Hyppää pääsisältöön

Lemmikki: se vai hän?

Eläin nimeltä ihminen ryhtyi saalistamaan muita eläimiä jo varhain. Muinainen ihminen tarvitsi hengissä pysyäkseen kaiken ravinnon, jonka vain pystyi saamaan ja todennäköisesti siksi kehittyi sekasyöjäksi ja oppi popsimaan niin lihaa kuin kasveja.

Kumppanuuden aika

Ensimmäinen oli tietysti sudesta kesytetty metsästyskaveri koira, joka on ollut seuralaisemme jo ainakin viidentoistatuhannen vuoden ajan. Sitten tulivat vuohi ja alkuhärkä eli nauta ja sika. Kissa kesyyntyi lemmikiksi noin 4000 vuotta sitten Egyptissä, kun sen arvo viljaa tuhoavien jyrsijöiden metsästäjänä huomattiin.

Syytettyjen penkillä

Keskiajalla eläimiltä odotettiin myös moraalia ja vastuuta. Oikeudessa puitiin haasteita kotieläimiä vastaan, joskin myös villieläimet kuten rotat, vierailivat syytettyjen penkeillä. Sika tuomittiin lapsen taposta Lavignyssa vuonna 1457, mutta sen poikasten katsottiin olevan syyntakeettomia. Baselissa poltettiin vuonna 1474 roviolla kukko, jota syytettiin munimisesta. Pyöveli leikkasi eläinparan auki ennen tuleen tuikkaamista, joka paljasti vielä lisää munia. Se vahvisti linnun olevan paholaisen kätyri, jonka munista kuoriutuisi basiliski; puoliksi lintu ja käärme, jonka katse oli tappava.

Eläimillä oli tapauksiin erikoistuneita asianajajia, ja jotkut eläimet myös todettiin syyttömiksi kuten aasi, jonka ihmis-raiskaaja sai kovan rangaistuksen raamatun tuomitsemasta eläimiin-sekaantumisesta. Aasin pelastivat sen puolesta puhuvat ihmistodistajat.

Niitä on paljon!

Nykyään maailmassa on lemmikkejä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viktoriaaniselta ajalta lähtien lemmikkieläinten määrä on ollut jatkuvassa, viime vuosikymmeninä suorastaan räjähdysmäisessä kasvussa. Iso-Britanniassa on yli 7 miljoonaa kissaa ja korien lukumäärä lähentelee myös 7 miljoonaa, USA:ssa puolestaan kissoja on 90 miljoonaa ja koiria arviolta 70 miljoonaa. Suomessakin koiria on vähintään 630 000 ja kissoja 592 000.

Katsotaan peiliin

Vaikka ihminen on siis sekä hellinyt että syönyt muita eläimiä ajan alusta asti, loppupeleissä olemme kuitenkin aika pihalla siitä, millä tavalla toiset eläinlajit ovat erilaisia ja samanlaisia kuin me. Jarkko Tontti ilmaisee asian näin:

”Eläimet ovat ihmisyyden peili. Peilistä ihminen näkee itsensä, ei sellaisena kuin ihminen on, vaan sellaisena kuin ihminen haluaa tai pelkää olevansa.”

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän