Hyppää pääsisältöön

Tutkija uudistaisi taiteen rahoitusta vähentämällä maakuntien laitosten määrää radikaalisti

Pauli Rautiainen, Sibelius-monumentti, vos-tuki
Pauli Rautiainen Pauli Rautiainen, Sibelius-monumentti, vos-tuki Kuva: Yle / Anu Heikkinen vos-tuki

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa uudistaa taiteen rahoitusta ja erityisesti sen valtionosuusjärjestelmää eli vossia. Tutkija Pauli Rautiaisen mukaan uudistuksessa pitäisi harkita maakuntien taidelaitosten radikaalia vähentämistä.

Alueellinen kattavuus on ollut valtionosuusjärjestelmän (vos) kantava ajatus. On haluttu tukea taiteen tekemistä ja esittämistä niin, että ympäri Suomea saadaan nauttia ammattilaisten tuottamasta taiteesta.

Pitääkö jokaisessa maakuntakeskuksessa olla oma teatteri, orkesteri ja museo?

Kulttuuripolitiikan tutkija Pauli Rautiainen pohtii, että pitääkö se tehdä niin, että jokaisessa maakuntakeskuksessa on oma teatteri, orkesteri ja museo.

- On syytä kysyä, pitäisikö maakuntien laitosten määrää vähentää radikaalisti?

Rautiaisen mukaan ajatus siitä, että tuettavien laitosten määrää vähennettäisiin reippaasti, ei ole uusi. Myös 1970-luvulla keskusteltiin siitä, että julkisen tuen piirissä on jo liikaa laitoksia.

valtionosuuskartta, orkesterit, museot, teatterit, 2015
Valtionosuuksien piirissä olevat taidelaitokset valtionosuuskartta, orkesterit, museot, teatterit, 2015 Kuva: Yle / Mikko Lehtola teatterit

Ammattilaisten tekemää taidetta saataisiin Rautiaisen mukaan maakuntiin myös lisäämällä kiertuetoimintaa. Hänen mukaansa nykysysteemi on maakuntien Suomen ratkaisu, ja sen kärsijä on pääkaupunkiseutu, jossa paljon laadukkaita ammattiryhmiä jää tuen ulkopuolelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriosaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja puolustaa vahvaa maakuntalaitosmallia. Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomen kokoisessa maassa kulttuuripalvelut ovat kaikkien saavutettavissa kohtuullisten välimatkojen päässä.

Kukin ministeri lupaa aina vuorollaan tietyille toimijoille kuun taivaalta.

Kaikki kulttuuriministerit haluavat uudistaa vossia!

Kulttuuripolitiikan tutkija Pauli Rautiaisen mukaan kaikki kulttuuriministerit haluavat profiloitua vos-järjestelmän uudistajina. Hänelle ei tullut yllätyksenä, että myös ministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa liittyä uudistusmielisten joukkoon ja puhua järjestelmän joustavuuden lisäämisen puolesta.

- Kukin ministeri lupaa aina vuorollaan tietyille toimijoille kuun taivaalta.

Rautiaisen mukaan järjestelmää on pystytty uudistamaan vain silloin, kun siihen on saatu lisää rahaa. Esimerkiksi kulttuuriministeri Stefan Wallinin kaudella (2007 - 2011) vos-lakia muutettiin niin, että se huomioi paremmin todelliset kustannukset. Lisärahojen turvin pystyttiin ottamaan mukaan myös uusia toimijoita, muun muassa Riku Niemi Orchestra rytmimusiikin puolelta.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki halusi muuttaa (2011 - 2014) vos-järjestelmää kannustavammaksi, mutta Arhinmäen pyrkimykset kilpistyivät rahan puutteeseen ja kentän vastustukseen.

Ylijohtaja spekuloi: pitäisikö siirtyä kokonaan harkinnanvaraiseen avustukseen?

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja on puheenjohtajana kulttuurin rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamista pohtivassa työryhmässä. Kaivosojan mukaan ryhmä jatkaa edellisen hallituksen aikana perustetun ryhmän työtä eikä ole varsinaisesti ministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama.

Pitäisikö siirtyä kokonaan harkinnanvaraiseen avustuksiin.

Kaivosoja ei halua tässä vaiheessa kommentoida keskeneräistä työtä tarkemmin, mutta heittää ilmoille ajatuksen, että voisiko henkilötyövuosi-perusteisesta laskentatavasta luopua. Hän myös spekuloi sillä, että pitäisikö siirtyä kokonaan harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Kaivosojan toinen ehdotus on sama, jonka Suomen Kulttuurirahasto julkaisi tänä syksynä Rahan kosketus -raportissa. Siinä käydään läpi taiteen julkisen rahoituksen vaiheita ja tehdään ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi.

Rahan kosketus -raportin neljä ehdotusta:

  • Säilytetään vos- järjestelmä, mutta kehitetään sitä
  • Siirretään osa vos-rahoituksesta vapaille ryhmille
  • Tehdään vos-järjestelmässä olemisesta määräaikaista
  • Lakkautetaan nykyinen vos ja järjestetään rahoitus uusiksi

Soten keskeneräisuus on uudistamisen isoin ongelma

Tutkija Pauli Rautiaisen mukaan vos-järjestelmän uudistamisen isoin ongelma tällä hetkellä on se, että sote-uudistuksen vaikutuksista ei tiedetä tarkasti. Ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan se ei ole ongelma. Hänestä sote ei suoranaisesti vaikuta vos-rahoitukseen, koska kulttuuripuoli ei ole mukana sotessa.

Rautiaisen mukaan on kuitenkin päivänselvää, että kun kuntien rahoitus myllätään soten myötä, niin se tulee vaikuttamaan myös soten ulkopuolelle jääviin kulttuuritoimijoihin.

- Ei kuntien taidelaitosten rahoitusta voi tarkastella umpiossa, erillään muusta kuntarahoituskeskustelusta.

Mikä valtionosuusjärjestelmä?

1) Se koostuu useista laeista, joiden kautta kunnille ja muille yhteisöille osoitetaan rahoitus niiden julkisten tehtävien hoitamiseen
2) Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla kunnilla mahdollisuus huolehtia julkisten palveluiden tuottamisesta.
3) Museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuusjärjestelmässä valtion rahoitusosuus määräytyy kullekin taidelaitokselle erikseen vahvistettujen toiminnan laajuutta kuvaavien laskennallisten henkilötyövuosien määrän, henkilötyövuotta kohden määrätyn yksikköhinnan ja valtion rahoitusvastuun laskennallista osuutta kuvaavan suhdeluvun perusteella.

Kommentit