsi on terve.
9. Miten pian unikoulun pitäisi toimia? Milloin on syytä luovuttaa ja todeta, että ei toiminut?
Ensimmäinen yö on kurja, toinen puolet vähemmän ja kolmantena rauhoittuu, mikäli sovituissa asioissa ja päivärytmissä pysytään. Suositus on, että pari ensimmäistä viikkoa rauhoitetaan esimerkiksi matkoilta ja yökyläilyiltä, jotta uudet tavat pääsevät asettumaan. Ensimmäisen viikon aikana lapsi voi myös olla väsyneempi, takertuvaisempi jne, mutta sekin tasoittuu parissa viikossa.
Kokonaan luovuttamista en suosittele: ennemmin tarkkaa harkintaa ennen aloitusta. Selkeitä esteitä unikoulun aloittamiselle ovat esimerkiksi vanhempien selkeä erimielisyys toimintatavoista tai liika väsymys. Liian väsyneinä vanhemmat eivät jaksa pysyä sovitussa rytmissä. Myös lapsen itkun herättämistä tunteista on syytä puhua etukäteen: mikäli se tiedetään vaikeaksi, asia on käsiteltävä ensin. Itse sitoudun siihen, että perhe saa minuun tarvittaessa yhteyden nopeasti, jos joku mättää unikoulun aikana - harva tarvitsee!
10. Milloin huonosti nukkuvan lapsen vanhempien on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen?
Jos lapsen huonosti nukkuminen häiritsee ketä tahansa perheenjäsentä. Jotkut tulevat myös ennaltaehkäisymielessä saadakseen oikeat tiedot siitä, millä asioilla on merkitystä lapsen unen kehityksen kannalta. Valitettavan monet tulevat kuitenkin vasta ollessaan täysin piipussa ja kokeiltuaan sen seitsemän sortin ympärisöltä saadut hyvää tarkoittavat neuvot. Mitä nopeammin, sen parempi. Kärsiminen on turhaa, koska apua asiaan on saatavilla!
Lue myös:
Asiantuntija neuvoo: Näin saat vauvan nukkumaan - ja pysymään unessa
Kuva vauva ei nuku, ei nuku vanhempikaan. Muutama poikkeusyö menee, mutta kun huonot unet jatkuvat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, alkaa useimmilla huumori loppua. Onko mitään tehtävissä, jotta huonosti nukkuva vauva tai lapsi nukkuisi paremmin? Asiantuntijan mukaan on.
Lisää lapsen uneen ja unikouluihin liittyvää sisältöä:
Pienen lapsen uni ja uniongelmat
Unikoulu kotona
MLL - erilaisia unikoulumalleja
Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa apua uniongelmiin
Rämmitkö ruuhkavuosissa? Armollinen ja syyllistämätön Marja Hintikka Liven Facebook-ryhmä rientää avuksesi - liity meihin!
Lisää ohjelmasta
