Hyppää pääsisältöön

Suomen kielen oppiminen voi käydä ihan leikiten

Suomen kieli on tunnetusti yksi maailman vaikeimmista oppia. Yksityisessä kielikoulussa Tampereella on käännetty kielenopetuksen perusteet päälaelleen, ja oppimistulokset ovat huikeita.

Opettaja Önne Kankaisen kädet kurkottavat ensin kohti kattoa – "Pohjois-Suomi" – sitten hän laskee kätensä polvien alle – "Etelä-Suomi". Käynnissä on yksityisen kielikoulun Onnenkielen suomen alkeiskurssi. Pohjantähden alla: Suomi menee päähän -ohjelmassa seurattiin alkeiskurssilaisten opintietä maaliskuusta elokuuhun 2003.

Kankainen käyttää kielikoulussaan suggestopedistä opetusmenetelmää, jossa noudatetaan ihmisen luonnollista kielenoppimistapaa. Menetelmään kuuluu muun muassa paljon käsillä ja vartalolla elehtimistä, leikkimistä ja pelaamista.

Hänen mukaansa maahanmuuttajat oppivat kielen samalla tavalla kuin lapset. Ensin tulee intonaatiovaihe, jota seuraa sisältömerkitysten ymmärtämisen vaihe. Kolmas vaihe on analyyttinen vaihe, jossa analysoidaan esimerkiksi kielioppia. Foneettinen vaihe tulee neljäntenä.

"Usein perinteisessä opiskelussa se on päinvastoin eli aloitetaan fonetiikasta, sitten on kielioppi, sitten on sanoja ja sen jälkeen puhumista", Kankainen vertaa.

Kankaisen suomen tunneilla puhutaan jo ensimmäisestä päivästä asti. Oppilaille opetetut sanamäärät ovat vaikuttavia: ensimmäisenä päivänä keskusteluissa käytetään 300–400 sanaa, viikossa sanojen määrä on jo 1000–1500. Noin kahden kuukauden aikana suomen kielen opiskelijat tutustuvat suurin piirtein 2500 sanaan.

Itselleni oli järkytys, että pystyin lukemaan ja ymmärtämään tekstin lähes täydellisesti.― Christopher Bain
"Siitä on tarkoitus noin 1000–1500 sanaa saada aktiiviseen muistiin eli käyttöön", Kankainen tiivistää.

Alun sanavyöry näyttää uppoavan kielenopiskelijoiden tajuntaan. Skottilainen Christopher Bain kertoi suorastaan järkyttyneensä, että pystyi jo kolmen oppitunnin jälkeen lukemaan ja ymmärtämään monimutkaista tekstiä.

Perinteisempää suomen kielen opetusta seurattiin Basaarissa vuonna 1997. Hauskaa tuntui olevan myös töölöläisen kielikoulun oppilailla, vaikka he eivät jumpanneetkaan suomen sanojen tahtiin.

"Meillä on mainio ryhmä, ja se helpottaa oppimista", Martin Tang tiivisti tuntojaan ohjelmassa.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.