Hyppää pääsisältöön

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit – ensimmäiset lööpit yli sata vuotta sitten

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit, yle tv1
Teemu Keskisarja ja Marko Kämäräinen tutustuvat suomalaisen terrorismin syntysijoihin Helsingin ydinkortteleissa. Pimeä historia: Suomalaiset terroristit, yle tv1 pimeä historia: suomalaiset terroristit

TV1 sunnuntaina 15.11.2020 klo 21.00 - 21.30, Areenassa

Historioitsija Teemu Keskisarjan mukaan Suomi oli terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen reilu sata vuotta sitten.

Pimeä historia -sarjassa Keskisarja vie opettaja Marko Kämäräisen tutkimusmatkalle suomalaisen terrorismin syntysijoille, muutaman korttelin alueelle Helsingin ydinkeskustaan.

Fennomaaneista ensimmäiset lööpit

Eugen Schaumanin muistavat kaikki, mutta esimerkiksi ensimmäinen kielipoliittinen attentaatti tapahtui vuonna 1889, kun fennomaani Waldemar Churberg ampui entistä parasta ystäväänsä Jaakko Forsmania.

Syynä olivat suhtautuminen Venäjään ja fennomaanien sisäiset ristiriidat.

Ruotsinkieliset nuoret miehet halusivat suomalaistaa maan. Siinä touhussa fanaattisuus sai välillä vallan. Ampumatapaus oli Suomen ensimmäinen oikea rikosuutisoinnin mediakohu.

Verikoirat sai rahaa ja aseita

Vuonna 1905 Suomi oli ajautunut järjestysvallan tyhjiöön. Helsingin kadulla heiteltiin pommeja ja Helsingin Suomalaisessa Reaalilyseossa syntyi terroristisolu Verikoirat, Blodhundarna. Verikoirat saivat rahaa ja aseita aikuisilta aktivisteilta.

Solun tukikohta sijaitsi Esplanadin hienoimmassa kerrostalossa. Ikkunasta näkyi Runebergin patsas.

Ohjelmassa kerrotaan myös siitä, kuinka Suomi oli tukikohtana venäläisille emigranttiaktivisteille. Suomalainen virkavalta oli osallisena toimintaan.

Pimeä historia -sarja kertoo Suomen historian vähemmän tunnetuista tapahtumista.

Ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Riika Nikkarinen. Tuottaja: Tuuve Piispa. Yle Asia, 2015. Sarjaa on esitetty Ykkösellä edellisen kerran tammikuussa 2020.

Kommentit
  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.