Hyppää pääsisältöön

Vain migreeniä?

Migreeni-grafiikka
Migreeni-grafiikka Kuva: Yle, Tero Kyllönen migeeni

Pienen tytön päätä särkee jälleen. Eletään vuotta 1985. Lapsen toistuviin päänsärkyihin ei saada lääkärireissuista huolimatta varmuutta. Kuusivuotiaana tyttö saa vihdoin migreenidiagnoosin lastenlääkäriltä. Myöhemmin tauti kroonistuu. Sisukas nainen ei anna periksi, vaikka särkypäiviä mahtuu kuukauteen jopa kolmekymmentä. Millainen sairaus migreeni on, ja kuinka löytyy paras mahdollinen hoito?

migreenigrafiikka,
migreenigrafiikka, Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreenigrafiikka

Migreeni on varsin yleinen vaiva. Ainakin joka kymmenes suomalainen tietää omakohtaisesti, millaisesta sairaudesta on kyse. Hyvää hoitoa on saatavilla, mutta edelleen tautia vähätellään. Siitäkin huolimatta, että raju migreenikohtaus lamauttaa pahimmillaan kaiken toimintakyvyn. Hoidon haasteena on puolestaan sairauden yksilöllisyys.

Vasta päivitetty Käypä hoito –suositus kokoaa migreenilääkityksen kulmakivet. Näitä työstämässä ollut neurologian erikoislääkäri ja kirurgian tohtori Hannele Havanka kertoo, että aina kohtausta ei tarvitse hoitaa varsinaisilla migreenilääkkeillä

– Suurin osa maailman migreenikohtauksista hoituu aivan tavallisilla peruskipulääkkeillä.

Toisaalta Havanka muistuttaa, ettei koviin kohtauksiin kannata edes yrittää tavallisia särkylääkkeitä.

– Käypä hoito –suositus suosittelee käyttämään migreenitäsmälääkkeitä eli triptaaneita koviin ja erittäin koviin kohtauksiin. Joskus migreeniä ei saada kuriin näilläkään ja silloin harkitaan estolääkitystä.

Suurin osa maailman migreenikohtauksista hoituu aivan tavallisilla peruskipulääkkeillä.

Jos estolääkitykseen päädytään, tehdään se aina harkiten.

– On potilaskohtaista, milloin lähdetään estolääkitykseen. Yleensä ajatus on, että kohtaukset pitää olla huonosti kohtauslääkkeille reagoivia ja niitä pitää olla usein, vähintään viikoittain, Havanka kertoo ja huomauttaa, että estolääkitykseen voidaan päätyä myös jostain muusta yksilöllisestä syystä.

– Mutta pitää muistaa kertoa potilaalle, ettei estolääkitystä ole tarkoitus syödä koko loppuikää.

Migreenipäiväkirja auttaa sekä lääkäriä että potilasta parhaan mahdollisen lääkityksen löytämisessä.

– Aloitetaan estohoito ja seurataan sen vastetta. Mutta periaatteessa nykyään en estolääkitykseen lähde, jos ei ole siitä kohtaustiheydestä jonkinlaista kirjallista dokumentaatiota. Neuvon, että potilaat pitävät ensin migreenikohtauspäiväkirjaa ja samalla lääkepäiväkirjaa. Ja kun aloitetaan estohoito, niin voidaan sitten peilata sitä lääkkeen vastetta.

Vaikka lääkkeet ovat tärkeässä roolissa, voi migreenipotilas tehdä jotain myös kohtausten välttämiseksi ja olon helpottamiseksi.

– Säännöllinen elämä ja stressin välttäminen, kiteyttää Havanka.

Monella kohtauksen laukaisee kirkas valo, alkoholi tai esimerkiksi valvominen. Äänet ja voimakkaat tuoksut voivat myös olla riittävä lisäkiusa migreenisäryn alkamiseksi. Oloa voi puolestaan helpottaa makoilemalla pimeässä ja viileässä huoneessa kylmä kääre otsalla.

Kainuulaisen pikkutytön päätä särkee. Taas. Eletään vuotta 1985, eikä lapsen toistuviin päänsärkyihin saada lääkärireissuista huolimatta varmuutta. Kuusivuotiaana tyttö saa vihdoin migreenidiagnoosin lastenlääkäriltä. Kajaanin keskussairaalan lastenneurologi ottaa tytön sairauden hoitaakseen.

migreenigrafiikka,
migreenigrafiikka, Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreenigrafiikka

Tehokkaista lääkkeistä huolimatta on myös potilaita, joiden migreeni on poikkeuksellisen hankala hoidettava.

– Olen itse tehnyt enemmän tai vähemmän töitä migreenipotilaitten kanssa 70-luvun loppupuolelta asti ja aika pieni porukka on niitä, joille ei mikään tarjolla olevista hoitomuodoista tehoa. Joskus hoidon esteeksi tulevat sivuvaikutukset, ja joskus ikävä kyllä myös lääkkeiden hinnat, harmittelee Havanka ja pohtii vielä migreenilääkkeiden hintakehitystä ja potilaalle aiheutuvia kustannuksia.

– Toisaalta kun kilpailua on tullut, niin hinnat ovat tulleet jonkin verran alaspäin. Saadaan olla tyytyväisiä, että on peruskorvattavuus näillä migreenikohtauslääkkeillä – sekään ei ole aina ollut itsestään selvää, eikä ole tälläkään hetkellä. Kokonaan korvattavuutta migreenilääkkeisiin ei saa, vaikka olisi kuinka hankalasta oirekuvasta kysymys.

Miksi näin on? Siihen varmaa vastausta ei ole edes migreenispesialistilla.

– Ehkä yksi osasyy on se, että toisaalta migreeniä ei pidetä oikeana sairautena. Ja toisaalta migreenipotilaita on niin valtavat määrät – Suomessakin puoli miljoona ja Suomi on pieni maa väestöltään – tulisi aika kalliiksi, hymähtää Havanka harmillisen terveyspolitiikan taloudelliselle tosiseikalle.

Migreeni on oikeasti niin yleinen sairaus, että sillä on kansantaloudellista merkitystä, ja silloin sen hoitoon kannattaa panostaa.

Kansantaloudellisesti ajatellen lääkitysten korvaaminen voisi kuitenkin olla varsin nerokas liikku.

– Jos ajattelee, että mitä yhteiskunta kestää, niin migreeni on oikeasti niin yleinen sairaus, että sillä on kansantaloudellista merkitystä, ja silloin sen hoitoon kannattaa panostaa. Että mitä paremmin migreeni on hoidettu, sitä vähemmän siitä tulee yleistä taakkaa: työstä poissaoloja, kuormitusta päivystysyksiköihin, terveyskeskuksiin, työterveyshuoltoon.

Monen migreenipotilaan elämänlaatu on kiinni hyvästä lääkityksestä. Ja vaikka uusia lääkkeitä kehitellään koko ajan, ei ihmelääkkeen varaan kannata kovin paljon laskea.

– Jos joku keksii lääkkeen, jolla migreeni paranee kerrasta ja lopullisesti, niin sitä ei varmaan koskaan päästetä markkinoille. Että kyllähän tässä vääjäämättä sellainen tosiseikka on, että migreenipotilaat ovat melkoinen kultakaivos lääketeollisuudelle, hoksauttaa Havanka, ja jatkaa.

– Mutta on sieltä kyllä tullut myös ihan hyviä lääkkeitä. Sen tietävät myös migreenipotilaat, jotka muistavat ajan ennen näitä täsmälääkkeitä. Yksi potilaistani sanoi, että uusi ajanjakso alkoi, kun ensimmäiset triptaanit tulivat myyntiin.

Pienen migreenipotilaan lapsuus jatkuu hyvästä hoidosta huolimatta päänsärystä toiseen. Pahoja migreenikohtauksia on melkein joka toinen päivä. Silloin oksettaa. Mutta äiti on kotona ja pystyy hoitamaan tytärtä. Yläasteella alkaa parempi vaihe, kunnes kirjoitusten jälkeen tilanne pahenee jälleen. Migreenikohtauksia on jopa 30 kuukaudessa. Lääkityksiä kokeillaan ja vaihdetaan, mutta migreeni kroonistuu.

migreenigrafiikka,
migreenigrafiikka, Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreenigrafiikka

Vaikka jokainen migreeni on yksilöllinen, päädytään diagnoosiin yleisimpien oireiden ja niiden toistuvuuden perusteella. Diagnostiset kriteerit käydään läpi lääkärin vastaanotolla potilaan kanssa.

Migreeni jaetaan auralliseen ja aurattomaan päämuotoon. Aurallisessa migreenissä särkyä edeltää puutuminen, lihasheikkous, näköhäiriö tai jopa puheen vaikeus. Auraton migreeni ei tämänkaltaisia ennakkovaroituksia itsestään anna. Ja myös kohtausten laatu ja tiheys vaihtelevat.

– On potilaita, joilla kohtauksia on harvakseltaan. Joskus ne ovat niin lieviä, että hädin tuskin huomaa, että migreeni tuossa yrittelee. Ja toisessa äärilaidassa ovat ne potilaat, joilla on sängynpohjaan kaatavia rajuja päänsärky-pahoinvointi-oksennuskohtauksia jopa viikoittain. Tai hankalassa muodossa jopa päivittäin, kuvailee Havanka.

– Migreeni elää monesti kohtaustilanteelta elämäntilanteiden mukana, että samalla henkilöllä saattaa olla tosi hyviä pitkiä vaiheita, ettei kohtauksia ole ollenkaan tai niitä on hyvin vähän. Ja sitten jostakin syystä provosoituu hankala vaihe.

Naisilla migreeniin kytkeytyvät myös hormonit. Usein migreeni alkaa murrosikävaiheessa ja isommat hormonaaliset muutokset saattavat heilauttaa kohtaustasapainoa. Naisilla migreeni on myös yleisempää kuin miehillä.

– Vaihdevuosi-iässä monella on migreenimyrsky odotettavissa, mutta hyvällä tuurilla saattaa kuulua siihen joukkoon, jolta se jopa rauhoittuu. Aurallinen migreeni ei yleensä rauhoitu kokonaan koskaan, Havanka kertoo ja arvioi aurallista migreenimuotoa olevan noin 15 prosenttia kaikista migreeneistä.

Vaihdevuosi-iässä monella on migreenimyrsky odotettavissa, mutta hyvällä tuurilla saattaa kuulua siihen joukkoon, jolta se jopa rauhoittuu.

– Paljon suurempi porukka on niitä potilaita, joilla kohtaus alkaa ilman mitään selviä ennakko-oireita tai auraoireita. Aika monellahan on jonkinlaisia tuntemuksia kohtausta ennakoiden, mutta ne eivät ole sillä tavalla selkeitä kohtausoireitten ennakoijia kuin mitä aurallisessa migreenissä alkuoireet ovat.

Aurallisen migreenin kanssa moni pärjää hyvin, sillä selkeät ennakko-oireet hälyttävät ottamaan lääkkeen aikanaan.

– Meillä suomalaisilla on yksi perusvika migreenikohtausten lääkinnässä. Odotetaan ja odotetaan ja odotetaan, että jos se menisi ohi ilman lääkkeitä. Tai sitten kokeillaan miedolla kipulääkkeellä, että jos se riittäisi. Mutta jos on reilu oireileva migreeni, niin kyllä se kannattaa hoitaa kunnolla.

Hyvän hoidon tärkeys korostuu myös, kun puhutaan migreenin kroonistumisen ennaltaehkäisystä.

– Kroonisesta migreenistä puhutaan silloin, jos päänsärkypäiviä on vähintään 15 kuukaudessa, ja niistä kahdeksan päänsärkyä täyttää migreenin diagnostiset kriteerit. Mistä se sitten johtuu, niin me olemme ajatelleet ja olettaneet, että tehottomasti hoidetut ja pitkittyneet migreenikohtaukset johtavat keskushermoston sisällä olevan kipujärjestelmän herkistymiseen.

Tällä Havanka viittaa aivojen ja selkäytimen alueella olevan kipuradaston herkistymiseen ja sen seuraukseen – pahimmillaan lähes jatkuvaan migreenisärkyyn.

Nuori migreeniä sairastava nainen opiskelee nyt yliopistossa biologiaa. Kroonista migreeniä hoidetaan opiskelijaterveydenhuollossa. Aina tarvittaessa kohtaus vie naisen päivystävän lääkärin puheille. Jatko-osoitteena on terveydenhoitosäätiön sopimusneurologi tai tilanteen vaatiessa jopa yliopistollisen sairaalan osastohoito. 15 vuotta nuoren naisen elämästä kuluu päänsärkyjen värittämässä sumussa. Biologian opintojen eteneminen jatkuvien migreenikohtausten vuoksi on hidasta. Mieli masentuu.

migreenigrafiikka,
migreenigrafiikka, Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreenigrafiikka

Tuore migreenin Käypä hoito –suositus ohjeistaa myös botuliinitoksiinin käyttöä.

– Botuliinitoksiiini on aine, joka lamaa hermolihasliitoksen. Tutkimuksissa, mitkä Käypä hoito -suositusta varten käytiin läpi, teho migreenin hoidossa vaihteli jonkin verran, Havanka taustoittaa, ja korostaa eri varianttien välillä olevia tehoeroja.

– Kattavaa tilastotietoa botuliinitoksiinihoidon tehosta ei vielä ole tarjolla.

Hoitoon ei kevein perustein ryhdytä, mutta toisaalta ne, jotka avun hoidosta saavat, ovat tyytyväisiä.

Havanka kuitenkin muistuttaa, että lääkkeen teho saattaa menettää tehonsa jo muutamassa vuodessa, ja että hoitoa saaneiden kokemukset ovat hyvinkin yksilöllisiä.

Botox-piikkejä pistetään hoidon aikana eri puolille päätä – esimerkiksi ohimoille, otsaan ja niskaan. Pistoksia yhdellä hoitokerralla tulee jopa kymmeniä, ja hoito on toistettava muutaman kuukauden välein.

On potilaita, jotka botuliinitoksiinista hyötyvät, ja jos alkaa tuntua, että muut keinot on kokeiltu, niin silloin sitä kannattaa kokeilla.

– On potilaita, jotka siitä hyötyvät, ja jos alkaa tuntua, että muut keinot on kokeiltu, niin silloin sitä kannattaa kokeilla. Mutta se on hoito, jota minä kokeilisin mieluiten neurologin vastaanotolla, ohjeistaa Havanka ja perustelee.

– Neurologit suhtautuvat botuliinitoksiiniin paljon varovaisemmin ja vakavammin, mitä esimerkiksi kauneushoitokäytössä sitä käyttävät. Se on kuitenkin aine, jolla on omat riskinsä, ja jonka käytössä täytyy olla huolellinen ja varovainen.

Marraskuun alusta botox sai migreenilääkkeenä Kela-korvattavuuden.

– Peruskorvattavuuden siitä saa, kun indikaationa on vaikea migreeni. Mutta kokonaan korvaavuuttahan siihenkään ei saa, ja se on kallis lääke. Ja lääkkeen hinnan lisäksi siihen tulee nämä lääkärillä käyntikustannukset, että se ei ole pelkästään tämä lääkkeen hinta vaan siihen tulee lisäksi lääkärin perimät palkkiot.

Paha kohtaus vie naisen jälleen kerran päivystykseen. Lääkäri käy läpi sairauskertomuksen ja kaikki lääkkeet, joilla migreeniä on yritetty taltuttaa. Neurologi päätyy kokeilemaan lääkitystä, jota ei ole vähään aikaan kokeiltu. Tapahtuu ihme. Päänsäryt katoavat 15 päiväksi.

migreenigrafiikka,
migreenigrafiikka, Kuva: Yle, Tero Kyllönen migreenigrafiikka

Vaikka migreenistä tiedetään tänä päivänä paljon, on käytännön potilastyössä edelleen omat haasteensa: sopivan lääkityksen löytyminen vaatii kärsivällisyyttä.

– Ajatellaan, että kaikkeen pitää saada toimiva hoito heti. Potilaat vaihtavat lääkäriä liian nopeasti. Yksi aloittaa jonkin lääkityksen ja potilas ei ole tyytyväinen. Sitten hän siirtyy seuraavalle lääkärille ja aloitetaan taas jotakin. Syntyy ketju, jolla mistään lääkkeestä ei saada edes sitä irti, mitä siitä olisi saatavissa, Havanka kuvailee ongelmaa.

Ja vaikka lääkäri pysyisi samana, voi sopivan annostuksenkin säätäminen olla kärsimättömälle liikaa.

– Omat potilaani ovat joskus ihmetelleet, miksi en vaihda jotain lääkettä toiseen. Ja minä yritän selittää, että jos nyt ensin katsottaisiin, mitä tästä lääkityksestä saadaan irti, kun sitä jatketaan vähän aikaa. Ja peilataan tarvittaessa puhelinkeskusteluilla tai kontrolleilla, miten annosta titrataan tai mitä siihen voi mahdollisesti rinnalle lisätä.

Systemaattisella etenemisellä vältytään monilta sivuvaikutuksilta verrattuna tilanteeseen, jossa kärsimättömyyden nimissä lääkettä vaihdetaan moneen kertaan.

Minusta perusasia, joka kuuluu oikeastaan joka ikiseen lääkäri-potilassuhteeseen, että potilasta pitäisi kuunnella niin oireitten suhteen kuin lääkitysten vaikutusten suhteen.

– Me olemme vähän kärsimättömiä nykyään, niin potilaat kuin lääkäritkin. Tuntuu, että pitää heti just nyt parantua ja heti justiin pitää löytyä oikea hoito, selventää Havanka ja jatkaa.

– Lääkärit rupeavat ajattelemaan, ettei tämä ollutkaan migreeni, kun ei tämä parantunut. Ja potilas rupeaa ajattelemaan, että ei tämä lääkäri tainnut migreenistä kovin paljo tietääkään, kun ei tästä paljon hyötyä tunnu irtoavan.

Pattitilanteen välttämiseksi päänsäryn ammattilaiselta löytyy selkeä resepti.

– Minusta perusasia, joka kuuluu oikeastaan joka ikiseen lääkäri-potilassuhteeseen, että potilasta pitäisi kuunnella niin oireiden suhteen, lääkitysten vaikutusten suhteen kuin sivuvaikutustenkin suhteen. Mutta myös siksi, että siinä tulevat esille ne ärsyketekijät, joihin ehkä jopa pystytään vaikuttamaan. Ja monesti esille tulevat myös ne pelot, joita ärhäkkääseen päänsärkykohtaukseen eittämättä monella liittyy.

Niin. Vaikka päänsärkykohtaukset ovat arkipäivää, eivät ne välttämättä muutu sen enempää siedettäväksi. Kipu ja kivun kestäminen sekä toisaalta seuraavan kohtauksen jännittäminen voi ahdistaa – samoin kivun ja kivun taustasyyn pelko.

– Aika usein potilaat kysyvät, että voiko tämä olla vain migreeniä? Ja minä totean, että migreenistä ei koskaan saa sanoa, että vain migreeniä. Kipukohtaus saattaa kyllä olla tosi raju ja tiuhaan toistuvat kohtaukset ja pitkät kohtaukset romauttavet ihmisen elämänlaatua melko tavalla, sanoo Havanka.

Eletään kevättä 2015. Naisen kroonisen migreenin lääkehoitoa säädetään ja hänelle annetaan myös ensimmäiset botox-pistokset. Vähitellen migreenipäiviä on enää neljä kuukaudessa. Toimintakyky palautuu ja elämä tuntuu paljon paremmalta.

Nyt opinnot ovat loppusuoralla, mutta suoritettuna on myös päänsäryn pitkä oppimäärä, yhteensä 30 migreenivuotta. Nainen haluaa kertoa tarinansa kohtalotovereilleen: Kroonisen migreenin suosta on mahdollista nousta!

Kroonisen migreenin läpikäynyt Juliana Heikkinen kertoo tarinansa

Hannele Havangan haastattelu

Asiantuntija: HANNELE HAVANKA, neurologian erikoislääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori

Lisää ohjelmasta

Ihmiset jumppaavat kauppakeskuksessa
Ihmiset jumppaavat kauppakeskuksessa Kuva: Yle, Hans-Peter Dhuy espoo liikkuu
Risto Laitila ja Mikko Penttilä miettivät olkapäävaivoja.
Risto Laitila ja Mikko Penttilä miettivät olkapäävaivoja. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Angelica Amaya Sandoval
Angelica Amaya Sandoval Kuva: Yle, Marko Väänänen angelica amaya sandoval
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi
Kommentit