Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Pekka Soini opiskelee viidakon lait yksin

Pekka Soini
Pekka Soini Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pekka soini

-Pekka Soini (1941-2004) oli merimies ja itseoppinut luonnontieteilijä, joka teki laajaa kenttätutkimusta Perun viidakoissa ja loi merkittävän tieteellisen uran opettelemalla itse luonnon tutkimusta. Soini lähti aikoinaan maailmalle merimiehenä, mutta jäi 25-vuotiaana vuonna 1965 tapaturman takia Peruun sairaalahoitoon ja päätti olla palaamatta merimiehen ammattiin, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Soini saattoi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa viikkojen ajan.

- Soini toimi alkuun turismin parissa, mutta kiinnostui sitten luonnosta ja alkoi keräämään myrkkykäärmeitä, sekä tutkia apinoita ja jokikilpikonnia. Siis ihan ilman mitään tieteellistä koulutusta ja akateemista kokemusta biologian alalta. Hän opetteli itse kuinka sademetsässä tehdään tutkimusta ja kuinka tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan. Soini nousi vuosien aikana oman tutkimusalansa ehdottomaan kärkeen Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

- Kun menin ensimäistä kertaa itse tutkimusretkelle Perun Amazoniaan, niin tapasin Pekka SoininIquitosissa vuonna 1998. Olin kuullut hänestä väitöskirjani ohjaajalta professori Jukka Salolta. Pekka pystyi auttamaan eri alueille pääsyssä ja neuvoi esimerkiksi mitä viidakkoon kannattaa ottaa mukaan ja kuinka eri sademetsätyyppejä tulkitaan ja tunnistetaan, toteaa Sääksjärvi.

- Pekka oli hyvin auttavainen luonne ja peräänantamaton siinä suhteessa, että sen minkä hän teki, hän teki todella hyvin. Hän saattoi esimerkiksi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa aika hankalissa olosuhteissa viikkojen ajan. Siis merkitsi ylös mitä kaikkea lauma teki, kuinka hankki ravintoa ja kuinka suurella alueella apinat elävät, kuinka laumat kommunikoivat keskenään ja muiden laumojen kanssa. Erittäin kunnioitettavaa peruskädellisapinatutkimusta!

- Hän ei pitänyt paljoa ääntä itsestään, mutta teki äärettömän arvokasta työtä. Hänet tullaan varmasti muistamaan myös erityisesti siitä, että hän auttoi ratkaisevalla tavalla pelastamaan jokikilpikonnien kannat Länsi-Amazonian alueella. Pekka huomasi alueella liikkuessaan, että kun jokikilpikonnien pesistä kerättiin munia, niin yhtään munaa ei pesään jätetty. Hän toi keräilyyn kestävän tavan eli pystyi sopiman paikallisten kanssa, että pesän pohjalle jätettäisiin munia.

- Pekka myös itse teki ja kannusti ihmisiä tekemään keinopesiä jokikilpikonnille, jotta niitä kasvaisi suurempi määrä aikuisiksi saakka jokiin takaisin vahvistamaan kantaa, sanoo Ilari Sääksjärvi.

- Soinin työ on merkittävällä tavalla edistänyt jokikilpikonnien elinvoimaisuutta ja nykyisen kannan muodostumista Länsi-Amazonilla. Tässäkin tapauksessa kannattaa muistaa, että Pekka otti aina suojelutyössä huomioon paikalliset ihmiset ja se toi siihen kestävyyttä ja jatkuvuutta, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

  • Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Matti Yrjänä Joensuun ensimmäinen Harjunpää-romaani, Väkivallan virkamies, ilmestyi vuonna 1976 ja viimeinen Harjunpää ja rautahuone vuonna 2010. Millaisia syitä Matti Yrjänä Joensuun kirjoittaman Harjunpää-romaanien suosiolle näet? Mikä on paras kaikista yhdestätoista Harjunpää-romaanista? Millainen on ollut Harjunpään elämänkulku Joensuun kirjoittaman romaanisarjan edetessä?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri