Vastasyntyneiden itkuissa on eroja, jotka voivat kertoa lapsen terveyteen liittyvistä ongelmista. Tampereella on kerätty itkunäytteet yli sadalta vauvalta. Niistä yritetään löytää merkkejä, jotka voisivat ennustaa tulevista ongelmista lapsen terveydessä tai kehityksessä. Lapsen itkusta etsitään merkkejä sairauksista ja kehitykseen liittyvistä ongelmista.
– Meidän suuri linja on, että itkuääni analysoidaan ja sieltä erinäisistä äänen muuttujista etsitään sellaisia, jotka voisivat jollain tavalla olla merkkinä siitä, että lapsella on joku terveyden tai kehityksen ongelma. Me lähdettiin tutkimaan, voisiko löytyä yleistä mahdollista viitettä muiden merkkien kanssa yhdessä käytettynä, joka vahvistaa, että ehkä tällä lapsella on aihetta tutkia tarkemmin, toteaa monitieteellistä tutkimusryhmää vetävä, itkusta väitöskirjaansa tekevä psykologi Jaana Kivinummi Tampereen yliopistosta.
Itku tulee refleksinä
Vastasyntyneen lapsen itku on refleksinomaista. Siksi sen ominaisuudet kertovat erityisesti keskushermoston tilasta. Taysin synnytysosastolla Katja Isoaho kuuntelee herkällä korvalla kaksipäiväisen esikoisensa itkua. Ensisynnyttäjä hakee vielä vivahteita lapsensa itkusta.
– Välillä se on vähän tuollaista voimakasta, välillä vähän pienempää. Nyt hänellä on kylmä, kun ei ole mitään päällä, toteaa Katja vaihtaessaan tyttärensä vaippaa.
Itkututkimuksessa mukana olevien lasten kehitystä seurataan esimerkiksi tekemällä heille kahdeksan kuukauden iässä seurantatutkimus. Siinä tutkitaan lapsen tarkkaavaisuutta ja havainnointikykyä muun muassa seuraamalla silmänliikkeitä.
– Tämä reaktioajan keskimääräinen nopeus ja se hajonta, sitä kuvaavat indeksit, antavat meille tietoa lapsen kehitysvaiheesta ja se ennustaa lapsen kehitystä. Se on toisaalta tämmöinen hyvin mitattavissa oleva piirre lapsen kehityksessä. Erityisesti varhaislapsuudessa näitä piirteitä on yllättävän vähän. Silmänliikkeet on yksi niistä harvoista, joita voidaan hyvin ja luotettavasti mitata, kertoo psykologian dosentti Jukka Leppänen Tampereen yliopistosta.
Laaja aineisto
Suomalaisia itkuja on täydennetty myös etelä-afrikkalaisella itkulla.
– Meillä on yhteistyötutkimus Kapkaupungin kanssa, jossa on aika laaja aineisto. Kun me saimme sieltä mukaan tätä itkua, meillä on enemmän aineistoa tehdä analyysiä, sanoo psykologi Kivinummi.
Tutkimukseen tallennetut itkut on on nauhoitettu sairaalaolosuhteissa muun hälinän seassa. Näin tilanne on autenttinen ja lapsi ei häiriinny.
– Minä päivystin ja odotin, koska itkettää. Aamut oli aika hyviä, kun oli nukuttu ja oli vaipanvaihdot ja semmoinen epämiellyttävyys ja jos oli vielä verikokeen otto, niin siinä saatiin aika usein niitä itkuja, muistelee psykologi Kivinummi.
– Vauvan itkussa on se hyvä, että sitä voidaan nauhoittaa mikrofoneilla ilman, että täytyy vauvaan kiinnittää mitään erillisiä mittareita. Mutta sitten toisaalta, oikeassa sairaalaympäristössä on paljon muita ääniä. Ensimmäinen tehtävä, mikä meidän pitää tehdä, on kehittää menetelmiä, jotka erottaa vauvan äänen muista äänistä, mitä siinä sairaalaympäristössä on, kun siellä on kaikkia koneita, piippauksia ja ihmisten ääniä, selvittää itkututkimusryhmän jäsen, akatemiatutkija Tuomas Virtanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Puolitoistavuotias Mateus Riekki on saanut itkeä tieteen hyväksi jo parin päivän vanhana. Mateus on panoksensa tieteelle antanut. Mutta siinä missä tiede etsii varmoja ja verrattavissa olevia muuttujia lapsen itkusta, on äidillä selvä kuva oman lapsensa itkusta.
– Totta kai erotan itkusta vivahteita. Nälkäitku on erilainen kuin se, että on muuten ikävä olla tai on kipua. Kyllä itkuissa on eroja, toteaa Juliana Riekki.
Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia saadaan vuoden 2016 alussa.
Asiantuntijat:
JAANA KIVINUMMI, psykologi, Tampereen yliopisto
JUKKA LEPPÄNEN, psykologian dosentti, Tampereen yliopisto
GAURAV NAITHANI, tutkimusapulainen, Tampereen teknillinen yliopisto
TUOMAS VIRTANEN, akatemiatutkija, Tampereen teknillinen yliopisto
Toimittaja: LASSE TUORILA
Lisää ohjelmasta
