Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Peräkammarin poika

Sibeliuksen syntymähuone
Sibeliuksen syntymähuone Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Hämeenlinna oli 1860-luvulla muutaman tuhannen asukkaan nopeasti kasvava läänin pääkaupunki. Pikkukaupungiksi siellä asui paljon säätyläisiä ja virkamiehiä ja kaupungin kulttuurielämä oli varsin vilkasta. Helsingistä Hämeenlinnaan oli rakennettu vuonna 1862 Suomen ensimmäinen rautatie, aja tänne tuli esiintymään taiteilijoita Helsingistä asti.

Lumettomana pakkaspäivänä, kahdeksantena joulukuuta syntyi Hämeenlinnan Hallituskadulla apteekkari Åkermanin omistamassa talossa kaupunginlääkäri Sibeliuksen perheen toinen lapsi Johan Julius Christian. Isä Christian Gustaf Sibeliuksen sukujuuret olivat Itä-Uudeltamaalta, muutaman sukupolven takaa Sibben talosta, jonka mukaan säveltäjän isänpuoleinen suku sai nimensä. Säveltäjän äiti Maria Charlotta o.s. Borg kuului pappis- ja virkamiessukuun.

Maria Sibelius oli avioitunut vain 20-vuotiaana itseään parikymmentä vuotta vanhemman lääkärin kanssa. Avioliitto ehti kestää vain kuusi vuotta, sillä kesällä 1868 Christian Gustaf Sibelius kuoli nälkävuosina riehuneeseen lavantautiepidemiaan. Perheen vanhin tytär Linda oli 5-vuotias, Janne ei ollut ehtinyt täyttää kolmea, ja kolmas lapsi Christian syntyi vasta seuraavana keväänä.

Isän menetys merkitsi myös taloudellista katastrofia, sillä kaupunginlääkäri Sibelius ei ollut sen tarkempi raha-asioissaan kuin vanhempi poikansakaan. Perheelle jäi valtavat velat. Leskiäiti muutti lapsineen äitinsä ruustinna Juliana Borgin omistamaan taloon Prykinkadulle (nyk. Palokunnankatu), jossa asuivat myös hänen naimattomat sisarensa.

Synnyinkodissaan Johan ”Jean” Sibelius asui siis vain muutaman vuoden. Se on kuitenkin yhä olemassa Hämeenlinnan Hallituskadun varrella, nykyisellään museona. Museokin viettää juhlavuotta – se avattiin Sibeliuksen satavuotisjuhlavuonna 1965. Sibeliusten perheen esineistöä ei ole jäänyt, mutta kotimuseo on sisustettu 1860-luvun tyyliin. Tiettävästi sen perimmäisessä kammarissa, vanhempien makuuhuoneessa, säveltäjä syntyi päivälleen 150 vuotta sitten

Sibeliuksen syntymäkoti (Hallituskatu 11, Hämeenlinna) on auki vuoden loppuun maanantaista sunnuntaihin ja vuodenvaihteesta lähtien tiistaista sunnuntaihin 10–16. Tänään 8.12. vapaa pääsy. 13.12. asti museossa on esillä muotokuvanäyttely Sibelius valokuvassa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kolmaskymmenesyhdeksäs osa.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.

  • Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Senfterin kamarimusiikkiteoksissa riittää vielä pöyhittävää

    Säveltäjä Johanna Senfterin (1879–1961) musiikkia on kuultu äänitteillä harvakseltaan. Senfter jakoi sävellysopettajansa Max Regerin tavoin harmonisen ja sävellysteknisen tekotavan, joka oli luonteeltaan varsin toisenlainen kuin samoihin aikoihin nousuaan tekevän Wienin toisen koulukunnan musiikillinen ajattelu.

  • Peacocke sulauttaa tyylejä luontevasti

    Peacocke sulauttaa tyylejä luontevasti

    Uusiseelantilainen säveltäjä Gemma Peacocke on omintakeinen tekijä, joka on luonut erilaisista tyylillisistä elementeistä luontevan synteesin. Lopputulos ei ole crossoveria tai edes jälki-crossoveria, vaan aito erilaisten tyylillisten elementtien sulautuminen.

  • Samuelssonin ristiriidaton sointimaailma

    Samuelssonin ristiriidaton sointimaailma

    Marie Samuelssonin (s. 1956) musiikkia sisältävä uusi julkaisu keskittyy säveltäjän orkesterimusiikkiin kahden orkesterin ja kapellimestarin voimin. Eri lähteistä koostetun kokonaisuuden vanhin teos Airborne Lines and rumbles löytyy reilun kymmenen vuoden takaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua