Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Pekka Soini opiskelee viidakon lait yksin

Pekka Soini
Pekka Soini Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pekka soini

-Pekka Soini (1941-2004) oli merimies ja itseoppinut luonnontieteilijä, joka teki laajaa kenttätutkimusta Perun viidakoissa ja loi merkittävän tieteellisen uran opettelemalla itse luonnon tutkimusta. Soini lähti aikoinaan maailmalle merimiehenä, mutta jäi 25-vuotiaana vuonna 1965 tapaturman takia Peruun sairaalahoitoon ja päätti olla palaamatta merimiehen ammattiin, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Soini saattoi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa viikkojen ajan.

- Soini toimi alkuun turismin parissa, mutta kiinnostui sitten luonnosta ja alkoi keräämään myrkkykäärmeitä, sekä tutkia apinoita ja jokikilpikonnia. Siis ihan ilman mitään tieteellistä koulutusta ja akateemista kokemusta biologian alalta. Hän opetteli itse kuinka sademetsässä tehdään tutkimusta ja kuinka tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan. Soini nousi vuosien aikana oman tutkimusalansa ehdottomaan kärkeen Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

- Kun menin ensimäistä kertaa itse tutkimusretkelle Perun Amazoniaan, niin tapasin Pekka SoininIquitosissa vuonna 1998. Olin kuullut hänestä väitöskirjani ohjaajalta professori Jukka Salolta. Pekka pystyi auttamaan eri alueille pääsyssä ja neuvoi esimerkiksi mitä viidakkoon kannattaa ottaa mukaan ja kuinka eri sademetsätyyppejä tulkitaan ja tunnistetaan, toteaa Sääksjärvi.

- Pekka oli hyvin auttavainen luonne ja peräänantamaton siinä suhteessa, että sen minkä hän teki, hän teki todella hyvin. Hän saattoi esimerkiksi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa aika hankalissa olosuhteissa viikkojen ajan. Siis merkitsi ylös mitä kaikkea lauma teki, kuinka hankki ravintoa ja kuinka suurella alueella apinat elävät, kuinka laumat kommunikoivat keskenään ja muiden laumojen kanssa. Erittäin kunnioitettavaa peruskädellisapinatutkimusta!

- Hän ei pitänyt paljoa ääntä itsestään, mutta teki äärettömän arvokasta työtä. Hänet tullaan varmasti muistamaan myös erityisesti siitä, että hän auttoi ratkaisevalla tavalla pelastamaan jokikilpikonnien kannat Länsi-Amazonian alueella. Pekka huomasi alueella liikkuessaan, että kun jokikilpikonnien pesistä kerättiin munia, niin yhtään munaa ei pesään jätetty. Hän toi keräilyyn kestävän tavan eli pystyi sopiman paikallisten kanssa, että pesän pohjalle jätettäisiin munia.

- Pekka myös itse teki ja kannusti ihmisiä tekemään keinopesiä jokikilpikonnille, jotta niitä kasvaisi suurempi määrä aikuisiksi saakka jokiin takaisin vahvistamaan kantaa, sanoo Ilari Sääksjärvi.

- Soinin työ on merkittävällä tavalla edistänyt jokikilpikonnien elinvoimaisuutta ja nykyisen kannan muodostumista Länsi-Amazonilla. Tässäkin tapauksessa kannattaa muistaa, että Pekka otti aina suojelutyössä huomioon paikalliset ihmiset ja se toi siihen kestävyyttä ja jatkuvuutta, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

    Mitä oli zenitismi? Keitä olivat zenitistit?

    Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Avaruusromussa zenitismiä ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri