Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Peräkammarin poika

Sibeliuksen syntymähuone
Sibeliuksen syntymähuone Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Hämeenlinna oli 1860-luvulla muutaman tuhannen asukkaan nopeasti kasvava läänin pääkaupunki. Pikkukaupungiksi siellä asui paljon säätyläisiä ja virkamiehiä ja kaupungin kulttuurielämä oli varsin vilkasta. Helsingistä Hämeenlinnaan oli rakennettu vuonna 1862 Suomen ensimmäinen rautatie, aja tänne tuli esiintymään taiteilijoita Helsingistä asti.

Lumettomana pakkaspäivänä, kahdeksantena joulukuuta syntyi Hämeenlinnan Hallituskadulla apteekkari Åkermanin omistamassa talossa kaupunginlääkäri Sibeliuksen perheen toinen lapsi Johan Julius Christian. Isä Christian Gustaf Sibeliuksen sukujuuret olivat Itä-Uudeltamaalta, muutaman sukupolven takaa Sibben talosta, jonka mukaan säveltäjän isänpuoleinen suku sai nimensä. Säveltäjän äiti Maria Charlotta o.s. Borg kuului pappis- ja virkamiessukuun.

Maria Sibelius oli avioitunut vain 20-vuotiaana itseään parikymmentä vuotta vanhemman lääkärin kanssa. Avioliitto ehti kestää vain kuusi vuotta, sillä kesällä 1868 Christian Gustaf Sibelius kuoli nälkävuosina riehuneeseen lavantautiepidemiaan. Perheen vanhin tytär Linda oli 5-vuotias, Janne ei ollut ehtinyt täyttää kolmea, ja kolmas lapsi Christian syntyi vasta seuraavana keväänä.

Isän menetys merkitsi myös taloudellista katastrofia, sillä kaupunginlääkäri Sibelius ei ollut sen tarkempi raha-asioissaan kuin vanhempi poikansakaan. Perheelle jäi valtavat velat. Leskiäiti muutti lapsineen äitinsä ruustinna Juliana Borgin omistamaan taloon Prykinkadulle (nyk. Palokunnankatu), jossa asuivat myös hänen naimattomat sisarensa.

Synnyinkodissaan Johan ”Jean” Sibelius asui siis vain muutaman vuoden. Se on kuitenkin yhä olemassa Hämeenlinnan Hallituskadun varrella, nykyisellään museona. Museokin viettää juhlavuotta – se avattiin Sibeliuksen satavuotisjuhlavuonna 1965. Sibeliusten perheen esineistöä ei ole jäänyt, mutta kotimuseo on sisustettu 1860-luvun tyyliin. Tiettävästi sen perimmäisessä kammarissa, vanhempien makuuhuoneessa, säveltäjä syntyi päivälleen 150 vuotta sitten

Sibeliuksen syntymäkoti (Hallituskatu 11, Hämeenlinna) on auki vuoden loppuun maanantaista sunnuntaihin ja vuodenvaihteesta lähtien tiistaista sunnuntaihin 10–16. Tänään 8.12. vapaa pääsy. 13.12. asti museossa on esillä muotokuvanäyttely Sibelius valokuvassa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kolmaskymmenesyhdeksäs osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua