Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Runotyttö ja muusikkopoika

inhimillinen tekijä, yle tv1
Toimittaja Anne Flinkkilä, kirjailija Kaija Pispa ja muusikko Jaakko Löytty keskustelevat elämän kipupisteistä. inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 16.12.2015 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 19.12. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden.

Muusikko Jaakko Löytty seilasi vauvana Afrikkaan lähetystyöntekijävanhempiensa kanssa. Kirjailija Kaija Pispa taas kasvoi Ylöjärvellä Tampereen kupeessa ison suvun ympäröimänä.

Kumpikaan ei tuntenut kuuluvansa mihinkään ja kun he, kaksi outolintua, kohtasivat, kaksi maailmanparantajaa löysi toisensa.

Toimittaja Anne Flinkkilän kanssa he pohtivat elämänsä kulkua, tärkeitä asioita ja kovia kipupisteitä.

Lapsuuden loppu

Jaakon varhaislapsuus Ambomaalla Lounais-Afrikassa oli villiä ja vapaata. Lapsuus loppui leikaten, kun tuli aika lähteä sisäoppilaitokseen kauas kotoa.

Pienen pojan koti-ikävä oli raastava ja Jaakko sanoo kantaneensa turvattomuuden ja myös katkeruuden tunteita aina aikuisikään asti.

Masennuksen siemenet

Kaija puolestaan kertoo, että vaikka oma suomalainen lapsuus oli toisenlainen, hän tunnistaa juuri turvattomuuden tunteet.

Perhe muutti muutamaksi vuodeksi Helsinkiin ja Kaija sanoo jälkikäteen tajunneensa, että elämänmittaisen seuralaisen eli masennuksen siemenet kylvettiin silloin.

"Lapsen masennusta ei siihen aikaan kyllä mitenkään noteerattu", hän sanoo.

Monta asiaa opeteltavana

Jaakko oli 12-vuotias, kun perhe palasi Suomeen. Jaakko joutui opettelemaan monta asiaa alusta, nuorisokulttuuri vaatteineen ja musiikkeineen, puheet, liikkuminen oleminen, kaikki.

Jaakkoa kutsuttiin koulussa Amboksi. Pienikokoinen, mutta kiivasluonteinen poika joutui tappeluihin.

Jaakolla on aina ollut voimakas oikeudenmukaisuuden tajua ja vääryyksien näkeminen sai hänet jo koululaisena toimimaan - joskus nyrkeilläkin.

Musiikki oli koko ajan mukana kuvassa ja Jaakosta tulikin pikku hiljaa nuorten hengellisen musiikin eli gospelmusiikin keskeinen vaikuttaja.

Tärkeät sanat

Kaijasta tuli sanojen käyttäjä jo nuorena, ensimmäisen runonsa hän muistaa kirjoittaneensa 8-vuotiaana, se oli omistettu mummolle.

Kaijan elämässä oli kuitenkin aika, jolloin sanoja oli vähän. Serkkutytön kuolema vaiensi aikuiset ja lapset joutuivat käsittelemään menetystään keskenään.

Siksikin sanat ovat hänelle tärkeitä.

Kohtaaminen vaikeutui

Kaija ja Jaakko menivät nuorina naimisiin. Jaakon mukaan heidän taustoillaan avoliitto ei tullut kysymyksenkään ja muutenkin heillä oli halu lähteä elämään omannäköistä elämää.

Jaakon muusikonura alkoi saada ilmaa siipiensä alle ja aluksi Kaija kävi mukana keikoilla. Ristiriidat kuitenkin alkoivat nostaa päätään, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi ja Jaakko edelleen kiisi maanisesti keikoilla, oli kotonakin poissaoleva.

Molemmat ovat sitä mieltä, että ei oikein kohdattu ja myös masennus alkoi nostaa päätään, molemmilla.

Senegalilaiset opettivat

Perhe teki irtioton ja lähti 80-luvun puolen väliin lähetystyöhön Senegaliin. Yksi tärkeä motiivi oli halua paikata haavoja ja elää yhdessä perheenä.

Jaakko sanoo, että hänen vanhemmillaan oli voimakas kutsumus lähetystyöhön, kutsumus, joka ajoi kaiken muun edelle. Hän ja Kaija eivät tuollaista kutsumusta tunnistaneet, mutta ajattelivat, että Senegaliin lähdettiin oppimaan.

Oppia tulikin. Itsetietoiset, taustastaan ylpeät senegalilaiset opettivat jäyhät suomalaiset nauramaan itselleen ja jopa kävelemään oikein, niin ettei hiekka pöllyä.

Apua terapiasta

Senegal oli parantava kokemus ja siksi paluu Suomeen pahimman laman keskelle oli ankea ja harmaa. Kaijan masennus syveni jopa itsetuhoajatuksiin asti ja Jaakko teki sitä mitä osasi, lähti taas keikoille.

Kaija sai apua terapiasta, mutta huomasi, että samaan aikaan Jaakko oli ajamassa itseään työuupumukseen. Unettomuus ja ärtyisyys olivat jatkuvia seuralaisia ja Jaakon oli vaikea myöntää olevansa heikko.

Jaakko kiittää kuitenkin pitkää terapiaa, hän oppi ymmärtämään omia kiivaita tunteitaan paremmin, jopa käsittelemään niitä. ”Niin, etteivät kitarat enää lennä seinään”, Kaija huomauttaa.

Parempaa ymmärrystä

Vielä oli tehtävä yksi reissu.

Jaakko ja Kaija palasivat Jaakon lapsuusmaisemiin Namibiaan. Se oli rankka matka lapsuuden traumoihin ja Kaija sanoo pelästyneensä Jaakon painajaisten voimaa.

Jonkinlainen ympyrä tuolla matkalla kuitenkin sulkeutui, tuli ehkä sovinto, ehkä rauhakin.

Kaija ja Jaakko arvelevat, että samanlaiset arvot ja samanlainen maailmankatsomus ovat auttaneet heitä tukemaan toisiaan ja onneksi myös masennusvaiheet ovat tulleet vähän vuorotellen.

Seesteistä elämä ei ole vieläkään, mutta keskinäinen ymmärrys on parempi.

Keskellä hienoutta

Heille molemmille on tärkeä kappale Kahden maan kansalainen, johon Kaija on tehnyt sanat ja Jaakko sävelen. Melodia on kuin kansanmusiikissa, se ei lopu ja siihen voi yhtyä mistä kohdasta hyvänsä.

”Vaikka kristityllä on kaipuu taivaaseen, silti hän myös ajattelee, että parhaimmillaan jo tässä tavallisessa elämässä ollaan keskellä sitä hienoutta, mikä taivaassakin odottaa”, Kaija sanoo.

Kommentit
  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?

  • Lampuri, kiertävä kotiteurastaja ja maisemahoidon asiantuntija Jukka Tobiasson: ”Olen melko aito saaristolainen, vaikka olen asunut saaristossa vasta puoli elämääni”

    Jukka Tobiasson on lampuri, kotiteurastaja ja hortonomi.

    Luonnon kasvit, linnut ja muut eläimet kiinnostivat Jukka Tobiassonia jo ihan pienenä. Eläinten hyvä kohtelu ja luonnon vastuullinen hoitaminen ovat saaristoon kotiutuneelle luontoharrastajalle sydämenasioita. Vuosien varrella Jukka Tobiasson on ehtinyt hankkia itselleen monta ammattia. Hän on hortonomi, lampuri, maisemahoidon asiantuntija ja kiertävä kotiteurastaja, jolla on kymmenien vuosien kokemus mm. lampaiden hoidosta ja teurastamisesta.

  • Keskustele rahapolitiikasta!

    Miksi raha ei kelpaa?

    Korkotaso on ollut historiallisen alhaalla jo pitkään. Lisäksi Euroopan keskuspankki yrittää elvyttää taloutta lisäämällä rahan määrää ostamalla arvopapereita. Miksi yritykset eivät investoi ja miksi talouden vauhti ei kiihdy? Mitä tapahtuu EKP:n ostamille lainapapereille? Mikä olisi paras inflaaatiotaso? Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana.