Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Runotyttö ja muusikkopoika

inhimillinen tekijä, yle tv1
Toimittaja Anne Flinkkilä, kirjailija Kaija Pispa ja muusikko Jaakko Löytty keskustelevat elämän kipupisteistä. inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 16.12.2015 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 19.12. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden.

Muusikko Jaakko Löytty seilasi vauvana Afrikkaan lähetystyöntekijävanhempiensa kanssa. Kirjailija Kaija Pispa taas kasvoi Ylöjärvellä Tampereen kupeessa ison suvun ympäröimänä.

Kumpikaan ei tuntenut kuuluvansa mihinkään ja kun he, kaksi outolintua, kohtasivat, kaksi maailmanparantajaa löysi toisensa.

Toimittaja Anne Flinkkilän kanssa he pohtivat elämänsä kulkua, tärkeitä asioita ja kovia kipupisteitä.

Lapsuuden loppu

Jaakon varhaislapsuus Ambomaalla Lounais-Afrikassa oli villiä ja vapaata. Lapsuus loppui leikaten, kun tuli aika lähteä sisäoppilaitokseen kauas kotoa.

Pienen pojan koti-ikävä oli raastava ja Jaakko sanoo kantaneensa turvattomuuden ja myös katkeruuden tunteita aina aikuisikään asti.

Masennuksen siemenet

Kaija puolestaan kertoo, että vaikka oma suomalainen lapsuus oli toisenlainen, hän tunnistaa juuri turvattomuuden tunteet.

Perhe muutti muutamaksi vuodeksi Helsinkiin ja Kaija sanoo jälkikäteen tajunneensa, että elämänmittaisen seuralaisen eli masennuksen siemenet kylvettiin silloin.

"Lapsen masennusta ei siihen aikaan kyllä mitenkään noteerattu", hän sanoo.

Monta asiaa opeteltavana

Jaakko oli 12-vuotias, kun perhe palasi Suomeen. Jaakko joutui opettelemaan monta asiaa alusta, nuorisokulttuuri vaatteineen ja musiikkeineen, puheet, liikkuminen oleminen, kaikki.

Jaakkoa kutsuttiin koulussa Amboksi. Pienikokoinen, mutta kiivasluonteinen poika joutui tappeluihin.

Jaakolla on aina ollut voimakas oikeudenmukaisuuden tajua ja vääryyksien näkeminen sai hänet jo koululaisena toimimaan - joskus nyrkeilläkin.

Musiikki oli koko ajan mukana kuvassa ja Jaakosta tulikin pikku hiljaa nuorten hengellisen musiikin eli gospelmusiikin keskeinen vaikuttaja.

Tärkeät sanat

Kaijasta tuli sanojen käyttäjä jo nuorena, ensimmäisen runonsa hän muistaa kirjoittaneensa 8-vuotiaana, se oli omistettu mummolle.

Kaijan elämässä oli kuitenkin aika, jolloin sanoja oli vähän. Serkkutytön kuolema vaiensi aikuiset ja lapset joutuivat käsittelemään menetystään keskenään.

Siksikin sanat ovat hänelle tärkeitä.

Kohtaaminen vaikeutui

Kaija ja Jaakko menivät nuorina naimisiin. Jaakon mukaan heidän taustoillaan avoliitto ei tullut kysymyksenkään ja muutenkin heillä oli halu lähteä elämään omannäköistä elämää.

Jaakon muusikonura alkoi saada ilmaa siipiensä alle ja aluksi Kaija kävi mukana keikoilla. Ristiriidat kuitenkin alkoivat nostaa päätään, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi ja Jaakko edelleen kiisi maanisesti keikoilla, oli kotonakin poissaoleva.

Molemmat ovat sitä mieltä, että ei oikein kohdattu ja myös masennus alkoi nostaa päätään, molemmilla.

Senegalilaiset opettivat

Perhe teki irtioton ja lähti 80-luvun puolen väliin lähetystyöhön Senegaliin. Yksi tärkeä motiivi oli halua paikata haavoja ja elää yhdessä perheenä.

Jaakko sanoo, että hänen vanhemmillaan oli voimakas kutsumus lähetystyöhön, kutsumus, joka ajoi kaiken muun edelle. Hän ja Kaija eivät tuollaista kutsumusta tunnistaneet, mutta ajattelivat, että Senegaliin lähdettiin oppimaan.

Oppia tulikin. Itsetietoiset, taustastaan ylpeät senegalilaiset opettivat jäyhät suomalaiset nauramaan itselleen ja jopa kävelemään oikein, niin ettei hiekka pöllyä.

Apua terapiasta

Senegal oli parantava kokemus ja siksi paluu Suomeen pahimman laman keskelle oli ankea ja harmaa. Kaijan masennus syveni jopa itsetuhoajatuksiin asti ja Jaakko teki sitä mitä osasi, lähti taas keikoille.

Kaija sai apua terapiasta, mutta huomasi, että samaan aikaan Jaakko oli ajamassa itseään työuupumukseen. Unettomuus ja ärtyisyys olivat jatkuvia seuralaisia ja Jaakon oli vaikea myöntää olevansa heikko.

Jaakko kiittää kuitenkin pitkää terapiaa, hän oppi ymmärtämään omia kiivaita tunteitaan paremmin, jopa käsittelemään niitä. ”Niin, etteivät kitarat enää lennä seinään”, Kaija huomauttaa.

Parempaa ymmärrystä

Vielä oli tehtävä yksi reissu.

Jaakko ja Kaija palasivat Jaakon lapsuusmaisemiin Namibiaan. Se oli rankka matka lapsuuden traumoihin ja Kaija sanoo pelästyneensä Jaakon painajaisten voimaa.

Jonkinlainen ympyrä tuolla matkalla kuitenkin sulkeutui, tuli ehkä sovinto, ehkä rauhakin.

Kaija ja Jaakko arvelevat, että samanlaiset arvot ja samanlainen maailmankatsomus ovat auttaneet heitä tukemaan toisiaan ja onneksi myös masennusvaiheet ovat tulleet vähän vuorotellen.

Seesteistä elämä ei ole vieläkään, mutta keskinäinen ymmärrys on parempi.

Keskellä hienoutta

Heille molemmille on tärkeä kappale Kahden maan kansalainen, johon Kaija on tehnyt sanat ja Jaakko sävelen. Melodia on kuin kansanmusiikissa, se ei lopu ja siihen voi yhtyä mistä kohdasta hyvänsä.

”Vaikka kristityllä on kaipuu taivaaseen, silti hän myös ajattelee, että parhaimmillaan jo tässä tavallisessa elämässä ollaan keskellä sitä hienoutta, mikä taivaassakin odottaa”, Kaija sanoo.

Kommentit
  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan