Kun vauva ei nuku, ei nuku vanhempikaan. Muutama poikkeusyö menee, mutta kun huonot unet jatkuvat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, alkaa useimmilla huumori loppua. Onko mitään tehtävissä, jotta huonosti nukkuva vauva tai lapsi nukkuisi paremmin? Asiantuntijan mukaan on.
Pienen vauvan heräily öisin pohjautuu biologiaan: heräämällä ja itkemällä vauva yrittää varmistaa turvallisuutensa myös yöaikaan, ylläpitää kontaktia vanhempiin ja varmistaa sen, ettei jää yöllä yksin.
– Vauvojen uneen voi kuitenkin vaikuttaa, sillä useimmiten uniongelmien taustalla on arkisia asioita, jotka voi korjata, sanoo kätilö ja Väestöliiton asiantuntija Juulia Ukkonen.

Nyt nukutaan eikä kukuta
Monelle huonon nukahtajan vanhemmalle päivän inhottavimmat hetket koittavat siinä vaiheessa, kun nukkumaanmenon – ja iltahuudon – aika lähenee.
Juulia Ukkosen nukuttamisvinkit alle vuoden ikäiselle ovat seuraavat:
- Ennakoi väsymystä. Opettele huomaamaan vauvan väsymyksen merkit (haukottelu, silmien hierominen, silmien verestäminen, keskittymättömyys, marina ja itkuisuus, sylin tarve, levottomuus sekä kyvyttömyys oma-aloitteiseen leikkiin) hyvissä ajoin ja aloita päiväuni- tai iltatoimet ennen näitä.
- Pisut ja pesut kannattaa hoitaa rauhallisesti ja lämpöisessä tunnelmassa. Tämä rauhoittaa lasta. Vältä tässä vaiheessa kisailua, leikkiä ja esim. vatsaan puhaltelua. Nämä asiat aktivoivat lasta.
- Ottakaa aikaa lyhyelle iltarituaalille, joka toistuu aina samalla tavoin. Tämä johdattelee vauvankin rauhoittumaan ja lapsi oppii tunnistamaan tilanteen. Rituaali voi olla laulu tai hyräily, soittorasian sävel, kirjan lukeminen, nallelle tai pihan autoille hyvien unien toivottelu ja verhojen sulkeminen.
- Nukuttamistilanteessa laske lapsi sänkyyn ja toivota hyvää unta. Olisi hyvä, että lapsi pääsee sänkyyn siinä vaiheessa, kun väsymys on nurkan takana, mutta ei vielä aivan käsillä.
- Löydä oikea nukahtamisajankohta. Tavoitteena on löytää hetki, jolloin lapsi on riittävän väsynyt, mutta ei yliväsynyt. Näin lapsella on mahdollisuus rauhoittua hetki vielä sängyssä ennen kuin ”uni-ikkuna” on käsillä. ”Uni-ikkuna” on hetki, jolloin on suurin todennäköisyys, että lapsi nukahtaa. Rauhoittuminen ja nukahtaminen kestää tavallisesti 5-30 min.
- Lapselle voi tarjota unirätin tai unilelun. Osa lapsista haluaa tutin. Jos lapsi on rauhallinen, ei tilanteessa tarvitse tehdä mitään ja voit jättää lapsen etsiskelemään unta myös yksin.
- Jos lapsi on itkuinen, jää istumaan lapsen viereen ja kannattele tilannetta hyssyttelemällä, hyräilemällä tai kertomalla lapselle säännöllisin väliajoin, että ”isi /äiti on tässä, nyt nukutaan”.
- Käden voi laskea lapsen rinnalle, selälle tai kyljelle ja lasta voi silittää, heijata tai taputtaa hellästi. Kun lapsi rauhoittuu voi vanhempi ottaa käden pois ja olla itsekin hetken hiljaa.
- Jos lapsi nousee seisomaan, voi vanhempi laittaa käden patjalle ja kutsua lasta laittamaan pään takaisin patjalle tai vanhemman käden päälle. Lapselle kannattaa antaa mahdollisuus käydä itse makuulle, jotta tilanteeseen ei synny valtataistelua seisomisen ja makuulle laittamisen välille.
- Toisinaan lapselle riittää vain se, että vanhempi istuu samassa huoneessa ja kertoo välillä, että ”kaikki on hyvin, nuku vain”.
– Yksi yleisimmistä ”virheistä”, jonka vanhemmat tekevät on se, että iltatoimiin ryhdytään vasta siinä vaiheessa, kun väsymyksen merkit ovat jo nähtävissä. Eli käytännössä liian myöhään, kertoo Ukkonen.
Miksi se herää sata kertaa yössä?
Vauvan unisykli on noin tunnin mittainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun vauva vaipuu uneen, hän havahtuu valvetilan rajalle noin 50-60 minuutin jälkeen. Tuolloin unisykli päättyy ja vauva saattaa äännellä, marista tai itkeskellä, vaikka silmät olisivatkin kiinni.
Osa vauvoista vaipuu havahtumisen jälkeen itsekseen uuteen unisykliin ilman vanhemman apua. Toisille vauvoille uuteen unisykliin vaipuminen on vaikeaa ja he havahtuvat täydellisesti hereille tunnin unien jälkeen. Tällöin tarvitaan usein vanhemmilta tulevia nukahtamisapuja.
– Tässä taas monet vanhemmat tekevät sen virheen, että rauhoittelutoimet ovat liian aktiivisia ja lapsi itse asiassa havahtuu niihin. Toisaalta vanhemmat eivät aina osaa luottaa siihen, että lapsi voi kehittää vanhemmilta tulevien nukahtamisapujen rinnalle omiakin nukahtamisapuja, kuvailee Ukkonen.
Puolivuotiaan uni voi kaaviona näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta:

Lapsi vaipuu alkuyöstä syvään uneen. Ensimmäiset 2-3 tuntia sujuvat usein rauhallisesti ja lapsi on nukkuessaan levollinen. Joskus lapsi ääntelee tai itkee noin tunnin jälkeen nukahtamisesta. Syvän unen jälkeen lapsi nukkuu kevyempää unta aamuun saakka ja näkee säännöllisesti unia. Unisyklistä havahtuminen tapahtuu usein juuri unijakson päätteeksi. On normaalia, että lapsi palaa valvetilan rajalle useita kertoja yössä ja ääntelee.
Hyvät unet odottavat!
Useimmille aikuisille yöherääminen on piinallista – ja ihan hyvästä syystä.
– Aikuisen unisykli on noin 1,5 tuntia. Vauvan havahtuminen ajoittuu siis vanhemman syvän unen vaiheeseen ja siksi yöherääminen voi tuntua hyvin tuskalliselta, kertoo Ukkonen.
Vauvan (ja siten myös aikuisen) unta voi kuitenkin tukea vaikkapa seuraavin Juulia Ukkosen neuvoin:
Uni-valverytmin tukeminen ensimmäisen 3 kk:n aikana:
- Pyri aloittamaan päivä samaan aikaan joka päivä. Päivällä kodissa saa olla valoisaa ja keittiöstä voi kantautua ääniä.
- Vauvan kyky ottaa vastaan ärsykkeitä on rajallinen. Herättyään vauva jaksaa olla virkeä n. 1-2 tuntia. Kun vauva tuntuu väsähtävän, tarjoa hänelle tilaisuus lepoon heti.
- Rauhoittumista ja nukahtamista voit tukea vähentämällä näkö- ja kuuloärsykkeitä vauvan ympäriltä.
- Rauhoita vuorovaikutus hyvissä ajoin ennen unia. Juttele vauvalle rauhallisemmalla äänellä.
- Ulkoile päivittäinen. Ulkona moni vauva nukkuu sikeämmin ja pidempiä päiväunia.
- Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen.
- Rauhoita yöt nukkumiselle; ei leikkejä, kirkkaita valoja tai intensiivistä seurustelua vauvan kanssa.
- Yölliset syötöt ja vaipanvaihtotilanteet voit tehdä hämärässä. Puhu vauvalle hiljaa.
- Älä mieti ensimmäisen 3 kk:n aikana, missä vauva nukkuu, vaan että vauva nukkuu riittävästi.
- Jos vauva on nukahtaessa itkuinen, toimi rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Näin rauhoittelutapasi muuttuvat vähitellen tutuiksi.
Uni-valverytmin tukeminen 4-6 kk:n iässä:
- Pyri tukemaan lapsen omaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän pystyy vaipumaan herättyään takaisin uneen.
- Harjoittele säännöllisesti ja kärsivällisesti uusia nukahtamistapoja - älä kuitenkaan väkisin. Muista, että vauva on edelleen riippuvainen vanhempien tuesta nukahtamistilanteissa.
- Ota tavaksi iltarituaali, esim. iltalaulu, unilelu tai soittorasia.
- Vie vauva hereillä sänkyyn. Rauhoittele omaan sänkyyn tai vanhempien viereen.
- Harjoittele nukahtamista aina silloin tällöin ilman imetystä tai pulloa.
- Opettele tunnistamaan yöllä aktiivinen uni ja vauvasi eri tarpeet (läheisyys, nälkä, syklinen heräily).
- Mene vauvan luo ennen kuin tapaileva itku muuttuu paniikki-itkuksi.
- Tapailevasti itkevän vauvan hoito aktivoi vauvan hereille ja vauva alkaa odottaa vuorovaikutusta.
- Puhu rauhallisella ja tasaisella äänellä, kosketa vauvaa rauhallisesti silittämällä selkää tai peppua.
- Lapsen nostaminen ja katsekontaktin ottaminen häneen havahduttaa vauvan ja vaikeuttaa uuteen unisykliin palaamista.
Uni-valverytmin tukeminen 6-12 kk eteenpäin:
- Luo säännöllinen vuorokausirytmi.
- Huolehdi aktiivisesta vuorovaikutuksesta, läheisyydestä ja hellyydestä päiväsaikaan.
- Vähennä virikemäärää riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa.
- Keksi positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt.
- Pidä nukkumapaikka hämäränä, hiljaisenä ja viileänä.
- Anna vauvalle tuttu unilelu (siirtymäobjekti).
- Reagoi lapsen käyttäytymiseen johdonmukaisesti, rauhallisesti ja hillitysti.
- Pidä otteesi kärsivällisenä, mutta päättäväisenä.
- Tee vain asteittaisia muutoksia.
- Anna lapselle tilaa oppia nukahtamaan itsekseen.
- Älä itketä lasta yöllä. Lohduta ja ole lähellä, mutta älä mene mukaan lapsen aloitteisiin alkaa puuhastella.
- Puolen vuoden ikäinen lapsi ei normaalitilanteissa tarvitse lisäruokaa yöllä, mutta hän tarvitsee kiinnittymisen kohteittensa tuomaa turvallisuuden tunnetta.
Kaikenikäisten lasten hyvää unta tukevat säännöllinen päivärytmi, ruokailu, ulkoilu ja riittävä läheisyys vanhempien kanssa, muistuttaa Ukkonen.
Lue myös:
10 kysymystä lasten unikoulusta
Unikoulut herättävät voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Unikouluttaja Jaana Pajunen vastaa useita lapsiperheitä askarruttaviin kysymyksiin.
Lisää ohjelmasta





