Hyppää pääsisältöön

Katsastus on arpapeliä: käsikirjoitus

Suomen teillä ajaa päivän aikana miljoonia autoja. Kaikkia näitä autoja on vietävä säännöllisesti katsastukseen.

Onko joskus tuntunut siltä, että on täysin sattumasta kiinni hylätäänkö auto, vai meneekö se läpi?
Onko joskus tuntunut siltä, että koko katsastus on turhaa?

MOT: Katsastus on arpapeliä

Tämä on Ruskon teollisuusalue, Oulussa. 75:n katsastustoimiston edustajat on kutsuttu koolle. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on lähettänyt kutsun. Trafi on katsastusalan, ja katsastajien valvoja.

Katsastajille on tarkoitus paljastaa Trafin testiautot, jotka ovat käyneet eri katsastusasemilla yhteensä 75 kertaa.

MOT:n toimitus on saanut salaisen testin tulokset juuri ennen Oulun tapaamista. Tulos on uskomattoman surkea.

Trafi on teettänyt kahteen kymmenen vuotta vanhaan Honda Accordiin kolme niin vakavaa vikaa, että jokaisen pitäisi johtaa auton hylkäämiseen.

Toinen autoista kävi katsastuksessa 38 kertaa. Tässä lopputulos.

Testiauto: Honda Accord
38 katsastusta. 20 HYLÄTTY. 18 HYVÄKSYTTY.

Ei olisi pitänyt olla yhtään hyväksyttyä katsastusta.

Näytämme Trafin salaisen testin tulokset Autoliiton toimitusjohtajalle, Pasi Niemiselle.

Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto:
"Tämmöisessä testissä jossa nyt tehdään tällainen ns. mysteerishoppailu, jossa viedään tarkoituksella viallinen auto ja tehdään tämmöinen testi niin ei pitäisi tulla tällaista hajontaa, silloin kun puhutaan tämän tyyppisistä vioista kun tässäkin nyt sitten on, jolla on jo liikenneturvallisuusmerkitystäkin. Kyllähän se on aika yllättävää että tulos on tuollainen, koska katsastuksen tarkoitus on vain ja ainoastaan huolehtia siitä, että autot ovat liikennekelpoisia ja turvallisia sillä katsastushetkellä."

Emme ilmoita etukäteen tulostamme Trafin järjestämään tilaisuuteen. Lähdemme siitä että kyseessä on julkista valvontatehtävää suorittavan viranomaisen järjestämä tilaisuus julkisessa katsastustilassa.

Trafin miehet ovat eri mieltä. Soitetaan Trafin pääkonttoriin Helsinkiin. Odotetaan johtajien päätöstä kuvausluvasta.

Tilaisuus alkaa. Odotimme että paikalla olisi 75 katsastusmiestä, mutta autojen ympärillä pyörii vain muutama mies.

Monen puhelun jälkeen Trafin viestintäjohtaja soittaa. Ei saa kuvata. Ensinnäkin. Surkean testituloksen paljastaminen onkin Trafin koulutustilaisuus katsastajille. Toiseksi. Emme ilmoittaneet tulostamme etukäteen. Ja kolmanneksi. Paikalla olevat Trafin virkamiehet eivät ole saaneet mediakoulutusta.

No, päätämme jututtaa salaiseen testiin joutuneita katsastajia. A-Katsastuksesta toisella puolella tietä on asema, joka on menestynyt testissä, ja hylännyt auton. Lähden heitä haastattelemaan. Tiedossa hyvää julkisuutta.

Ei, ovat juuri saaneet käskyn olla hiljaa koko testistä. Kysyn, mistä käsky on tullut. Ei voi kertoa. Onko se tullut Trafista? Ei voida kertoa.

Jäämme vielä odottamaan muita tilaisuudessa käyneitä katsastusmiehiä, mutta kukaan ei halua puhua. Neljä tuntia kestäneen tilaisuuden aikana autoja käy katsomassa noin 20 katsastajaa 75:stä. Trafin koulutustilaisuus ei tunnu kiinnostavan.

Joudun lähtemään Oulusta tyhjin käsin. Vaivaamaan jää valvovan viranomaisen Trafin intressi salata testin tulokset. Katsastajat ovat pahasti epäonnistuneet testissä. Luulisi että Trafi haluaisi näyttää hoitavansa työnsä kunnolla. Nyt näyttää siltä, että Trafi päinvastoin suojelee katsastajia.

Heti seuraavana aamuna Trafin viestintäjohtaja on järjestänyt haastattelun Helsingissä mediakoulutetun trafilaisen kanssa. Toimialajohtaja Olli Lindroos vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Tuloksethan ovat sillä tavalla tässä testiautotoiminnassa mielenkiintoisia, ja se on yks osa tätä katsastuksen laadun valvontaa, jota eduskuntakin on edellyttänyt ja mitä tehdään. Se on tärkeä osa ja se on myöskin alan toimijoille, ovat toivoneet tätä testiautotoimintaa. Sehän on tämmöisissä kaikissa palveluiden laadun mittauksessa käytettävä menetelmä, tämmöinen Mystery shopping, että tehdään tämmöistä haamuostajatyyppistä toimintaa. Siellä on paljastunut selkeitä epäkohtia joihin me voidaan sitten meidän valvontatoiminnassa ja meidän ohjeistuksissa kiinnittää sekä meidän päässä että siellä yrityspäässä."

MOT:
"Sain nämä tulokset käsiini. Minusta tämä näyttää ihan surkealta. Miten tätä oikein pitäisi tulkita. Tässä on auto, joka on päässyt läpi 18 kertaa 38:sta. Olisi pitänyt hylätä. Mitä minun pitäisi ajatella tästä?"

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Joo. No, siitä pitää ajatella sitä, että katsastuksen laatua pitää toki pystyä jatkuvasti parantamaan. Että kun katsastustoimilupa säädettiin pikkuisen, se tuli voimaan pikkuisen yli vuosi sitten, niin eduskuntahan edellytti, että meidän pitää seurata keskeisesti kahta asiaa, että katsastuksen hintaa saadaan putoamaan, josta meillä on ihan selkeästi näyttöä, että näin on tapahtunut, ja että katsastuksen laatu ei ainakaan heikkene. Ja laatu on pysynyt samassa."

Testin enimmäispistemäärä oli 9 pistettä. Testiautossa oli kolme kahden pisteen vikaa, joista jokaisen pitäisi johtaa hylkäykseen. Lisäksi oli kolme yhden pisteen vikaa, joista pitää seurata korjauskehotus. Testissä kaikkien suoritettujen katsastusten keskiarvopistemäärä oli 2,7.

Millaisista vioista on kysymys? Oulussa Trafi esti vikojen näkemisen.

Sillä aikaa kun ihmettelemme valvovan viranomaisen motiiveja pimittää koko testi, niin käymme näyttämässä testin tulokset markkinajohtajan, A-Katsastuksen tekniselle johtajalle.

MOT:
"Käytiin Oulussa viime viikolla tätä testi-Hondaa katsomassa, kun se esitettiin. Tässä on testin tulokset yhden Hondan kohdalla, se on käynyt 38:ksassa paikassa ja 18 on päästänyt sen läpi. Tässä on teidänkin toimistonne tässä järjestyksessä."

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"Ahaa, tämmöistä listaa meillä ei olekaan. Tässä olisi kaikki?"

Grafiikka, lista hyväksytyistä ja hylätyistä

MOT:
"Kun katsoin näitä tuloksia, niistä tulee helposti kuva että on täysin sattumanvaraista, hylätäänkö vai hyväksytäänkö auto."

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"Tästä testiautosta ei missään nimessä pidä vetää laajempia johtopäätöksiä. Testiauto on tietysti testiauto johon on tehty vikoja ja tämä on yksittäisen katsastajan sen hetken tuotos, kuinka huolellinen hän on ollut ja kuinka tarkkaan hän on auton katsonut."

Grafiikka, A-Katsastus: 6 hylättyä, 8 hyväksyttyä

MOT:
"Kahdeksan teidän konttoria on hyväksynyt auton. Mistä se kertoo?"

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"No, se totta kai kertoo siitä että siellä ei ole onnistuttu tällä kertaa niin hyvin kuin olisi pitänyt onnistua."

Trafi perii valvontamaksuna jokaisesta katsastuksesta 2 euroa 73 senttiä. Siitä kertyy tänä vuonna 7,3 miljoonaa euroa. Testiautotoimintaan käytetään 100 000 euroa.

Useiden pyyntöjen jälkeen Trafi suostuu näyttämään testi-Hondan meille. Auto tuodaan K1-Katsastukseen Lahden Renkomäkeen.

Katsotaan ensimmäinen hylkäykseen johtava vika, taka-akseliston ylätukivarressa.

Virhe 1. 2 pistettä

MOT:
"Miten vakava juttu tämä on liikenneturvallisuuden kannalta?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Sanotaanko, että tuosta kun se yhtään pahenee, se aiheuttaa sinne pyöräkulmaan haittaa, elikkä se pyörä heiluu siellä pikkaisen. Tuommoinen vika, niin se lähtee koko ajan kiihtyvällä tahdilla pahenemaan, jolloin se on sitten muutamien tuhansien kilometrien kulutta, se voi olla hyvinkin täysin holkku. Tuo on nyt, kun tätä autoa on kierrätetty aika pitkään ja testattu, niin se on pahentunut vaan koko ajan. On ihan merkittävä, selkeä vika."

MOT:
"Onko tämä se vakavin vika turvallisuuden kannalta?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"No voisi sanoa näin, että tuo on selkeä hylkäysvika. Ihan yksiselitteinen vakava vika."

Grafiikka, K1-Katsastajien tulokset

K1-Katsastuksella ei mennyt hyvin, mutta kuitenkin paremmin kuin A-Katsastuksella. Kolme katsastusmiestä löysi tämän vian, ja hylkäsi auton. Yksi ei löytänyt, ja auto pääsi läpi.

MOT:
"Mitä olet mieltä tämän testin tuloksesta?"

Timo Ojala, tekninen johtaja, K1 Katsastus:
"No, eihän se hyvin mennyt. Se on selkeä juttu. Että… Surkea kuvio meidän koko alan kannalta. Mutta sitten täytyy nostaa, et tuo on kuitenkin vain yksittäinen auto. Mutta ei näitä kiva ole tämmöisiä tuloksia lukea."

A-Katsastuksen asemilla kuusi katsastajaa löysi vian, ja hylkäsi auton. Kahdeksan katsastajaa ei löytänyt vikaa, ja päästi auton läpi.

MOT:
"Mistä siinä on kysymys?"

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"Varmasti kysymys on toisaalta siitä että voi olla että kyseiselle automallille liittyen on katsastajan tarkastusmenetelmissä ollut puutteita. Hän ei ole kyennyt tämän merkin osalta löytämään esimerkiksi akselistosta vikoja. Hänellä on joku tarkastusmenetelmä ollut puutteellinen. Toisaalta kysymys on siitä kuinka huolellisia siellä katsastuksessa ollaan oltu."

Toinen vika, jonka olisi pitänyt johtaa hylkäykseen on vasemman eturenkaan kohdalla.

Virhe 2. 2 pistettä

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Tässä näkyy nyt sitten tämä etupäässä oleva puslavika. Eli täällä on tämä etutukivarren pusla, se on rikki tuolta kohtaa, ja näkyy, kun täältä vetää, näkee, että siellä se on murtuneena. Sen näkee siitä, että tuossa on ihan selvä repeämä. Siinä on se, mistä sen tunnistaa."

MOT:
"Turvallisuuden kannalta, millainen virhe tämä on?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Vastaava kuin tuo takapää. Tuo ei ole niin pitkälle edennyt vika tässä. Jos autolla lähtee nyt ajamaan, niin se ei ole välittömästi, tuollainen repeämä kasvaa koko ajan. Siihen pitää jotenkin, se pitää korjata siinä vaiheessa, kun se huomataan, että se on rikki eikä siinä vaiheessa, kun se on täysin tuhoutunut. Siinä vaiheessa sitten rupeaa olemaan pyörän kulmat etupäässä mitä sattuu ja tuntuu, että on ohjauksessa klappia. Auto ei kulje suoraan. Jarrutuksissa se ei kulje suoraan."

Honda kävi siis 38 kertaa katsastuksessa. Tämä hylkäykseen johtava vika jäi jokaiselta katsastajalta huomaamatta.

MOT:
"Minulle näyttää siltä, että on hirveän sattumanvaraista, miten autolle käy, kun käyn katsastuksessa. Meneekö se läpi vai hylätäänkö. Mitä tästä pitäisi ajatella?"

Timo Ojala, tekninen johtaja, K1 Katsastus:
"Kyllä, jos katsoo tuota yksittäistä testiä, niin näin voi päätellä, koska siellähän on hyviä lukemia, ja sitten on huonoja testiarvioita. Mutta ei tuo ole kuitenkaan kokonaiskuva alasta, ja miten me sitä työtä tehdään. Meillä on muitakin valvonnan menetelmiä, ja seurataan tilastollisesti sitä, että kuinka paljon vikoja löytyy. Trafi käy, valvonta käy meillä asemalla ja katsoo, että se työ näyttää siltä että se tehdään oikein. Jos ajatellaan, johtopäätöksen vetäisi tässä, että täällä on joku asema, joka ei ole löytänyt yhtä ainutta vikaa, niin silloinhan, jos he aina toimisivat niin, niin silloinhan se täytyisi olla niin, että sillä asemalla ei koskaan hylättäisi mitään. Ja sellaista asemaa Suomessa ei kuitenkaan ole. Kaikilla asemilla kuitenkin löytyy niitä hylättyjä autoja."

MOT:
"Millaisiin toimenpiteisiin tällainen tulos johtaa?"

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"Tämä menee ihan normaalisti meidän laatujärjestelmän mukasesti, eli jokainen asema joka osallistuu testiin saa nämä omat tulokset ja sen jälkeen käydään asemalla läpi tämä testiauto, että tämmöinen on kiertänyt, tämmöiset viat siinä on ollut. Sen jälkeen käydään keskustelua mistä tämä voi johtua ja sitten tämän henkilön osalta, joka on tämän tarkastanut niin käydään vielä läpi nämä kaikki tarkastusmenetelmät ja pyritään löytämään tämä juurisyy, että mistä tämä ongelma juontaa juurensa, ja sitä kautta päästään käsiksi siihen mitä pitää parantaa."

Kolmas hylkäyksen aiheuttava vika. Uudet matalammat jouset, jotka vaativat muutoskatsastuksen. Kaksi katsastajaa 38:sta huomasi asian.

Virhe 3. 2 pistettä

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Tässä nyt näkyy tämä auton jousi."

MOT:
"Tämä on siis se, joka on vaihdettu?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Joo. Elikkä tähän autoon on vaihdettu tarvikejouset, jotka laskevat autoa selkeästi matalammaksi. Sinänsä tieliikenteessä hyväksytty ratkaisu tietyin ehdoin, mutta pitää esittää aina muutoskatsastus. Siinä katsotaan sitten, että onko ne autoon hyväksyttävät ja sallitut jouset. Muutoskatsastuksessa tehdään rekisteriin merkinnät ja sieltä sitten nähdään tavallaan jatkossa, että ne ovat ok siinä autossa. Voisiko sanoa, erillisen hyväksynnän vaativa muutos tää alustasarjan asennus."

MOT:
"Miten tämä olisi pitänyt huomata?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
2Sen olisi huomannut siitä, että tämä auto on selkeästi matalampi kuin yleensä tämän mallin edustaja. Sitten tuolta takajousista ennen kaikkea näkyy selkeästi, että siellä on nämä tarvikejousen logot paistaa. Kyseessä on aika vanha auto ja siellä on ihan uudet jouset ympäriinsä. Siitä huomaa, että ne tuskin on alkuperäiset, kun ne ovat noin kiiltävän mustassa maalissa. Jotain siinä on tapahtunut. Sitten ihan se, kun tämän auton ajaa sisään, niin huomaa, että tässä on todella kova alusta. Jokaisella kynnyksellä tuntee sen."

Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto:
"Kyllähän tämä nyt osoittaa sen, että se on laatuongelma. Eli jostakin syystä ei osata ehkä aitoja vikoja sieltä löytää ja siinä mielessä niin kuin yrityksellä on silloin laatuhaaste eli heidän toimintansa laatu on joko epätasaista tai sitten se on huonoa, sitähän tuo kertoo."

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Ymmärrän kyllä, että yksittäisenä testituloksena se näyttää hurjan näköiseltä, mutta sitten kun asetetaan se siihen kokonaiskuvaan ja katsotaan sitä, niin siellä ei sitä muutosta ole tapahtunut. Mutta uskon, että jokainen katsastusyrittäjäkin toivoisi, että se katsastuksen laatu olisi tasalaatuisempaa. Mutta tämmöisten yksittäisten testien tulos voi aina kertoa myös siitä yksittäisestä tapahtumasta, tässä testissä on ikään kuin mukana sitä sattumanvaraisuutta. Ja sitten nyt kun me ollaan tehty tätä useamman vuoden niin siitä me saadaan sitä aikasarjaa myöskin ja sitten se kertoo sitä. Mutta niin kun sanoin niin asteikolla yhdeksän pistettä oli muistaakseni maksimi, niin se vaihtelu on siellä 3/7. Kolmesta seitsemään kautta yhdeksän, että sillä välillä asteikolla liikutaan."

Grafiikka: Testiauto: Honda Accord, 2,7/enimmäispistemäärä 9

Tämä surkea tulos ei siis valvovan viranomaisen Trafin mukaan juuri poikkea aikaisemmista testeistä.

Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto:
"Jos minä itse niin kuin valvonnan viranomaisena saisin tämän tapauksen tuloksen, niin silloin täytyisi kiinnittää siihen laatuasiaan huomiota ja ryhtyä sitten varmistamaan se, että se asia näissä yrityksissä sitten korjataan. Koska niin kuin sanoin, että ei muuta tarkoitusta katsastuksella taida olla kuin löytää ne vialliset autot sieltä joukossa ja poistaa ne, korjata ne ja saattaa ne korjauksen alaiseksi."

MOT:
"Saatko kiinni siitä ajatuksesta, että jollekin tämä voi näyttäytyä siltä, että koko katsastus on pelkkää teatteria?"

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Niin, yksittäisen testikierroksen kautta joku voi ajatella näin, mutta me tosiaan yritetään katsoa sitä katsastuksen koko kuvaa, kaikkea sitä valvontatoimintaa. Aikaisemmin katsastuksen laatua mitattiin sillä hylkäysprosentilla. Ja siinäkin oli se haaste sitten, että tiedetään, että eri katsastusasemilla se, minkälaisia autoja sinne tulee katsastukseen, se vaihtelee paljon, jolloin ei voi olla kauhean tasalaatuista hylkäysprosenttia kautta maan."

MOT:
"Miten valvoja, Trafi, nyt kohtelee teitä tämän tuloksen jälkeen? Millaisia sanktioita tästä tulee?"

Timo Ojala, tekninen johtaja, K1 Katsastus:
"En tiedä sitä, että minkälaisia sanktioita tästä on tulossa. Mehän saatiin tutustua nyt siihen testiautoon. Ja sitten tiedän sen, että, että meidät kutsutaan, jotka on huonosti menestyneet testissä, niin kutsutaan kuultavaksi Trafiin. Mutta sitä en tiedä, että mihin muihin toimenpiteisiin Trafin puolesta tämä johtaa."

MOT:
"Tuleeko Trafilta jotakin noottia?"

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
"Kyllä Trafikin yleensä nootteja antaa näistä testiautoista, en nyt ihan tarkkaan osaa sanoa että mitä tästä seuraa mutta totta kai, hehän ovat valvova viranomainen ja heillä on mahdollisuus tehdä toimenpiteitä tämän mukaisesti."

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Pyritään siihen, että katsastuksen laatu ei nyt ainakaan heikkene ja semmoista indikaatiota meillä ei ainakaan ole ollut, mutta että parannettavaa on varmasti, se on ihan selvä."

MOT:
"Eihän se voi heiketä paljon tästä?"

Olli Lindroos:
"Niin no, tuota mutta tämä on ollut se. Ei tässä niin kun mitään poikkeavaa aikaisempiin tutkimustuloksiin käytännössä ole."

Hetkinen. Mitä järkeä koko katsastusvalvonnassa on, kun liikenteen turvallisuusvirasto vähättelee surkeiden testituloksien merkitystä.

Asiaa hämmentää entisestään kuukausi sitten Trafista tullut ehdotus, että katsastuksessa voisi käydä harvemmin.

Suomessa katsastetaan auto ensimmäisen kerran kolmen vuoden ikäisenä, sitten viiden vuoden ikäisenä, jonka jälkeen on pakko katsastaa kerran vuodessa.

EU-direktiivi sallisi, että auto katsastetaan ensimmäisen kerran neljän vuoden jälkeen, ja sen jälkeen aina kahden vuoden välein.

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"Ensimmäinen askel voisi olla se, että lähdetään miettimään sitä, ett katsastetaanko autoja liian usein. Ja tässä on tosiaan se hallitusohjelma taustalla, että sitä pyritään perkaamaan tätä meidän normiviidakkoa, että onko meillä turhaa sääntelyä. Semmoista sääntelyä, joka ei ole sitten tarpeellista, jota ilmankin voitas tulla toimeen."

Grafiikka: 3 vuotta vanha auto: 3/100 hylätään. 5 vuotta vanha auto: 7/100 hylätään.

Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto:
"Me ollaan oltu sitä mieltä, ett meillä on hyvät edellytykset kyllä katsastusvälien harventamisessa ja koskee nimenomaan uudempaa autokantaa koska kun me katotaan mitä nyt viimeisten vuosien aikana on tapahtunut, niin hyvin lyhyessä ajassa nää hylkäysprosentit ensimmäisessä katsastuksessa joka tapahtuu siis kolmen vuoden kuluttua ensimmäisestä käyttöön otossa ja toisessa katsastuksessa tapahtuu viiden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta, niin ne prosentit on tullut kovaa vauhtia alas."

Hannu Pellikka, tekninen johtaja, A-Katsastus:
!"Kyllä me ollaan myönteisiä sen asian suhteen siinä mielessä että kyllä meidän mielestä on ihan järkevää tarkastella uusien autojen tarkastustiheyksiä. Kuitenkin autotekniikka kehittyy koko ajan, autot kehittyy ja totta kai tälläkin alalla pitää tarkastella onko tarkastustiheys uusille autoille tällä hetkellä semmoinen kuin sen pitäisi olla. Toisaalta tietysti me nähdään että tässä pitäisi edetä liikenneturvallisuus edellä."

Pasi Nieminen, toimitusjohtaja, Autoliitto:
"Autot on parempia ja ne toimii paremmin, me tiedetään myös että ne jättää vähemmän tien päälle että ne ovat luotettavampia toiminnaltaan ja valmistuksen laatu on tasaisempaa ja sitä kautta tämä hylkäysprosentti tulee alaspäin. Jos meillä on tilanne, että meillä tuodaan sata autoa katsastukseen ja niissä kolmessa on vikaa ja se vika ei ole kuitenkaan välttämättä liikenneturvallisuuden kannalta fataalia, niin silloin kannattaa tietysti kysyä että kannattaako niitä sataa autoa tuoda sinne, jotta ne kolme jää sitten kiinni."

Timo Ojala, tekninen johtaja, K1 Katsastus:
"Sitä kannattaa minun mielestä tutkia, että mikä on se hyöty siitä, että mikä on se katsastustiheyden hyöty liikenneturvallisuudelle. Tärkein asia minusta on se, että meillä jokaisella suomalaisella on oikeus siihen, että liikenteessä liikkuminen on turvallista. Ja, ja katsoa, et missä kohtaa ne tekniset viat rupeavat yleistymään niin paljon, että ei voida sanoa enää, että ne on teknisesti turvallisia ne autot tuolla liikenteessä."

MOT:
"Tämä ehdotus, kertooko se siitä, että me käydään turhaan katsastuksessa?"

Olli Lindroos, toimialajohtaja, Trafi:
"En usko, ett me käydään turhaan katsastuksessa. Meillä on hirveän vanha autokanta. Meillä on keskimäärin henkilöautojen keski-ikä jo 11,4 vuotta. Meillä on paljon uutta autoa. Pikkuisen yli 100000 uutta autoa myydään vuosittain. Mutta sitten meillä on yli 14 vuotta vanhoja autoja 1,2 miljoonaa. Eli meillä on tosi suuri hajonta siinä autokannassa, minkälaisia autoja meillä on. Varmasti uudemmat autot, niitä huolletaan säännöllisesti. Siellä hylkäysprosentit katsastuksessa on paljon pienemmät, vikoja löytyy vähemmän koska ne huolletaan säännöllisesti. Siellä varmasti on semmoista kokemusta, että miksi pitää käydä katsastuksessa kun auto huolletaan ja pidetään kunnossa."

Tilastojen mukaan, uudet autot käyvät turhaan katsastuksessa.

Valvovan viranomaisen, Trafin salaisten testien mukaan, vanhempien autojen vikojen löytäminen katsastuksessa on täysin sattumanvaraista.

Testiautossa vain kaksi katsastajaa 38:sta huomasi väärät etuvalopolttimot. Neljä katsastajaa huomasi että oikean etupyörän vetonivelen suojakumi oli vaurioitunut.

Lopuksi, Trafin testiauton viimeinen vika, jonka olisi pitänyt johtaa huomautukseen. Seitsemän katsastajaa 38:sta ei huomannut asiaa.

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Joo. Se on ihan tyypillinen autoissa, että on vain yksi peruutusvalo. Nyt siellä pitäisi peruutusvalon syttyä. Tässä näkee peileistä tuolta takaa, että mitä valoja palaa. Ei tule peruutusvaloa. Sitten pystyy helposti varmistamaan, että onhan pakki päällä. Kyllä. Autossa on pakki päällä, mutta peruutusvalo ei syty. Ei vaikka kokeilee kuinka."

MOT:
"Miten ei tällaista huomata?"

Otto Lahti, yksikönpäällikkö, Trafi:
"Siinä onkin iso kysymys. Tietenkin valoja on paljon."