Hyppää pääsisältöön

Marjan totuus: Kaiken voi saada

Marjan totuus: Kaiken voi saada
Marjan totuus: Kaiken voi saada Kuva: Yle/Hans Weckman marja hintikka live

On aika kiittää kuluneesta vuodesta. Se on ollut ihmeellisen hieno. Tammikuussa syntyi toinen poika. Viikon kuluttua siitä soitettiin ja tarjottiin työtä. Kahdeksan kuukauden päästä alkoi täysipäiväisen duuninteko Marja Hintikka Livessä.

Mahdottomia aikatauluja, hoitojärjestelyjä, kadonneita talvivaatteita juuri silloin kun pitäisi olla jo palaverissa. Ei sekuntiakaan vapaa-aikaa, minimimäärä yöunta ja sosiaalinen elämä täysin nollassa. Eli ihan sitä itseään, ruuhkavuosia.

Tuttua kaikille, jotka kamppailevat työn ja perheen yhdistämisen sekopäisissä riittämättömyysristiriidoissa.

Suurelle osalle perheellisistä pikkulapsiaika ja omat tärkeimmät uramahdollisuudet sattuvat samaan rytäkkään, 30 ja 40 ikävuoden välille. Silloin pitäisi tehdä oikeat ratkaisut. Oikeat niin, että tekisi hyvää perheelleen, mutta ei sulkisi lopullisesti omia ovia. Ajattelisi tulevaisuuteen, mutta uskaltaisi heittäytyä ilman pelkoa.

Helppo nakki? No ei todellakaan!

Suomessa on maailman mittakaavassa ruhtinaallisen pitkät äitiyslomat. Viimeistään ansiosidonnaisesta 54 päivän isyysvapaasta mainitseminen saa amerikkalaisten ystävieni leuat loksahtamaan lopullisesti sijoiltaan: ”That’s unreal!” Heidän näkökulmastaan kahdeksan kuukauden äitiysvapaani oli ihan överi - ja huono veto tässä vaiheessa työuraa.

Minusta puhutaan ”uraäitinä”, vaikken oikeastaan koe olevani sellainen.

Suomalaisten ystävieni rinnalla taas palasin töihin aikaisin. Täällä minusta puhutaan ”uraäitinä”, vaikken oikeastaan koe olevani sellainen. Nyt vain sattui käymään niin, että minä menin töihin ja mieheni jäi kotiin. Jossain vaiheessa vaihdetaan taas rooleja.

Suomessa keskustelu aiheesta tuntuu olevan kummallisen mustavalkoista ja yksisilmäistä, vaikka tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa ja taloudellisessa lamassa sitä pitäisi käydä enemmän kuin koskaan.

Yli 80% suomalaislasten vanhemmista käy töissä. Suurin osa perheellisistä siis pohtii jossain vaiheessa, kuinka perhe-elämä ja työura yhdistetään. Olennaista on, millä tavalla tätä pohdintaa perheissä käydään ja millaisiin pohdintoihin yhteiskunta meitä ratkaisuillaan kannustaa.

Jokaisella on oma ideaalinsa siitä, mitä haluaa elämässään priorisoida ja saavuttaa, mutta katsotaan hetki tutkimuksia:

Kolmekymppisiksi saakka naisten ja miesten urat kulkevat melko samaa tahtia, mutta sitten tapahtuu jotain. Miehet etenevät esimiehiksi ja vaativampiin tehtäviin, naiset jäävät rutiinisuorittajiksi. Samalla palkkaerot kasvavat.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan perhevapaalta työelämään palaava nainen saa noin 10% matalampaa palkkaa kuin lapseton kollegansa. Siitäkin huolimatta, että joustava perheen ja työn yhdistäminen lisää tutkitusti työhyvinvointia ja työn tulosta – naisilla ja miehillä.

Positiivisesta kehityksestä kertoo isäkuukauden pitäjien lukumäärän viisinkertaistuminen sen syntyvuodesta 2003 vuoteen 2012. Palkkaeroja voidaankin pitkällä aikavälillä tasoittaa perhevapaita jakamalla. Tästä hyötyvät kaikki – ennen kaikkea lapset.

Monesti perhevapaiden jakoa lähinnä äideille perustellaan taloudellisilla syillä, mutta tutkimusten mukaan perheissä ei edes välttämättä tehdä minkäänlaisia rahallisia laskelmia asiasta. Valintoja ohjaavat taloudellisia faktoja enemmän asenteet ja totutut normit.

Halukkuuteen jakaa perhevapaita vaikuttaa valtavasti myös työpaikan asenneilmapiiri.

Halukkuuteen jakaa perhevapaita vaikuttaa valtavasti myös työpaikan asenneilmapiiri. Ketään ei yllättäne, että suomalaisilla naisjohtajilla on selvästi vähemmän lapsia kuin miesjohtajilla sekä vähemmän lapsia kuin muilla suomalaisnaisilla.

“Naisen oletetaan ensin huolehtivan kodista ja perheestä, vasta sen jälkeen urasta”, sanoo aiheesta väitöskirjan tehnyt Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopistosta. Hänen tutkimuksessaan kävi ilmi, että naiset laittavat joskus miehen uran omaansa edelle, vaikka olisivat itse vaativammissa tehtävissä. Naiset myös tekivät enemmän kompromisseja ja luopuivat haastavista tehtävistä miehen ja perheen takia.

Kun miettii perhevapaiden jakamista, on sekä luopumiseen että kompromisseihin oltava valmis. Ei siinä mitään, jos valinnat tekee omasta halustaan, vilpittömästi ja on valintoihinsa tyytyväinen. Oletko sinä?

Kaiken voi saada, mutta se vaatii työtä. Harvard Business Review’n Eric C. Sinowayn mukaan ihmisen pitäisi keskittyä pitkän aikavälin tyydytykseen mieluummin kuin lyhyen aikavälin menestykseen ja punnita asioiden tärkeysjärjestys eri tilanteissa. Mistä joudut luopumaan, jos valitset asian X? Harmittaako hinta jälkikäteen? Voiko tärkeimpiä tavoitteita toteuttaa peräjälkeen mieluummin kuin kaikkia samaan aikaan?

Nämä kysymykset kannattaa esittää itselleen, kun miettii seuraavaa uramuuvia tai lasten hoitojärjestelyä.

On tavoiteltava tyytyväisyyttä ja opeteltava näkemään uransa ennemmin elämäntyönä kuin sarjana menestyksekkäitä pyrähdyksiä. Jos tavoitteena on myös perheen koossapysyminen, molempien puolisoiden on tärkeää tulla kuulluksi.

Kukaan ei ole kuullut ihmisestä, joka katuisi kuolinvuoteellaan liiallista lasten kanssa vietettyä aikaa. Silti lasten niskaan ei saa kaataa vastuuta omasta onnellisuudesta. Jos et toteuttanut henkilökohtaista unelmaasi ”lastesi takia”, olet väärässä.

Henkilökohtaisista unelmistasi ja onnellisuudestasi olet vastuussa vain ja yksinomaan sinä itse.

Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus
Marja Hintikka live, Marjan allekirjoitus marja hintikka live

Rämmitkö ruuhkavuosissa? Armollinen ja syyllistämätön Marja Hintikka Liven Facebook-ryhmä rientää avuksesi - liity meihin!

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.