Hyppää pääsisältöön

Balsalautalla valtamerta ylittämässä - myrskyssä matkanteko on sietämättömän märkää - Kon-Tiki II, osa 3

Esteban Contreras kuva, taustalla Signe Meling dokumentoi.
Esteban Contreras kuvaa. Lautta matkalla Tyynellämerellä kohti Pääsiäissaarta. Norjalainen Signe Meling dokumentoi. Esteban Contreras kuva, taustalla Signe Meling dokumentoi. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote taustalla signe meling dokumentoi.

Kun kylmästä merivirrasta päästiin, miehistö kohtasi uuden rasituksen. Myrskyssä aallot nostavat vettä joka paikkaan. Myös hytin sisälle. Iho ei kestänyt kolme päivää kestänyttä kosteutta. Lauttoja rakentamassa ollut Heikki Niskanen pitää yhteyttä miehistöön ja kertoo purjehduksen etenemisestä sekä lauttojen rakennuksesta, jota hän kuvaa ihmeeksi, jolle oli varattu liian vähän aikaa.

Tupac Yupanqui, 03.12.2015, Tyynimeri
”-19 astetta, 24 piste 37 minuuttia eteläistä leveyttä ja -99 astetta,25 piste 56 minuuttia itäistä pituutta: merimaileja 1358 Limasta, Pääsiäissaarille 712 merimailia, keskinopeus 2.20 solmua”

Lautta on hyvä, koska se ei uppoa, vaikka hakkaisit kirveellä pohjaan isohkon, laajan reiän. Se on myös todella hyvä, koska sitä on lähes mahdotonta kaataa, ja se antaa kulkijoilleen suuret tilat, puhumattakaan terassista ja merinäköalasta.

Mutta toisaalta se on huono, koska suurehko aalto lennättää merivettä sivulta, ylhäältä sekä alhaalta merenkulkijoiden päälle. Se ei myöskään sovi hätäisille tai kilpailuhenkisille suuren, lähes kahden solmun nopeutensa vuoksi.

Håkon Wium Lie esittelee Tupac Yupanquin sisätiloja
Teknologiasta vastaava Håkon Wium Lie Tupac Yupanqui -lautan sisätilassa. Håkon Wium Lie esittelee Tupac Yupanquin sisätiloja Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote. kon-tiki osa 3 haakon sisällä håkon wium lie esittelee tupac yupanquin sisätiloja
Vettä suihkusi sisätiloihin balsarunkojen väleistä.

Lauttojen miehistö Rahiti Tanella nurisi ja narisi kolmatta päivää myrskyssä ollessaan. Lautta keinui suurilla aalloilla, keulapuiden yli velloi merivettä hytin seiniin, alapuolisista balsarunkojen väleistä suihkusi vettä sisätiloihin.

Kaikki oli markää, vettynyttä ja raskasta. Miehistö yritti pitää makuupussejaan turhaan kuivana. Nukkumaan mentiin kosteissa tai läpimärissä vaatteissa ja herättiin hieman vettyneimmissä rievuissa.

Kosteudesta kärsivä iho alkoi halkeilla.

Mielialaa ei nostattanut matalalla roikkuvat suuret pilvet, jotka silloin tällöin muistuttivat, että vettä voi tulla myös yläpuolelta. Kosteudesta kärsivä iho alkoi halkeilla, muodostaen hiljalleen suuria haavaumia käsiin ja jalkoihin.

Välillä vaatteet tai seinät näyttivät kuivilta, - se oli harhaa tai miehistön toiveunta. Viimein myrsky hellitti. Lauttojen elämä ja rytmi palautui entiselleen.

Rahiti Tane -lautta kuvattuna lokki-perspektiivistä.
Lautta kuvattuna lokkiperspektiivistä. Rahiti Tane -lautta kuvattuna lokki-perspektiivistä. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 rahiti tane -lautta kuvattuna mastosta
Øyvin Lauten ja dorado-kala Tupac Yupanqui -lautan kannella
Øyvin Lauten ja dorado-kala. Øyvin Lauten ja dorado-kala Tupac Yupanqui -lautan kannella Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 øyvin lauten ja dorado-kala tupac yupanqui -lautan kannella
Torgeir Sæverud Higraff ihailee omalaatuista kalansaalista
Torgeir Sæverud Higraff ja merkillinen kala. Torgeir Sæverud Higraff ihailee omalaatuista kalansaalista Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote. kon-tiki osa 3 torgeir sæverud higraff ja kala

Määränpää saavutetaan sittenkin?

Päivät kuluvat. Juhlanaiheita saadaan syntymäpäivistä tai hyvästä kalansaaliista. Suurin juhla syntyi kuitenkin ilmapalloineen, kun lautat ylittivät puolenvälin merimatkasta Peru-Pääsiäisaaret. Se oli miehistölle henkisesti suuri asia, toive onnistumisesta kasvoi. Guara-ohjaimien hajoilemisesta huolimatta lauttojen ohjaus on onnistunut ja tavoiteaika saatettaisiin alittaa muutamalla päivällä.

Toisen lautan miehistö matkan ohittaessa puolenvälin.
Puolenvälin juhla. Toisen lautan miehistö matkan ohittaessa puolenvälin. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 puolenvälin juhlaa

Lautat lähtivät liikkeelle 7.11.2015 kello 15.00 paikallista aikaa. Tällä hetkellä lautat etenevät länteen ja lounaaseen. Katso kartta projektin kotisivulta. http://www.kontiki2.com/map)

Lentävien balsapalojen ilta

SIMA Naval dél Peru, Distrito Callao, Peru 9.10.2015
“-12 astetta, 05 piste 24 minuuttia pohjoista leveyttä ja -77 astetta, 11 piste 38 minuuttia itäistä pituutta: Matkustuskilometrejä 15127, keskinopeus 310 km/h, taksikilometrejä 270, keskinopeus 70 km/h”

Heidi ja Heikki Niskanen balsalauttojen rakennustyössä.
Likaisia ja väsyneitä suomalaisia - Heidi ja Heikki Niskanen. Heidi ja Heikki Niskanen balsalauttojen rakennustyössä. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 heidi ja heikki niskanen mittaavat

Viidennen punaisen tussin sielut katosivat Rahiti Tanen balsoihin, jättäen viimeisellä henkäyksellään heiveröisen viivan rungon kylkeen. Oli jälleen etsittävä jokin uusi merkintäväline pimenevässä illassa. Telakka-alueen äänimyrskymeteli oli hiljentynyt.

Olimme päivän aikana merkinneet, laskeneet satoja köysipaikkoja lauttojen seitsemäntoistametrisiin alusrunkoihin. Sitä mukaa kun saimme uuden viivat vedettyä auringossa kuivuneeseen, nitisevään rutipuuhun, sahasi joku merkit auki käsisirkkelin kirkuvalla terällä.

Talttailua: kukin työskentelee omalla tavallaan ja tekniikallaan.
Talttatyöskentelyä, kukin tekee tavallaan. Talttailua: kukin työskentelee omalla tavallaan ja tekniikallaan. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 talttailua lautan rakentaminen

Pian paikalle saapui joko Espen, Alexander, Bernard tai Katarine, joka aukaisi uran runkoon itsetehdyn nuijan ja taltan avulla. Balsapalasen lensivät taukoamattomana virtana yössä viilentyvälle betonitasanteelle.

Heidin Niskanen istuu rakenteilla olevan balsalautan tukkien päällä.
Sitkeä Heidi - ei lopeta edes kahvitunnilla. Heidin Niskanen istuu rakenteilla olevan balsalautan tukkien päällä. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 heidi niskanen balsalauttojen rakennus

Uusi aamu: Wi-Fi ei toimi ja kahvi on surkeaa

Projekti Kon-Tiki II Thor Heyerdahlin 1947 hengessä

  • balsalautoilla Tahiti Rane ja Tupac Yupanqui on tarkoitus purjehtia 2015 Pääsiäissaarille ja 2016 takaisin Chileen
  • yritys on ensimmäinen maailmassa
  • merimatka kestää 4-5 kuukautta, lauttojen rakennusvaihe kesti kuukauden
  • projekti on vahvasti tieteellinen, lautoilla käytetään uusinta merentutkimusvälineistöä
  • laitteistojen virransaanti on kahdeksan aurinkopaneelin varassa
  • projekti on monikansallinen

Muutaman tunnin yöunen jälkeen kävelimme kello 06.30 majapaikkamme Escuela Naval dél Perun aamiaiselle. Tarjolla oli armeijan karu ja kylmä, karaisevaksi tarkoitettu aamupala: palanen leipää, puolikas hedelmä, kahvintapaista kylmää juomaa ja lämmintä mehua. Sadat kadettioppilaat juoksivat jäljessämme paikoilleen ruokailuhalliin, söivät järjestäytyneen kurinalaisesti, lähes robottimaisesti ja poistuivat yliripeästi jonnekin.

Aamunpölähtäneinä yritimme herätä kahvintapaisella kofeiinittomalla juomalla turhaan. Oli aika kävellä La Puntan Wi-Fi puiston takana olevaan Deli Bakeryyn, josta saisi enemmän kahvintapaista kuumaa juomaa take-away-mukeissa. Nopea tarkistus puistossa, ettei Wi-Fi yhteys taaskaan toimisi, käden heilautus ja taksin tapainen kulkuneuvo kuljettaisi meidät SIMA:n telakalle. Aamunrutiinit oli suoritettu.

Heidi Niskasen köysityöskentelyä: köysikasa selvittelyä.
Heidin Niskasen köysityöskenteleyä. Heidi Niskasen köysityöskentelyä: köysikasa selvittelyä. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 heidi niskanen selvittää köysikasaa.

Pleissaus saa kädet kompuraksi

Päivä menisi köysiä pleissatessa. Pleissattuja köysiä tarvittaisiin useisiin eri käyttökohteisiin lähes tuhat kappaletta. Suurimmat köydet olivat noin kymmenen senttiä halkaisijaltaan, pienimmät kaksisenttiä.

Pleissaus on eräänlaista köyden punontaa, jolla saadaan aikaan pitävä side joko köyden itsensä tai toisen köyden kanssa. Köysissä solmu yleensä heikentää köyttä, pleissaus sitävastoin vahventaa köyttä. Pleissi on muutoinkin solmua kauniimpi, eikä se paksunna köyttä paljoakaan pujotun pleissin kohdalta. Purjelaivojen aikaan kaikki liitokset köysiin tehtiin pleissaamalla, solmut olivat väliaikaisia tarpeita varten.

Pleissatut köydet kannetaan suunnitellulle paikalleen.
Pleissattua köyttä viedään suunnitellulle paikalle. Pleissatut köydet kannetaan suunnitellulle paikalleen. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote. kon-tiki osa 3 pleissatut köydet balsalautta rakennus peru

Tuntien pleissaaminen kramppasivat kädet kompuraksi. Osa köysistä jouduttiin pleissiä varten aukomaan rautakangen ja puunuijan avulla. Aurinko paahtoi, huulet halkeilivat kuumuudessa, viereisen työmaan tomu ja pöly sekoittuivat silsaköysien punoksiin.

Runkojen köysiliitoksia.
Tukit sidotaan kiinni köysillä. Runkojen köysiliitoksia. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 balsatukkien sitominen köysillä

Kun pidimme taukoa pleissauksesta siivosimme irroitettuja ja leikattuja balsakappaleita tasanteelta. Kun pidimme taukoa siivouksesta, talttasimme runkoihin köysiuria kiinnitysta varten. Kun pidimme taukoa talttaamisesta, aloimme pleissata köysiä kiinnitystä varten. Jossain vaiheessa osa meistä muisti syödä.

Työ monipuolistuu kun se etenee

Balsalauttojen runkojen kasauksen edistyessä, erilaisia työtehtävät rakentamisessa lisääntyivät moninkertaisiksi. Rakennuspäällikkö ja kapteeni Øyvin Lauten alkoi kasata Tupac Yupanquin hyttiä ja Rahiti Tanen mastotukipuu alkoi hahmottua Ola Borgfjordin käsissä.

Tupac Yupanqui -lautan hytti nousee kannelle.
Lautan hytin pystytystä. Tupac Yupanqui -lautan hytti nousee kannelle. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 hytti tukipuut pystytettynä lautan kannella

Miehistöä ja lisää vapaaehtoisia saapui paikalle. Työmaalla tuntui olevan jatkuva, hallitsematon kaaos, mikä loppupäivästä yleensä osoittautui todeksi.

Heikki Niskanen ja Bernard rakentamassa.
Norjalais-suomalaista yhteistyötä: Bernard ja Heikki Niskanen suunnittelelvat. Heikki Niskanen ja Bernard rakentamassa. Kuva: Kon-Tiki II -projekti, Heidi Niskanen, Heikki Niskanen, Luis Herrera Camote kon-tiki osa 3 heikki niskanen bernard suomalais-norjalaista yhteistyötä perussa

Ja kuitenkin maistui elämältä

Saapui ilta, kohtasimme Øyvininin vakiopaikassamme Rombulassa. Nauroimme väsymystämme pois, kertasimme päivän tapahtumat ja suunnittelimme seuraavaa päivää. Tyynenmeren aallot läheisellä rannalla jyrisivät lempeästi, elämä oli voimakasta ja lähellä.

Seuraamme balsalauttojen Rahiti Tane ja Tupac Yupanqui matkaa Tyynellämerellä reitillä Peru-Rapa Nui (Pääsiäissaaret)-Chile reaaliaikaisesti. Samalla kerromme lauttojen valmistuksesta ja valmistustekniikasta sekä lauttojen rakentajista ja miehistöstä. Heidi ja Heikki Niskanen olivat ainoina suomalaisina lokakuussa Perun Callaossa rakentamassa lauttoja. Rakennusprojekti oli ihme, jonka ei olisi pitänyt olla mahdollinen kaikissa mahdollisissa mittasuhteissa tai aikatauluissa mitattuna.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede