Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Pimeä historia

Pimeä historia
Pimeä historia Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia

Pimeä historia -sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja lähtee yhdessä luokanopettaja Marko Kämäräisen kanssa matkalle urbaanista Suomesta kansankunnan pimeään historiaan.

Miehet seuraavat tietä Hailuodon pakolaisleiriin, sisällissodan aikaiseen Viipuriin, suomalaisten terroristien Helsinkiin, Raatteen tielle, Ahvenanmaan noitavainoihin sekä Mannerheimin nuoruusvuosiin. Suomen historia kätkee hetkiä ja tekoja, jotka ovat itsessään synkkiä tai pimeitä sen vuoksi, että niitä ei tunneta.

Miten tapahtumat kytkeytyvät tähän päivään? Miksi vanhoja tapauksia vielä jauhetaan? Tähän vastaa suosittu ja suorapuheinen historioitsija Teemu Keskisarja uudessa kuusiosaisessa historiasarjassa Pimeä historia.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Riika Nikkarinen ja Sakari Silvola. Tuottaja: Tuuve Piispa. Yle Asia, 2015.


Pimeä historia: Viimeisellä rannalla

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen isovihan maailmassa. Vuonna 1714 täällä pakenivat kaikki, jotka kykenivät. Kymmeniä tuhansia suomalaisia otettiin orjiksi. Hailuodossa tapettiin yhtenä yönä satoja pakolaisia.

Pimeä historia: Verinen Viipuri

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen jäljittävät katveeseen jääneitä kohtaloita ja veritöitä Suomen sisällissodan tärkeässä kaupungissa. Ovet avautuvat paikkoihin, joissa harva on käynyt.

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen terrorin jäljillä. Sata vuotta sitten Suomi oli terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen. Keitä olivat verikoirat? Miten pakkoruotsi liittyy yliopistomiehen murhayritykseen?

Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen selvittävät Suomussalmella suurtaistelun käänteitä ihmiskohtaloiden kautta. Matkalta löytyy suomalaisten selviämistä ja ukrainalaisten tragediaa.

Pimeä historia: Ahvenanmaan noidat

Onnellisen saaren pimeä salaisuus selviää, kun historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen lähtevät Pohjolan ensimmäisen noitavainon alkulähteille.

Pimeä historia: Ongelmanuori Mannerheim

Potkut koulusta 12-vuotiaana. Päihdeongelmia. Isä karkaa velkoja ulkomaille. Päälle erottaminen kadettikoulusta. Mitä voi tulla tällaisesta nuoresta? Häirikön ongelmien parissa historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen.

Kommentit
  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Pimeä historia