Hyppää pääsisältöön

Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Viisiosainen radiosarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.

Mitä pikkujääkausi sai aikaan? -ohjelmasarjan aluksi arkkitehti Aaro Söderlund kuvailee, miten talvi 1564–1565 oli ensimmäinen pikkujääkauden suurtalvista Länsi-Euroopassa, kovin ainakin 340 vuoteen. Tuona talvena alankomaalainen taidemaalari Pieter Brueghel vanhempi maalasi ensimmäiset maisemamaalauksensa. Poikkeuksellisen kylmä talvi on ikuistettu teokseen Metsästäjiä talvimaisemassa tai Metsästäjät lumessa (Tammikuu sarjasta Vuodenajat, 1565).

Monitieteisiä tutkimuskulmia harrastava Söderlund on historiasarjoistaan tunnetun Jorma Kallenaution aisaparina koko pikkujääkausisarjan ajan. Kallenaution mukaan sääolojen vaikutusta historiankulkuun on yleisesti käsitelty vain löyhästi sivuten. Sääoloihin viittaavia aikalaisten kirjoituksia on kuitenkin jo keskiajalta eri puolilta Eurooppaa. Sääolojen hahmottamisen apuna on myös puun muisti: ikimäntyjen kasvua kuvaavat vuosirustot osoittavat kylmyyspiikit ja vastaavasti lämpöhuiput, jolloin puun kasvu oli voimakkainta. Vuosirustokalenterista kertoo aloitusjaksossa Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Mauri Timonen.

Pikkujääkauden katsotaan päättyneen 1850-luvulla, mutta käsitys ajanjakson alkamisvuosisadasta vaihtelee. Monen muun tätä ilmastovaihetta tutkineen tavoin Aaro Söderlund näkee pikkujääkauden alkaneen varsinaisesti 1500-luvun puolessa välissä. Mitä pikkujääkausi sai aikaan? -sarjan toisessa osassa Söderlund kertoo, että 1500–1600-lukujen taitteen kylmälle vaiheelle oli tunnusomaista se, että erilaiset säämittauslaitteet ja -menetelmät kehittyvät yhtä kyytiä kylmenevän sään kanssa. Keksittiin ilmanpaine-, vuoksi- ja luodemittarit, ja alettiin pitää kirjaa siitä, miten monena päivänä Hollannin kanavat tai Islannin rannat ovat jäässä, milloin Thames jäätyy tai millä korkeudella ovat jäätiköt Alpeilla.

Halla vei viljan ja nälkä kansan

Päänäyttämönä kylmyyden tapahtumille on Eurooppa Alppien pohjoispuolella. Aaro Söderlundin mukaan 1500-luvun lopulla katastrofeja alkaa olla siinä määrin, että on enää vaikea nähdä metsää puilta: 1565 yleinen katovuosi ja Skotlannissa lammaskato, pari vuotta myöhemmin Belgiassa kärsittiin perunakadosta ja perunaa täytyi alkaa laivata Kanariansaarilta. Vuosi 1601 tunnetaan olkivuotena, sillä nälänhädässä ihmiset joutuivat syömään jopa olkia. Esimerkiksi Islannissa maatilat jäivät etenevien jäätiköiden alle ja hätaruokana käytetyt simpukatkin kuolivat rannoilta. Venäjällä kärsittiin katovuosista, nälästä ja vallanliitokset natisivat, kun rosvojoukot kiersivät maata. Myös Suomessa maatilat autioituivat, ja kun sää parin vuoden kuluttua hieman lämpeni, seurasi vuonna 1603 rutto.

Jotain hyvääkin hyisestä säästä seurasi. Arkkitehtinä Söderlund huomaa yhteyden siinä, miten ulkotilojen kylmetessä ihmiset siirtyvät sisätiloihin. Akustiikka kehittyy ooppera- ja teatterirakennuksissa. Sääolot vaikuttivat voitokkaasti myös Ruotsi-Suomen mahdin nousuun. Sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen kertoo sarjan toisessa osassa Kaarle X Kustaan yllätyshyökkäyksestä yli äkillisesti jäätyneiden Tanskan salmien.

Sarjan kolmannessa osassa kerrotaan 1600-luvun lopun nälänhädästä Suomessa ja sen epätoivoisista seurauksista. Otteet Einar W. Juveliuksen Suomen kansan aikakirjojen 4. osasta (1930) kuvaavat kurjuutta: "Vuosina 1695 ja 1696 pani halla kaiken viljan koko Pohjanmaalla, niin ettei surkeutta voida kyllin valittaa... ...Paljon ihmisiä kuoli nälkään. Kajaanissa lapset söivät vanhempiansa. Haaskat ja muut, jota ei voi paljon mainita, olivat köyhien ainoana ravintona. Kerjäten kuljeksivat ne ympäri maakuntaa. Toisinaan oli niitä 70 yhdessä talossa. Siitä syntyi ankara tauti, niin että 30 tai useampiakin pantiin samaan hautaan."

1600-luvun päättyessä Suomen kansa oli kokenut järkyttävän väestökatastrofin ja kolmasosa väestöstä oli kuollut. 1700-lukukin alkoi hyvin kylmänä. Euroopassa muistiinmerkityistä tapahtumista kertoo sarjan neljännessä osassa Aaro Söderlund. Esimerkiksi Sveitsissä karjalle jouduttiin syöttämään kuusenoksia ja päädyttiin usein hätäteurastuksiin. Viljan talvehtimista häiritsi Sveitsissä aiemmin tyypillisesti skandinaavisten olojen loinen. Skotlannin ylämailla täysi kato ja nälänhätä. Kirkonkirjat kertovat, miten köyhät kävivät kiskomassa nokkosia kirkkotarhoista, tappelivatkin kasveista ja sitten ahneesti söivät ne. Kansaa kuoli ja tuho oli monin paikoin suurempi kuin mustan surman aikaan. Lapsille orjuus nähtiin valona tunnelin päässä, sillä orjista pidettiin huolta, joten nälkäkuolemaa kaihtaakseen vanhemmat myivät lapsiaan orjiksi.

Talvi oli sodassa hyinen vihollinen

Venäjällä kauppareitit oli 1500-luvulla organisoitu pohjoisesta Jäämeren kautta kulkeviksi ja Arkangel oli Venäjän ainut merisatama. Mutta kun pohjoinen Jäämeri jäätyi umpeen, siirrettiin kansainväliset kauppiaat Narvaan odottamaan uuden satamakaupungin eli Pietarin valmistumista. Osin siis kylmien sääolojenkin vaikutuksesta 1703 Itämeren rannalle perustetusta Pietarista tuli Venäjän pääkaupunki 1712.

Sääolot vaikuttivat 1700-luvun alussa Ruotsin Venäjää, Saksia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymän Pohjan sodan kulkuun. Aaro Söderlund kertaa neljännessä jaksossa Pohjan sodan vaiheet: Vuonna 1701 Ruotsin kuningas oli salamasodalla pakottanut Tanskan rauhaan, löi sitten Narvassa Venäjän ja seuraavaksi siirtyikin yllätten sotimaan Puolaan ja Pohjois-Saksaan. Tuolla sotaretkellä vierähtikin seitsemän vuotta. Kun tilanne Puolassa ja Saksassa oli rauhoittunut, päätti Ruotsi vuonna 1707 hyökätä Berliinin seudulta Varsovan kautta suoraan Moskovaan, ja lopettaa Venäjän olemassaolon kertakaikkisesti. Seuraavana vuonna 1708 alkoi toinenkin hyökkäyssuunta: Suomesta Pietarin seudun kautta Inkeriin, jonne joukot jäivät kuitenkin pussiin, ja sotilaat jouduttiin evakuoimaan pois veneellä. Eteläisempi hyökkäyshaara eteni kuitenkin hyvin Puolan halki. Mutta sitten alkoikin talvi 1708–1709, jota ruotsalaisessa historiankirjoituksessa kutsutaan "helvetin talveksi". Kylmyydessä ruotsalaissotilaiden kerrotaan jopa jäätyneen satulaan. Talvi tuhosi Kaarlen sotajoukkoja vihollistakin enemmän. 30 000 sotilaan armeija kutistui 23 000 mieheen, ja joukko oli ylen nääntynyt ja masentunut.

Tuuli kävi talvena 1708–1709 Siperiasta, jolloin mm. Itämeri jäätyi niin, että Baltiasta käveltiin jään yli Ruotsiin. Myös Atlantti jäätyi Brestissä ja ranskalaisia kuoli kaduille. Viininviljely Pohjois-Ranskassa päättyi pysyvästi ja Etelä-Ranskassa kaikki appelsiinipuut kuolivat. Ja kun pähkinäpuutkin kuolivat, kalusteteollisuus kriisiytyi. Aaro Söderlundin mukaan tässä voi nähdä sademetsien ylihakkaamisen alun, kun Aasiasta alettiin tuoda kalustepuukatoa paikkaamaan mahonkia.


Kun sää alkoi parantua vuoden 1725 tienoilla, alkoi puolestaan kristinusko heiketä. Kovien aikojen hellittäessä vanhat uskomukset saivat väistyä, ja alettiin siirtyä järjen ja valistuksen aikaan. Ruotsi-Suomessa tilanne oli kuitenkin toisenlainen, sillä suuria osia Ruotsin armeijaa oli asunut Siperiassa kymmenen vuotta kaukana papeista. Palatessaan kotikonnuilleen sotilaat toivat muassaan sotareissuillaan Saksassa omaksumansa pietistisen uskonsuuntauksen. Se oli niin kova isku Ruotsin kirkolle, että jumalanpalveluksen pitäminen ilman pappia kiellettiin. Pohjolassa mentiin siis hiemaan toiseen suuntaan kuin Englannissa, jossa ranskalaisen filosofin paroni Montesquieun mukaan ei ollut enää uskontoa lainkaan, vaan ihmiset alkoivat nauraa, jos heiltä kyseli uskonnosta.

Tulivuorenpurkaukset tuovat taivaalle tuhkaa ja värikkäät auringolaskut

Sarjan päätösjaksossa Aaro Söderlund kertoo, että kun pikkujääkauden syvimpiä kohtia on selitetty auringon säteilymäärien vaihtelulla, niin 1752 tulevat aivan uudet sääilmiöt: suuret räjähtävät tulivuoret. Vaikutukset kestävät vuosisadan 1850-luvulle.

Vuonna 1783 Yhdysvaltain vapaussota loppui, mikä merkitsi korkeasuhdanteen äkillistä romahtamista. Edellisinä vuosina yksin Suomesta oli viety USA:n markkinoille satoja puualuksia ja tervaa, mutta nyt tuottoisa vienti loppui kertaiskulla. Ja sitten saman vuoden touko-kesäkuussa Islannissa räjähti suuri tulivuori Laki, minkä seurauksena aurinko pimeni kolmeksi viikoksi vulkaanisen pölyn vuoksi, myrkyllinen rikkipitoinen sumu levisi Länsi-Eurooppaan, kasvit kuolivat Hollannissa saakka ja tuhkasade tuhosi Skotlannin sadot. Samana vuonna elokuussa 1783 räjähti Japanissa vielä toinen suuri tulivuori Asama. Aaro Söderlund kertoo, että Islannin ja Japanin suurten tulivuodenpurkausia esitetty syyksi siihen, että 1780-luvun ilmasto ja tuulet menivät täysin sekaisin. Yläilmakehässä oli epätavallisen suuri määrä vulkaanista tuhkaa. Japanissa seurasi viisi peräkkäistä kylmää kesää, jolloin riisi ei kypsynyt, seurasi suuri nälänhätä ja ruuaksi syötiin kissoja, koiria, juuria ja pähkinöitä.

Söderlundin mukaan myös Ranskan suuri vallankumous on seurausta murheellisesta säänkehityksestä, joka lähtee liikkeelle vuoden 1783 tulivuorenpurkauksista. Seuraava talvi oli vuosikymmenen kylmin Englannissa, Etelä-Englannissakin oli 80 lumipäivää. Sveitsissä on lunta liki puoli vuotta, esimerkiksi Bernissä 150 päivää. Vuoden 1785 julmaa talvea seuraa tilastojen kylmin maaliskuu, josta Ranska kärsi pahiten, sitten päälle kuiva kesä, josta seurasi rehukriisi ja karjaa jouduttiin teurastamaan. Nälkä ja tyytymättömyys kasvoivat, talonpoikaiskapinoita ja kansannousuja oli ympäri Eurooppaa. 1787 alkoi Alankomaiden vallankumous, joka tuotti itsenäisen Belgian. Samana vuonna Ranskan aatelisto aloitti oman kapinansa. 1788 oli kuivin vuosi Englannissa ja Walessa 250 vuoteen. Englanti aloitti suuret väestönsiirrot Australiaan, ensivaiheessa siirrettiin rangaistusvankeja ja sotilaita. Samana vuonna myös Ranskassa oli erittäin suuri kato ja nälänhätä, ja elokuussa Ranskan valtionkassa lakkautti kaikki maksunsa. Syyskuussa alkoivat Pariisista mielenosoitukset, teollisuus kävi puolella teholla ja kymmenet tuhannet työttömät vaelsivat Pariisiin. Vuonna 1789 Ranskassa työläinen joutui käyttämään keskimäärin 88 prosenttia ansioistaan pelkkään leipään, vaatteisiin tai vuokraan ei juurikaan ollut enää varaa. Sitten sää pikkuisen helpottaa ja silloin paine purkautuu: Bastilji vallattiin heinäkuussa hyvässä säässä.


1816–1817 oli maailmanlaajuinen nälänhätä. Alkusysäyksenä oli vuonna 1814 suuri tulivuorenpurkaus Filippiineillä ja vuotta myöhemmin 1815 Indonesiassa Tamboro-tulivuoren räjähdys. 15 kuutiokilometriä kalliota levisi maailmanlaajuiseksi pölyvanaksi. Tamboron räjähdys tapahtui niin lähellä päiväntasaajaa, että sen vaikutus levisi kummallekin kalotille. Maailman tuulikuviot menivät täysin sekaisin, auringon säteily ei päässyt sisään ja maa jäähtyi. Balkanilla alkoi ruttoepidemia, Koreassa hurjia monsuunisateita, Pohjois-Intiasta lähti liikkeelle ensimmäinen tunnettu mantereet ylittänyt suuri koleraepidemia ja samanaikaisesti Euroopassa riehui pilkkukuume-epidemia. Pohjois-Amerikassa New Yorkissa satoi lunta keskellä kesää, Lounais-Englannissa satoi koko ajan ja sato epäonnistui, koko Euroopassa viljasato oli onneton, Alpeilla oli vakava kato ja nälänhätä. 1816 viljan hinta oli Saksassa korkeimmillaan ainakin tuolloin tilastoituun 360 vuoteen. Peruna tosin pelasti vielä laajalti Euroopassa, eritoten Irlannissa.

Aaro Söderlund kertoo, että taiteessa vuosi ilman kesää näkyy esimerkiksi kirjallisuudessa: Mary Shelley kirjoitti vuonna 1816 Sveitsissä asuessaan Frankensteinin. Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 5 Kohtalonsinfonia sopii hyvin kuvaamaan aikakautta. Maalaustaiteessa mm. William Turner kuvasi Tamboro-tulivuoren pölyn värjäämiä kelta-violetteja auringonlaskuja Lontoossa. Tulivuorenpurkauksen nostattama pöly pysyi ilmakehässä parikymmentä vuotta.

Suomessa suuret nälkävuodet olivat 1860-luvulla. Vuonna 1845 Siperia oli sulanut ja tuli lämmin vuosi. Söderlundin kertoman mukaan aivan kummia tapahtui ja Suomessa satoi kananmunankokoisia rakeita. Tuolloin Lena-joella kiersi luotausalus, jonka tehtävänä oli kartoittaa joen reittiä. Alus ei tehtäväänsä oikein pystynyt, sillä Lena-joki oli lainehtiva vesilakeus, jossa killui jäätyneitä mammutinjäänteitä matkalla pohjoiselle Jäämerelle. Tästä lämpöpulssista seurasi ennakoimattomia ongelmia perunanviljelylle. Euroopan monista kylmyysvaiheista selvinneet perunat olivat vuoristoperunaa, jolla ei ollut vastustuskykyä perunarutolle. Nyt kun Eurooppaan tuli ilmasto, joka oli suotuisa perunarutolle, ei eurooppalaisella perunalla ollut sille lainkaan suojauskykyä – perunat kuolivat siihen paikkaan ja ihmisiä sen seurauksena. 1860-luvulla Ruotsissa, Suomessa ja Euroopan-puolisella Venäjällä oli kato ja nälänhätä. Vuonna 1866 kuolleisuus ylitti Suomessa syntyvyyden, ja Suomen kunnat ajautuvat velkakierteeseen maksamattomien jyvä- ja rahalainojen takia. 1867 seuraa kauhutalvi, lavantautia ja nälkäkuolemat. Suomessa kuoli vuonna 1868 enemmän ihmisiä kuin koskaan minään yksittäisen vuotena, kaikenkaikkiaan 137 700 henkeä.

Mitä pikkujääkausi sai aikaan -sarjan lopuksi toimittaja Jorma Kallenautio ja koko ohjelmasarjan mukana kulkenut monitieteilijä arkkitehti Aaro Söderlund pohtivat tulevaisuutta ja ihmisen roolia. Söderlundin mukaan auringon kehityskaaren ymmärryksen perusteella maapallolla on noin 500 miljoonaa tai miljardi vuotta aikaa ennen kuin meret kiehuvat kuiviin. Söderlund pohtii, että ihmisellä on rooli olla pahentamassa luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi 1868 Suomesta ammuttiin viimeinen kotoperäinen majava ja hirvikantakin miltei kokonaan.

Ihmisen suuri tehtävä maan päällä olisi ennakoida ja varautua ilmastosta aiheutuviin suuriin mullistuksiin siten, että luomakunta mahdollisimman hyvin selviytyisi niistä.― Aaro Söderlund
  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

    Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.

    Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään kaksi harvoin nähtyä ruokaohjelmaa, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin.

Lue lisää:

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Äänestä radiodraamasuosikkisi Areenaan!

    Löytyykö suosikkinäyttelijäsi radiodraaman äänestyslistalta?

    Nyt voit päättää, mitä julkaisemme Areenaan suven sydämessä. Äänestykseen on valittu 16 erilaista radiodraamaa eri vuosikymmeniltä, joista sinä voit valita kolme suosikkiasi . Äänestysaikaa on kaksi viikkoa 25.6 asti.

  • Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön

    Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.

    Kesällä 2012 Yleisradio ja keskieurooppalainen kulttuurikanava Arte toteuttivat läpi yön kestäneen Juhannusjuna-lähetyksen. Matka alkoi aattoiltana Helsingin rautatieasemalta ja päättyi 13 tuntia myöhemmin juhannuspäivän aamuaurinkoon Rovaniemelle.

  • Juhannusvalmisteluja Lohjanjärvellä 1950

    Leo Hildén tallensi keskikesän juhlan odotuksen

    Keskikesän juhlaan liittyy perinteisesti ilon lisäksi aimo ripaus hartautta. Näin juhannukseen valmistauduttiin Lohjanjärven rannalla vuonna 1950.

  • Seurasaaren juhannus

    Monet viettävät myös häitään tunnelmallisella saarella.

    Seurasaari oli helsinkiläisten suosima vapaa-ajanviettopaikka jo 1800-luvulla. 1900-luvulla alueelle perustettiin museo.

  • Keskiyön aurinko Aavasaksalla 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta 1965

    Dokumentti Aavasaksan juhannuksesta vuodelta 1965 tiivistää 12 minuuttiin suomalaisen keskikesän juhlan. Siinä on kaikki: lipunnosto, juhlapuhe, urheilukilpailu, lavatanssit, rakastuneet parit ja juopuneet nuoret.

  • Juhannus Helsingissä 1949

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!”

    "Maaseudulle, pois kaupungin pölystä ja helteestä!” kuuluu kaupunkilaisten tunnuslause juhannuksena. Näin oli myös juhannuksena 1949, jolloin kaunis kesä hemmotteli helsinkiläisiä ja muita suomalaisia.

  • "Rodney Harrington" yöttömässä yössä

    Peyton Place -sarjan tähden vierailu Suomessa 1970.

    Peyton Place -sarjan tähti Ryan O´Neal kiisi vuonna 1970 helikopterilla ja vesitasolla tanssilavalta toiselle ihmetellen suomalaista juhannusta, Koskenkorvaa ja saunaintoa.

  • "Virginialainen" juhannusvieraana

    James Druryn vierailu Suomessa 1971.

    Tv-lännensarjan tähti James Drury tuotiin Suomeen näytteille kesällä 1971. Vieras luki paperista suomenkielisen tervehdyksensä juhannuslavojen kiitollisille yleisöille.

  • Suomi juhlii – juhannus

    Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest

    Mirja Metsolan dokumentti on kuvattu Pohjois-Karjalassa, Vuonislahden kylässä, Pielisjärven rantamaisemassa. Kolin mahtavan vuoren häämöttäessä vastarannalla juhannusjuhla toteutuu lähes täydellisenä.

  • Jos ei sauna auta

    Mitä sauna meille merkitsee?

    Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

  • Perinteiset hämäläiset juhannushäät

    Toimittaja Carl-Erik Creutzin raportti hämäläishäistä.

    Juhannus on meillä herttainen -ohjelmassa seurataan hämäläisiä juhannushäitä legandaarisen Carl-Erik Creutzin selostamana.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.