Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Valheenpaljastaja: Erotatko uutisen ja mainoksen toisistaan?

Älyouhelimessa otsikot mainos, uutinen jne. grafiikka.
Älyouhelimessa otsikot mainos, uutinen jne. grafiikka. Kuva: Shutterstock/microvector/kuvankäsittely YLE valheenpaljastaja

Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se mainosta vai uutista. Verkossa journalistisen ja maksetun sisällön raja hämärtyy helposti.

Sitä kutsutaan monella nimellä: natiivimainonta, sponsoroitu sisältö, sisältömarkkinointi. Kyse on yksinkertaisesti mainoksesta, joka muistuttaa journalistista sisältöä.

Mitä enemmän mainos näyttää tiedotusvälineen omalta sisällöltä, sen parempi mainostajan kannalta. Jos ilmoitus eroaa liikaa välineen omasta toimituksellisesta aineistosta, se ei ole mainostajan silmissä yhtä arvokas.

Mitä enemmän mainos näyttää tiedotusvälineen omalta sisällöltä, sen parempi mainostajan kannalta.

Talouskriiseissään ja yt-kierteissään kamppailevalle medialle natiivimainonta on tärkeä uusi tulonlähde. Sitä nähdään varmasti yhä enemmän. Lukijan kannalta on olennaista, että pelisääntöjä noudatetaan ja mainokset merkitään rehdisti mainoksiksi.

Natiivimainonta on oikeastaan vain uusi nimi vanhalle keksinnölle. Sanoma- ja aikakauslehdissä on vuosikymmenten ajan julkaistu niin kutsuttuja advertoriaaleja, eli journalistisia juttuja muistuttavia ilmoituksia. Verkko tuo tähän mainostyyppiin uusia houkuttelevia ulottuvuuksia, kuten sosiaalisen jakamisen ja yleisön osallistumisen mahdollisuuksia.

Esimerkiksi klikkiotsikoistaan tunnetun Buzzfeedin kaupallinen menestys perustuu pitkälti siihen, että se myy taitoaan tehdä viraalihittejä myös mainostajille.

Muuttuuko koko media mainokseksi?

Toimittaja Sanna Ukkola visioi keväällä Ylen blogissaan, miten "koko suurelle yleisölle tuotettu journalistinen sisältö on muuttumassa yhdeksi massiiviseksi mainokseksi".

Tästä kauhukuvasta on nähty räikeitä varoitusmerkkejä ulkomailla. Näistä kenties tunnetuin oli laadukkaana aikakauslehtenä tunnetun The Atlanticin tapaus, kun lehti julkaisi verkkosivuillaan skientologikirkon mainoksen. Kiistanalaista kirkkoa ylistävä teksti näytti aivan lehden omalta jutulta, ja aiheutti valtavan kritiikkivyöryn.

Suomessa natiivimainonta ei ole toistaiseksi aiheuttanut yhtä suuria kohuja. Syyksi voi uumoilla maan pienuutta: sääntöjä noudatetaan ryhmäpaineen vuoksi, ja koska kiinni jäämisen ja nuhteiden saamisen riski on suuri.

Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se mainosta vai uutista.

Nuhteet jakelee Julkisen sanan neuvosto (JSN), jonka lausuman mukaan verkkojulkaisujen tulisi käyttää selkeästi sanoja mainos, mainostaja ja kaupallinen yhteistyö muiden epämääräisempien termien sijaan.

Toki sääntöjä pyritään hienovaraisesti kiertämään: esimerkiksi MTV:n verkkosivustolla Siemensin "teemasivuilla" ei näy mainos-sanaa missään.

Joillakin julkaisuilla on edelleen "kumppaniblogeja" mainostajien kanssa, vaikka JSN:n lausumassa suositellaan kutsumaan niitä "kaupalliseksi yhteistyöksi". Taloussanomat käyttää kumppaniblogeissaan näkyvästi sanaa "ilmoitus", kun taas Kauppalehden vastaavalla sivustolla jokainen juttu pitää klikata auki ennen kuin saa esiin paljastavat sanat "kaupallinen yhteistyö".

Kuvakaappaus MTV3:n Puhdas koti -teemasivustosta.
Kuvakaappaus MTV3:n Puhdas koti -teemasivustosta. Kuva: MTV3:n Puhdas koti -teemasivusto/kuvakaappaus YLE mtv3
Kuvakaappaus Taloussanomien verkkosivulta.
Kuvakaappaus Taloussanomien verkkosivulta. Kuva: Taloussanomien verkkosivu/kuvakaappaus YLE valheenpaljastaja
Kuvakaappaus Kauppalehden verkkosivulta.
Kuvakaappaus Kauppalehden verkkosivulta. Kuva: Kauppalehden verkkosivu/kuvakaappaus YLE valhenpaljastaja

Yleisöllä on oikeus tietää, lukeeko se mainosta vai uutista. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että epäselviä tapauksia tulee koko ajan lisää.

Safkatutkan juttuja on vaikea erottaa mainoksista

Verkossa toimii paljon julkaisuja, jotka eivät kuulu Julkisen sanan neuvostoon eivätkä näin ollen sitoudu sen sääntöihin ja ohjeisiin. Yksi näistä on Safkatutka, oman määritelmänsä mukaan "Suomen vaikuttavin ruokamedia”.

Sivusto kertoo tavoittavansa 150 000 ihmistä kuukaudessa. Se myy ilmoittajille mainosartikkeleita hintaan 1500 euroa kappale. Sivuston vuonna 2013 perustanut Fredu Sirviö kertoo, että natiivimainonta on kasvava osa yrityksen tulovirtaa.

Safkatutkalla on yli 52 000 Facebook-tykkääjää, mikä on Suomessa varsin paljon. Mainossisältöä voi olla hankala erottaa muista jutuista sen kummemmin Safkatutkan verkkosivustolla kuin Facebookissa.

Magnesium-suihkeesta kertova artikkeli – siis mainos – on esimerkki jutusta, jossa kaupallisesta yhteistyöstä kerrotaan lukijalle, joskin kaunistellen. "Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Futmed Oy:n kanssa”, lukee kuvatekstissä, mutta ei otsikon yhteydessä tai muussa näkyvässä paikassa. Pitkästi omenaviinietiikan terveyshyötyjä ylistävän artikkelin lopusta löytyy maininta, että teksti “on tehty yhteistyössä” tietyn omenaviinietikkamerkin maahantuojan kanssa.

Jos joku kokee, ettei se ole tarpeeksi avointa, niin olemme valmiita muuttamaan.― Fredu Sirviö, Safkatutka

Sirviö kokee, että Safkatutka on merkinnyt mainosjutut “aika hyvin” ja uskoo, että lukijat osaavat erottaa ne toimituksen omasta sisällöstä.

– Tämä on meille uusi juttu, jota opetellaan koko ajan. Kyllä me halutaan olla yleisölle täysin rehellisiä ja läpinäkyviä. Jos joku kokee, ettei se ole tarpeeksi avointa, niin olemme valmiita muuttamaan.

Safkatutkalla ei ole päätoimittajaa tai vastaavaa toimittajaa, vaikka sellainen pitää lain mukaan myös verkkojulkaisulla olla. Sirviön mukaan “toimitus on myllerryksessä”, koska yritys on juuri avannut Kemikaalitutka-nimisen sisarsivuston.

Muutama minuutti sen jälkeen, kun olen keskustellut Fredu Sirviön kanssa, saan puhelun Anni Sirviöltä, joka on Safkatutkan sisältömarkkinointivastaava. Hän huomauttaa, että blogimaailmassa on yleinen käytäntö kertoa kaupallisesta yhteistyöstä vain kuvan alla. Anni Sirviön mielestä Safkatutka elää blogimaailman ja ammattimaisen median välimaastossa.

Pian puhelun jälkeen Safkatutka yllättäen muuttaa mainosjuttujensa merkintöjä ja siirtää ne varsinaisen tekstin alkuun – ei tosin otsikkotasolle.

Alla olevista kuvakaappauksista näkyy, miten erilainen mielikuva tekstistä syntyy, kun se alkaa maininnalla kaupallisesta yhteistyöstä. Tosin Facebookissa mainokset on jaettu siten, että ne vaikuttavat Safkatutkan omalta juttutuotannolta.

Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli
Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli Kuva: Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli/kuvakaappaus YLE safkatutka
Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli
Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli Kuva: Safkatutka verkkojulkaisun artikkeli/kuvakaappaus YLE safkatutka
Kuvakaappaus Safkatutkan Facebook-päivityksestä
Kuvakaappaus Safkatutkan Facebook-päivityksestä Kuva: Safkatutkan Facebook-päivitys/kuvakaappaus YLE safkatutka

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com
Kirjoittaja on juuri valittu Julkisen sanan neuvoston jäseneksi kaudelle 2016–18.

Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.