Hyppää pääsisältöön

Julkkikset ja partaradikaalit saivat veren kuohumaan

Miksi tv-julkkis voi ärsyttää -ohjelmassa pohditaan suomalaisten aggressioita. Vuonna 1973 tehdyn katuhaastattelun perusteella ärsytyksen kohteita ovat ainakin Yleisradion toimittajat, televisio-ohjelmat ja huonosti hoidetut parrat.

Erästä vastaajaa ärsyttävät riitaisa ja rikkinäinen elämänmeno. Toinen ei voi sietää toimittaja Hannu Taanilaa. "Eihän se malta olla hiljaa edes viittä sekuntia!" Mies ei tiedä, liittyykö Taanilan käyttäytyminen kommunistiseen propagandaan vai mihin. Yhteiskunnan politisoituminen näyttää yleisesti harmittavan ihmisiä – erästä lapsen kanssa liikkunutta miestä ärsyttää politiikan sotkeminen viihteeseen.

"Kaikki asiat ärsyttää", puuskahtaa kolmea lasta ulkoiluttava nainen. Tarkemmin kysyttäessä nainen kuitenkin pitää Taanilasta ja jopa toimittajan parrasta. Lenita Airisto ei miellytä, sillä "hän tietää mikä hän on."

Ohjelmassa mennään kuitenkin syvemmälle ärsytyksen juurille. Professori Kirsti Lagerspetz demonstroi, miten aggressio herää hiiressä pulloharjan heiluttelulla. Ärsytetyn hiiren elimistössä tapahtuu pitkälti samoja muutoksia kuin ihmisessä: noradrenaliinin eritys lisääntyy, mikä johtaa autonomisen hermoston muutoksiin, pintaverenkierron lisääntymiseen, karvojen pystyyn nousemiseen ja silmäterien laajentumiseen. Samoin voi käydä ihmiselle ärsyttävää tv-ohjelmaa katsoessa tai silloin, kun mökkitontille tulee vieras ihminen.

Miksi tv-julkkis ärsyttää?
Miksi tv-julkkis ärsyttää? Kuva: Yle kuvanauha ärsyyntyminen
Miksi tv-julkkis ärsyttää?
Miksi tv-julkkis ärsyttää? Kuva: Yle kuvanauha ärsyyntyminen
Miksi tv-julkkis ärsyttää?
Miksi tv-julkkis ärsyttää? Kuva: Yle kuvanauha ärsyyntyminen

Ohjelmassa näkyy ajan politisoinnin, vasemmistolaisuuden ja "partaradikaalien" aiheuttama närä, mutta ärsyyntyneen palautteen luonne on tunnistettavissa nettiajallakin. Yleisradion tv-sisällöstä suivaantunut katsoja uhkaa: "Kyllä sisällissota on lähellä jos näin jatketaan ja ensimmäisenä tuhotaan se Pasilanmäki."

TV1:n palautetta vastaanottanut työntekijä ei suostu kommentoimaan, millainen kuva Suomen kansasta puheluiden perusteella välittyy.

Galilein elämä -näytelmässä esiintyvä Kapo Manto uskoo, että uusi tieto ärsyttää yhä vallanpitäjiä samalla tapaa kuin Galileon tähtitieteelliset havainnot. "On käyty Kuussa, mutta Chilen tapaus on olemassa silti."

Nuorten partaradikaalien habitus tuntuu suivaannuttavan hattupäistä herraa: "Kyllä tekis mieli mennä ja tehdä solmu siihen tukkaan ja nostaa puunoksalle kuivamaan." Mies kieltää, että esimerkiksi poliittiset mielipiteet vaikuttaisivat ärsyyntymiseen – hän kiinnittää vain huomiota siihen, miten ulkonäköä on hoidettu. Hoidettu parta menettelisi, "muttako se on ku joku turpeennuija siinä suun alla."

Ohjelma kuului yleisradiotoiminnan ajankohtaisia asioita käsittelevään teemailtaan.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto