Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Suomalaisia tutkimusmatkailijoita pääkuva

Pekka Soini opiskelee viidakon lait yksin

Pekka Soini
Pekka Soini Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pekka soini

-Pekka Soini (1941-2004) oli merimies ja itseoppinut luonnontieteilijä, joka teki laajaa kenttätutkimusta Perun viidakoissa ja loi merkittävän tieteellisen uran opettelemalla itse luonnon tutkimusta. Soini lähti aikoinaan maailmalle merimiehenä, mutta jäi 25-vuotiaana vuonna 1965 tapaturman takia Peruun sairaalahoitoon ja päätti olla palaamatta merimiehen ammattiin, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Soini saattoi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa viikkojen ajan.

- Soini toimi alkuun turismin parissa, mutta kiinnostui sitten luonnosta ja alkoi keräämään myrkkykäärmeitä, sekä tutkia apinoita ja jokikilpikonnia. Siis ihan ilman mitään tieteellistä koulutusta ja akateemista kokemusta biologian alalta. Hän opetteli itse kuinka sademetsässä tehdään tutkimusta ja kuinka tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan. Soini nousi vuosien aikana oman tutkimusalansa ehdottomaan kärkeen Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

- Kun menin ensimäistä kertaa itse tutkimusretkelle Perun Amazoniaan, niin tapasin Pekka SoininIquitosissa vuonna 1998. Olin kuullut hänestä väitöskirjani ohjaajalta professori Jukka Salolta. Pekka pystyi auttamaan eri alueille pääsyssä ja neuvoi esimerkiksi mitä viidakkoon kannattaa ottaa mukaan ja kuinka eri sademetsätyyppejä tulkitaan ja tunnistetaan, toteaa Sääksjärvi.

- Pekka oli hyvin auttavainen luonne ja peräänantamaton siinä suhteessa, että sen minkä hän teki, hän teki todella hyvin. Hän saattoi esimerkiksi seurata apinalaumojen liikkeitä viidakossa aika hankalissa olosuhteissa viikkojen ajan. Siis merkitsi ylös mitä kaikkea lauma teki, kuinka hankki ravintoa ja kuinka suurella alueella apinat elävät, kuinka laumat kommunikoivat keskenään ja muiden laumojen kanssa. Erittäin kunnioitettavaa peruskädellisapinatutkimusta!

- Hän ei pitänyt paljoa ääntä itsestään, mutta teki äärettömän arvokasta työtä. Hänet tullaan varmasti muistamaan myös erityisesti siitä, että hän auttoi ratkaisevalla tavalla pelastamaan jokikilpikonnien kannat Länsi-Amazonian alueella. Pekka huomasi alueella liikkuessaan, että kun jokikilpikonnien pesistä kerättiin munia, niin yhtään munaa ei pesään jätetty. Hän toi keräilyyn kestävän tavan eli pystyi sopiman paikallisten kanssa, että pesän pohjalle jätettäisiin munia.

- Pekka myös itse teki ja kannusti ihmisiä tekemään keinopesiä jokikilpikonnille, jotta niitä kasvaisi suurempi määrä aikuisiksi saakka jokiin takaisin vahvistamaan kantaa, sanoo Ilari Sääksjärvi.

- Soinin työ on merkittävällä tavalla edistänyt jokikilpikonnien elinvoimaisuutta ja nykyisen kannan muodostumista Länsi-Amazonilla. Tässäkin tapauksessa kannattaa muistaa, että Pekka otti aina suojelutyössä huomioon paikalliset ihmiset ja se toi siihen kestävyyttä ja jatkuvuutta, kertoo dosentti Ilari Sääksjärvi Turun yliopistosta.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita aikajanalla.

Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita Kuva: Museovirasto / Yle suomalaisia tutkimusmatkailijoita
  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.