Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pimeä historia pääkuva

Pimeä historia

Pimeä historia
Pimeä historia Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen pimeä historia

Pimeä historia -sarjassa historioitsija Teemu Keskisarja lähtee yhdessä luokanopettaja Marko Kämäräisen kanssa matkalle urbaanista Suomesta kansankunnan pimeään historiaan.

Miehet seuraavat tietä Hailuodon pakolaisleiriin, sisällissodan aikaiseen Viipuriin, suomalaisten terroristien Helsinkiin, Raatteen tielle, Ahvenanmaan noitavainoihin sekä Mannerheimin nuoruusvuosiin. Suomen historia kätkee hetkiä ja tekoja, jotka ovat itsessään synkkiä tai pimeitä sen vuoksi, että niitä ei tunneta.

Miten tapahtumat kytkeytyvät tähän päivään? Miksi vanhoja tapauksia vielä jauhetaan? Tähän vastaa suosittu ja suorapuheinen historioitsija Teemu Keskisarja uudessa kuusiosaisessa historiasarjassa Pimeä historia.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Riika Nikkarinen ja Sakari Silvola. Tuottaja: Tuuve Piispa. Yle Asia, 2015.


Pimeä historia: Viimeisellä rannalla

TV1 maanantaina 14.12.2015 klo 20.00 - 20.30, uusinta keskiviikkona 16.12. klo 15.50 ja torstaina 5.55
Yle Areenassa vuoden ajan.

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen isovihan maailmassa. Vuonna 1714 täällä pakenivat kaikki, jotka kykenivät. Kymmeniä tuhansia suomalaisia otettiin orjiksi. Hailuodossa tapettiin yhtenä yönä satoja pakolaisia.

Pimeä historia: Verinen Viipuri

TV1 maanantaina 21.12.2015 klo 20.00 - 20.30, uusinta tiistaina 22.12. klo 9.30 ja keskiviikkona 23.12. klo 15.50
Yle Areenassa vuoden ajan.

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen jäljittävät katveeseen jääneitä kohtaloita ja veritöitä Suomen sisällissodan tärkeässä kaupungissa. Ovet avautuvat paikkoihin, joissa harva on käynyt.

Pimeä historia: Suomalaiset terroristit

TV1 maanantaina 28.12.2015 klo 20.00 - 20.30, uusinta keskiviikkona 30.12. klo 14.30 ja torstaina 31.12. klo 7.30
Yle Areenassa vuoden ajan.

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen terrorin jäljillä. Sata vuotta sitten Suomi oli terrorismin potentiaalinen pikkujättiläinen. Keitä olivat verikoirat? Miten pakkoruotsi liittyy yliopistomiehen murhayritykseen?

Pimeä historia: Ihmiset Raatteen tiellä

TV1 maanantaina 4.1.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta keskiviikkona 6.1. klo 16.20 ja torstaina 31.12. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ajan.

Historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen selvittävät Suomussalmella suurtaistelun käänteitä ihmiskohtaloiden kautta. Matkalta löytyy suomalaisten selviämistä ja ukrainalaisten tragediaa.

Pimeä historia: Ahvenanmaan noidat

TV1 maanantaina 11.1.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta keskiviikkona 13.1. klo 16.20 ja torstaina 14.12. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ajan.

Onnellisen saaren pimeä salaisuus selviää, kun historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen lähtevät Pohjolan ensimmäisen noitavainon alkulähteille.

Pimeä historia: Ongelmanuori Mannerheim

TV1 maanantaina 18.1.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta keskiviikkona 20.1. klo 16.20 ja torstaina 21.1. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ajan.

Potkut koulusta 12-vuotiaana. Päihdeongelmia. Isä karkaa velkoja ulkomaille. Päälle erottaminen kadettikoulusta. Mitä voi tulla tällaisesta nuoresta? Häirikön ongelmien parissa historioitsija Teemu Keskisarja ja opettaja Marko Kämäräinen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Pimeä historia

Historia

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

    Lue ohjeet oikeaoppisen valotussuunnitelman tekoon.

    Auringotta kukat menettävät värinsä ja lehdet käyvät valjuiksi. Samoin käy ihmisten ja eläinten. Ruumis on kuitenkin totutettava vähin erin aurinkoon sopivan valotussuunnitelman mukaisesti. Ennen valotuksen aloittamista suosittelemme kepeää liikuskelua hermoston tyynnyttämiseksi ja sydämentoiminnan vahvistamiseksi. Auringonsäteiden esiin puristamat teiren pisamat voitte häivyttää vetysupeoksidilla ja elohopealiuoksella.

  • Kortonkien gummisetä

    Miten kondomeista tuli Suomessa valtavirtaa.

    Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.

  • Havis Amanda - paljas ja paljastava

    Havis Amanda nostatti Suomen ensimmäisen taidekiistan.

    Havis Amanda nousi heti paljastamisensa jälkeen koko kansakunnan puheenaiheeksi. Suuresta yleisöstä oli ennenkuulumatonta, että julkisella paikalla esiintyi neito ilman rihman kiertämää. Patsasta pidettiin "riettaana" ja "lutkamaisena". Teos nostatti Suomen ensimmäisen laajamittaisen kiistan taiteesta ja siveellisyydestä. Sunnuntai, 20.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Puna-armeija purki sotilastukikohtansa ja palautti Porkkalan yllättäen

    Neuvostoliitto palautti Porkkalan 60 vuotta sitten.

    Kun Neuvostoliitto 26. tammikuuta 1956 purki Suomen maaperällä olevan sotilastukikohtansa ja päätti palauttaa Porkkalan vuokra-alueen, huokaistiin Suomessa helpotuksesta. Pahimmat vaaran vuodet olivat vihdoin ohi. Porkkalan palautus oli iso uutinen myös ulkomaisissa lehdissä. Alue oli ollut puna-armeijan sotilastukikohtana vuodesta 1944 lähtien.

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi!

    Kuinka hyvin tunnet neandertaiset? Tee testi!

    Nykyihmiset ja neandertalilaiset asuivat vuosituhansia samoilla alueilla. Viimeiset neandertalilaiset katosivat n. 28 000 vuotta sitten. Rinnakkaiselon aikana nykyihmiset ja neandertalilaiset ehtivät kuitenkin risteytyä ja nykyisin eurooppalaisen ihmisen DNA:sta on 1,5-2,1 prosenttia peräisin heiltä. Meissä jokaisessa asuu siis pieni neandertalinihminen. Kuinka hyvin tunnet millaisia he olivat? Tee testi!

  • Katu-uskottavat tieteentekijät

    Lähde mukaan tieteentekijöiden mukaan nimetyille kaduille

    Toimittaja Seppo Heikkinen ei enää muista millä kadulla idea iski. Olisikohan se ollut Pietari Kalmin kadulla Kumpulassa? Siellä hän ainakin muistaa ajatelleensa, että kukahan tuo Pietari Kalm oikein olikaan. Tästä pohdinnasta lähti syntymään radiosarja tieteen merkkihenkilöiden mukaan nimetyistä kaduista.

  • Ranskalaisia Perunatorilla ja kaadettuja kioskeja - snagareiden historiaa

    Nakkikioskien historiaa ja muistijälkiä.

    Ennen hampurilaisbaareja, korttelipizzerioita ja kebabpaikkoja pikaruokaa syötiin nakkikioskeilla eli snagareilla. Perinteisellä nakkikioskilla asiakas seisoi ulkoilmassa ja annokset ojennettiin etuikkunassa olevaan luukun kautta. Lihapiirakka kahdella nakilla, porilainen ja Trip-mehut olivat nakkikioskien vakiotavaraa. Mutta millainen on nakkikioskien historia? Ja millaisia muistoja niihin liittyy?

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kaksi lukua Helsingin historiaa

    Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle Koskelan keskiaikaisen kylän paikalle vuonna 1550. Tarkoituksena oli kilpailla Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan saksalaisten hallitseman Tallinnan kanssa. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin pakolla muuttamaan uuteen kaupunkiin.