Elokuussa vuonna 2009 kuorma-autonkuljettaja Janne Tissari oli tavalliseen tapaan töissä. Yhtäkkiä tapahtui jotain ja miehen seuraava muistikuva on ambulanssista, joka on hälyytetty tapahtumapaikalle.
Kuusi vuotta myöhemmin Janne Tissari ei muista tapaturmasta paljoakaan, mutta lääkärinlausunnosta selviää, että miehen pää jäi jostain syystä kuorma-auton nostolavan liikkuvan nupin väliin, nuppi painautui kallon sisään ja kallo murtui.
Joskus mene paremmin ja sitten yhtäkkiä –trrrrrr- tulee katko.
Työtapaturma muutti elämän: Tissari sai aivovamman, minkä seurauksena hänellä todettiin epilepsia ja afasia. Afasiassa muun muassa puheen tuottaminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Tissarin tapauksessa puhe soljuu välillä kuten kenellä tahansa, mutta yhtäkkiä sanat saattavat unohtua.
– Joskus mene paremmin ja sitten yhtäkkiä –trrrrrr- tulee katko, Tissari kertoo ja tekee kädellään pyörivää liikettä päänsä vieressä.
Kun sanat tulevat pätkissä, se vaatii kärsivällisyyttä sekä puhujalta että kuuntelijalta.
Positiivinen asenne helpottaa
Suomessa on arviolta 65 000 ihmistä, joilla on erilaisia puhumisen ja puheen ymmärtämisen häiriöitä. Osalla puhevamma on synnynnäinen: taustalla voi olla kehitysvamma, autismi tai CP-vamma. Toisilla, kuten Janne Tissarilla, puhekyky heikkenee myöhemmällä iällä aivovamman tai keskushermoston sairauksien takia.
Pitkien kuntoutusjaksojen aikana miehelle selvisi, ettei hän pysty tekemään enää töitä. Työkyvyttömyydestä huolimatta peruspositiivinen asenne auttaa eteenpäin.
– Sitä pitää mennä eteenpäin, ei saa jäädä makaamaan. Tietenkään, jos ei pysty, se on eri, mutta jos vaan pystyy niin näin näin, Tissari hymyilee ja pyörittää kättänsä eteenpäin.
Apua terapiasta ja vertaistuesta
Vaikka sanat eivät tule aina helposti, Janne Tissari pystyy toimimaan arkisissa tilanteissa: esimerkiksi kaupassakäynti onnistuu kun kauppalista on tehty huolellisesti ja ruokakauppa on tuttu.
Pitää aina olla huumoria. Tietenkin on ihmisiä, jotka saattavat katsoa, että mitä ihmettä.
Säännöllinen puheterapia, toimintaterapia ja aivovammayhdistyksen liikuntakerho tukevat arkea. Puhevammaiset käyttävät monenlaisia apuvälineitä: erilaisia puhelaitteita, kuvia, piirtämistä, viittomia. Janne Tissari haluaa kuitenkin selvitä tilanteista ensisijaisesti puhumalla. Toisinaan hän piirtää kuvia tai kirjoittaa. Haaveissa on myös muiden auttaminen.
– Haluan tehdä esimerkiksi vapaaehtoistoimintaa, musakerhoa, pantomiimia, kaikkea semmoista. Ja sitten taide ja museo.
Yksi tärkeä selviytymiskeino on pulppuava huumori ja tärkeintä on, että miestä ei määritellä hänen vammansa perusteella.
– Pitää aina olla huumoria. Tietenkin on ihmisiä, jotka saattavat katsoa, että mitä ihmettä, Tissari toteaa.
Toimittaja: KATI TEIRIKKO
Lisää ohjelmasta
