Hyppää pääsisältöön

Keskiarvotyttö asui maalla, paiski töitä ja pohti kauppakoulua

Vuonna 1972 ilmestyneessä dokumentissa tavataan valtakunnallinen "keskiarvotyttö", 18-vuotias Erja, joka kertoo elämästään, mahdollisuuksistaan ja asenteistaan.

Kyläkaupan myymäläapulaisena toimivan Erjan perheeseen kuuluu kolme nuorempaa sisarusta, yksi vanhempi ja äiti. Peruskoulu-uudistuksen aloitusvuonna lähetetyssä dokumentissa kerrotaan, että alle puolet 18-vuotiaista on koulussa. Heistä puolet on käynyt vain kansakoulua ja puolet asuu maalla. Erja edustaa valtakunnallisesta nuorisotutkimuksesta haettua keskiarvoa.

Keskiarvotyttö Erja maalaiskaupassa
Keskiarvotyttö Erja maalaiskaupassa Kuva: Yle kuvanauha keskiarvotyttö

Erjan kotipaikan ongelmat ovat osin samoja kuin 2000-luvun pikkukunnissa: nuorisolle ei ole tarpeeksi tekemistä. Keskiarvotytön elämä kuluu pääasiassa töissä. Kylä ei tarjoa erityisempiä harrastusvaihtoehtoja; talvella voisi kyllä hiihtää ja jotkut pelaavat lentopalloa, mutta töiden jälkeen energia on vähissä. Tanssilavakin lopetettiin. Suuri osa kylän nuorisosta käy päivällä töissä ja istuu illat baarissa.

Täällä ei voi harrastaa oikein mitään.

Myymäläapulaisen työ on mukavaa, mutta sillä ei tienaa. Erja empii vastaamista palkkaa kysyttäessä ja toteaa lopulta saavansa vähimmäispalkan. Erja ei ole nirso töiden suhteen, mutta tehdastöihin hän ei ryhtyisi.

Mut on opetettu siihen, että täytys olla mahdollisimman itsenäinen.

Erja on kasvatettu itsenäiseksi, työtä pelkäämättömäksi naiseksi; hän aloitti kyläkaupan kesäapulaisena jo 11-vuotiaana. Töitä on aina ollut tarjolla eikä työttömyys pelota, kun ei ole nirso. Itsenäisyyden painottaminen liittynee myös siihen, ettei Erjan perheessä ole miestä. Koulussa häntä on sen vuoksi syrjitty niin oppilaiden kuin opettajien taholta.

Täällä on kommunisteja kauheesti.

Erja ei ole poliittisesti aktiivinen, mutta kuuluu kyllä ammattiliittoon. Pikkukunnat politisoituivat 1960-70-luvuilla, ja ilmiö näkyy Erjankin arjessa. Erja ei tahdo osallistua järjestöjen toimintaan, sillä ne edustavat aina jotain poliittista alaa.

Jotenki pahasti katsotaan sitä, jos sanoo että on esimerkiks kansalaiskoulusta.

Tulevaisuudesta Erja ei ole varma. Hän pohtii kauppakoulua ja kodinhoitajaopistoa ja on kuullut kirjekurssista, joka auttaa kaupallisella alalla. Monet nuoret jatkokouluttavat itseään kirjekursseilla. Oppikoululaisista Erjalla ei ole mairittelevaa kuvaa: he ovat käytökseltään vapaampia, mikä johtaa itsekkyyteen ja leuhkuuteen.

Kansanopiston Erja lopetti taloudellisista syistä kesken. Koulunkäynti on hänen mukaansa useimmiten kiinni rahasta.

Yhtenäisen peruskoulun toteuttamisesta Suomessa annettiin laki vuonna 1968. Peruskoulu-uudistus alkoi dokumentin lähetysvuonna, ja sitä toteutettiin vaiheittain eri osissa Suomea. Tilastokeskuksen mukaan 17% 20–29-vuotiaista oli suorittanut vain perusasteen tutkinnon vuonna 2014.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto