Hyppää pääsisältöön

Keskiarvotyttö asui maalla, paiski töitä ja pohti kauppakoulua

Vuonna 1972 ilmestyneessä dokumentissa tavataan valtakunnallinen "keskiarvotyttö", 18-vuotias Erja, joka kertoo elämästään, mahdollisuuksistaan ja asenteistaan.

Kyläkaupan myymäläapulaisena toimivan Erjan perheeseen kuuluu kolme nuorempaa sisarusta, yksi vanhempi ja äiti. Peruskoulu-uudistuksen aloitusvuonna lähetetyssä dokumentissa kerrotaan, että alle puolet 18-vuotiaista on koulussa. Heistä puolet on käynyt vain kansakoulua ja puolet asuu maalla. Erja edustaa valtakunnallisesta nuorisotutkimuksesta haettua keskiarvoa.

Keskiarvotyttö Erja maalaiskaupassa
Keskiarvotyttö Erja maalaiskaupassa Kuva: Yle kuvanauha keskiarvotyttö

Erjan kotipaikan ongelmat ovat osin samoja kuin 2000-luvun pikkukunnissa: nuorisolle ei ole tarpeeksi tekemistä. Keskiarvotytön elämä kuluu pääasiassa töissä. Kylä ei tarjoa erityisempiä harrastusvaihtoehtoja; talvella voisi kyllä hiihtää ja jotkut pelaavat lentopalloa, mutta töiden jälkeen energia on vähissä. Tanssilavakin lopetettiin. Suuri osa kylän nuorisosta käy päivällä töissä ja istuu illat baarissa.

Täällä ei voi harrastaa oikein mitään.

Myymäläapulaisen työ on mukavaa, mutta sillä ei tienaa. Erja empii vastaamista palkkaa kysyttäessä ja toteaa lopulta saavansa vähimmäispalkan. Erja ei ole nirso töiden suhteen, mutta tehdastöihin hän ei ryhtyisi.

Mut on opetettu siihen, että täytys olla mahdollisimman itsenäinen.

Erja on kasvatettu itsenäiseksi, työtä pelkäämättömäksi naiseksi; hän aloitti kyläkaupan kesäapulaisena jo 11-vuotiaana. Töitä on aina ollut tarjolla eikä työttömyys pelota, kun ei ole nirso. Itsenäisyyden painottaminen liittynee myös siihen, ettei Erjan perheessä ole miestä. Koulussa häntä on sen vuoksi syrjitty niin oppilaiden kuin opettajien taholta.

Täällä on kommunisteja kauheesti.

Erja ei ole poliittisesti aktiivinen, mutta kuuluu kyllä ammattiliittoon. Pikkukunnat politisoituivat 1960-70-luvuilla, ja ilmiö näkyy Erjankin arjessa. Erja ei tahdo osallistua järjestöjen toimintaan, sillä ne edustavat aina jotain poliittista alaa.

Jotenki pahasti katsotaan sitä, jos sanoo että on esimerkiks kansalaiskoulusta.

Tulevaisuudesta Erja ei ole varma. Hän pohtii kauppakoulua ja kodinhoitajaopistoa ja on kuullut kirjekurssista, joka auttaa kaupallisella alalla. Monet nuoret jatkokouluttavat itseään kirjekursseilla. Oppikoululaisista Erjalla ei ole mairittelevaa kuvaa: he ovat käytökseltään vapaampia, mikä johtaa itsekkyyteen ja leuhkuuteen.

Kansanopiston Erja lopetti taloudellisista syistä kesken. Koulunkäynti on hänen mukaansa useimmiten kiinni rahasta.

Yhtenäisen peruskoulun toteuttamisesta Suomessa annettiin laki vuonna 1968. Peruskoulu-uudistus alkoi dokumentin lähetysvuonna, ja sitä toteutettiin vaiheittain eri osissa Suomea. Tilastokeskuksen mukaan 17% 20–29-vuotiaista oli suorittanut vain perusasteen tutkinnon vuonna 2014.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.