Hyppää pääsisältöön

Postiautoilla ympäri Lounais-Suomea

Tunnelmallista musiikkia, hehkuvia värejä ja Lounais-Suomen hienoimpia nähtävyyksiä, kaikkea tätä pitää sisällään Posti- ja lennätinlaitoksen tilaama ja Fennada Juniorin valmistama filmi vuodelta 1973.

Katsaus maamme lounaisosiin aloitetaan keskellä talvea. Keltainen autopostitoimisto palvelee kylänraitilla syrjäseutujen ihmisiä. Kelirikko luo haasteita etenkin saaristoalueiden postitoiminnalle. Rohkeat posteljoonit huristelevat meren jäällä milloin pikkubusseilla, milloin moottorikelkoilla.

Postin toimintaa Lounais-Suomessa 1973.
Postin kulku saaristoon ei talvisin ollut itsestäänselvyys. Postin toimintaa Lounais-Suomessa 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Moottorikelkkaposteljooni 1973.
Posteljoonien arki oli vauhdikasta, joskus vaarallistakin. Moottorikelkkaposteljooni 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Yyterin hiekkaranta 1973.
Yyterin hiekkaranta oli kesäisin alueen suosituimpia matkakohteita. Yyterin hiekkaranta 1973. Kuva: Yle kuvanauha yyteri

Kesäinen osuus filmistä keskittyy alueen nähtävyyksien esittelyyn. Porin hiekkarannoilta kuljetaan valtion hevosjalostuslaitokselle Ypäjään ja lopulta Vanhan Rauman puutaloalueelle. Lisäksi piipahdetaan telakalla.

Ypäjä vuonna 1973.
Valtion hevosjalostuslaitos Ypäjällä tuotti uljaita rotuhevosia. Ypäjä vuonna 1973. Kuva: Yle kuvanauha ypäjä
Rauman telakka 1973.
Satamakaupunki Rauman ylpeys oli tietysti telakka. Rauman telakka 1973. Kuva: Yle kuvanauha telakka
Pääskyvuoren linkkitorni 1973.
Pääskyvuoren linkkitorni oli ratkaiseva parannus alueen tietoliikenteeseen. Pääskyvuoren linkkitorni 1973. Kuva: Yle kuvanauha pääskyvuori

Kesäisessä Naantalissa pääsemme seuraamaan vuotuista Unikeonpäivää. Samalla vieraillaan tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Lounais-Suomen esittelykierros päättyy Turkuun, Suomen ensimmäiseen pääkaupunkiin.

Naantali Unikeon päivänä 1973.
Unikeonpäivänä Naantalin kaupungissa viskataan virallinen Unikeko mereen. Naantali Unikeon päivänä 1973. Kuva: Yle kuvanauha naantali
Uudenkaupungin Myllymäki 1973.
Uudenkaupungin Myllymäkeä vartioi neljä erilaista tuulimyllyä. Uudenkaupungin Myllymäki 1973. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Turun Linna 1973.
1200-luvulla rakennettu Turun linna on entisen pääkaupungin tunnetuin kohde. Turun Linna 1973. Kuva: Yle kuvanauha turun linna

Fennada-Filmi valmisti 1960—1970-luvuilla Posti- ja lennätinlaitokselle useita maakunnallisia lyhytfilmejä. Oheisen värifilmin alussa nähdään välähdyksenä värielokuvalaboratorio Kurkvaaran tunnus. Kyseessä oli elokuvaohjaajanakin tunnetun Maunu Kurkvaaran perustama laboratorio. Laboratorio lopetti toimintansa 1970-luvun alkupuolella ja Maunu Kurkvaara keskeytti samalla uransa elokuvien parissa, kunnes palasi 1980-luvulla jälleen ohjaajaksi.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.