Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Pimeä historia

Pimeä historia
Pimeä historia Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia

Pimeä historia -sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja lähtee yhdessä luokanopettaja Marko Kämäräisen kanssa matkalle urbaanista Suomesta kansankunnan pimeään historiaan.

Miehet seuraavat tietä Hailuodon pakolaisleiriin, sisällissodan aikaiseen Viipuriin, suomalaisten terroristien Helsinkiin, Raatteen tielle, Ahvenanmaan noitavainoihin sekä Mannerheimin nuoruusvuosiin. Suomen historia kätkee hetkiä ja tekoja, jotka ovat itsessään synkkiä tai pimeitä sen vuoksi, että niitä ei tunneta.

Miten tapahtumat kytkeytyvät tähän päivään? Miksi vanhoja tapauksia vielä jauhetaan? Tähän vastaa suosittu ja suorapuheinen historioitsija Teemu Keskisarja uudessa kuusiosaisessa historiasarjassa Pimeä historia.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Riika Nikkarinen ja Sakari Silvola. Tuottaja: Tuuve Piispa. Yle Asia, 2015.


Pimeä historia: Viimeisellä rannalla

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen isovihan maailmassa. Vuonna 1714 täällä pakenivat kaikki, jotka kykenivät. Kymmeniä tuhansia suomalaisia otettiin orjiksi. Hailuodossa tapettiin yhtenä yönä satoja pakolaisia.

Pimeä historia: Verinen Viipuri

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen jäljittävät katveeseen jääneitä kohtaloita ja veritöitä Suomen sisällissodan tärkeässä kaupungissa. Ovet avautuvat paikkoihin, joissa harva on käynyt.

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen terrorin jäljillä. Sata vuotta sitten Suomi oli terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen. Keitä olivat verikoirat? Miten pakkoruotsi liittyy yliopistomiehen murhayritykseen?

Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen selvittävät Suomussalmella suurtaistelun käänteitä ihmiskohtaloiden kautta. Matkalta löytyy suomalaisten selviämistä ja ukrainalaisten tragediaa.

Pimeä historia: Ahvenanmaan noidat

Onnellisen saaren pimeä salaisuus selviää, kun historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen lähtevät Pohjolan ensimmäisen noitavainon alkulähteille.

Pimeä historia: Ongelmanuori Mannerheim

Potkut koulusta 12-vuotiaana. Päihdeongelmia. Isä karkaa velkoja ulkomaille. Päälle erottaminen kadettikoulusta. Mitä voi tulla tällaisesta nuoresta? Häirikön ongelmien parissa historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen.

Kommentit
  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Pimeä historia