Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Peräkammarin poika

Sibeliuksen syntymähuone
Sibeliuksen syntymähuone Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Hämeenlinna oli 1860-luvulla muutaman tuhannen asukkaan nopeasti kasvava läänin pääkaupunki. Pikkukaupungiksi siellä asui paljon säätyläisiä ja virkamiehiä ja kaupungin kulttuurielämä oli varsin vilkasta. Helsingistä Hämeenlinnaan oli rakennettu vuonna 1862 Suomen ensimmäinen rautatie, aja tänne tuli esiintymään taiteilijoita Helsingistä asti.

Lumettomana pakkaspäivänä, kahdeksantena joulukuuta syntyi Hämeenlinnan Hallituskadulla apteekkari Åkermanin omistamassa talossa kaupunginlääkäri Sibeliuksen perheen toinen lapsi Johan Julius Christian. Isä Christian Gustaf Sibeliuksen sukujuuret olivat Itä-Uudeltamaalta, muutaman sukupolven takaa Sibben talosta, jonka mukaan säveltäjän isänpuoleinen suku sai nimensä. Säveltäjän äiti Maria Charlotta o.s. Borg kuului pappis- ja virkamiessukuun.

Maria Sibelius oli avioitunut vain 20-vuotiaana itseään parikymmentä vuotta vanhemman lääkärin kanssa. Avioliitto ehti kestää vain kuusi vuotta, sillä kesällä 1868 Christian Gustaf Sibelius kuoli nälkävuosina riehuneeseen lavantautiepidemiaan. Perheen vanhin tytär Linda oli 5-vuotias, Janne ei ollut ehtinyt täyttää kolmea, ja kolmas lapsi Christian syntyi vasta seuraavana keväänä.

Isän menetys merkitsi myös taloudellista katastrofia, sillä kaupunginlääkäri Sibelius ei ollut sen tarkempi raha-asioissaan kuin vanhempi poikansakaan. Perheelle jäi valtavat velat. Leskiäiti muutti lapsineen äitinsä ruustinna Juliana Borgin omistamaan taloon Prykinkadulle (nyk. Palokunnankatu), jossa asuivat myös hänen naimattomat sisarensa.

Synnyinkodissaan Johan ”Jean” Sibelius asui siis vain muutaman vuoden. Se on kuitenkin yhä olemassa Hämeenlinnan Hallituskadun varrella, nykyisellään museona. Museokin viettää juhlavuotta – se avattiin Sibeliuksen satavuotisjuhlavuonna 1965. Sibeliusten perheen esineistöä ei ole jäänyt, mutta kotimuseo on sisustettu 1860-luvun tyyliin. Tiettävästi sen perimmäisessä kammarissa, vanhempien makuuhuoneessa, säveltäjä syntyi päivälleen 150 vuotta sitten

Sibeliuksen syntymäkoti (Hallituskatu 11, Hämeenlinna) on auki vuoden loppuun maanantaista sunnuntaihin ja vuodenvaihteesta lähtien tiistaista sunnuntaihin 10–16. Tänään 8.12. vapaa pääsy. 13.12. asti museossa on esillä muotokuvanäyttely Sibelius valokuvassa.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kolmaskymmenesyhdeksäs osa.

Kommentit
  • Traumatisoitunut kuoronjohtaja Heikki Klemetti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.

    Kuoronjohtaja Heikki Klemetillä oli tapana ärjyä laulajilleen tukka pörrössä ja silmät kiiluen. Ääri-isänmaallinen Klemetti innostui 1930-luvulla lapuanliikkeestä ja IKL:stä. Hän julkaisi monet muistelmat, mutta vaikeni visusti nuoruutensa traumaattisista tapahtumista, jotka selittävät hänen hillitöntä käytöstään ja poliittisia mielipiteitään.

  • Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. helmikuuta!

    Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa.

  • Laulajatar Betty Boijen liian lyhyt elämä – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.

    Ruotsista Suomeen muuttanut Boijen aatelisperhe oli musikaalinen. Perheen nuorin tytär Betty alkoi luoda laulajan uraa Suomessa, siirtyi Ruotsiin ja lähti valloittamaan Amerikkaa ruotsalaisen opettaja-aviomiehensä kanssa. Sairaus kuitenkin keskeytti Bettyn matkan ja Pohjolaan palattuaan hän kuoli Tukholmassa vain 32-vuotiaana.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua