Tässä osassa opitaan:
Sanastoa ja fraaseja
- Tervehtiminen, itsensä esittely ja voinnin kysyminen
- Ääntäminen: zi, ci, si, zhi, chi, shi, ri, w, x, j
Kielioppia
- Yleistä kiinan kielen rakenteesta
- Toonit
- Kirjoitusmerkit
Tapakulttuuria
- Kiinalaiset nimet
Tervehtiminen
Kiinan kielen yleisin tervehdys on Nǐ hǎo!, "Sinä olet hyvä!". Sitä voidaan käyttää lähes joka tilanteessa, lukuunottamatta seuraavaa kahta tapausta:
- kun tervehdit useampaa kuin yhtä henkilöä, sinun pitää sanoa "Te olette hyviä", eli Nǐmen hǎo!
- kun haluat olla kohtelias tai osoittaa kunnioitusta, Nǐ -sanan sijalla käytetään sen teitittelymuotoa Nín, eli Nín hǎo!
Nǐ hǎo! 你好!Hei! Hyvää huomenta! Päivää!
Nǐmen hǎo! 你们好!Hei! Hyvää huomenta! Päivää! (monikko)
Nín hǎo! 您好! Hei! Hyvää huomenta! Päivää! (teitittely)
Lisää tervehdyksiä
Zǎoshàng hǎo! 早上好! Hyvää huomenta!
Nǐ zǎo! 你早!Hyvää huomenta!
Wǎnshàng hǎo! 晚上好！ Hyvää iltaa!
Wǎn ān! 晚安！ Hyvää yötä!
Zài jiàn! 再见！ Näkemiin!
Hyödyllisiä sanoja
| duì | kyllä, oikein |
| bù | ei |
| Xièxiè | Kiitos |
| Bú xiè | Ei kestä. |
| Qǐng | Ole hyvä, Olkaa hyvä. |
| Duì bù qǐ | Anteeksi. |
| Meí guanxi | Ei mitään. |
Itsensä esittely
Nǐ jiào shénme? Mikä sinun nimesi on?
Nǐ xìng shénme? Mikä on sukunimesi?
Wǒ xìng … Olen sukunimeltäni …
Wǒ jiào … Minua kutsutaan …
Voinnin kysyminen
Nǐ hǎo ma? Mitä sinulle kuuluu?
Wǒ hěn hǎo. Minulle kuuluu erittäin hyvää.
Nǐ máng ma? Onko sinulla kiire?
Wǒ hěn máng. Minulla on erittäin kiire.
Wǒ bù máng. Minulla ei ole kiire.
Ääntämisopas
Mandarinikiinassa on kahdenlaisia i-äänteitä. Yleensä i lausutaan kuten suomen kielessä, mutta poikkeuksia ovat mandariinikiinan vaikeimmat tavut zi, ci, si, zhi, chi, shi, ri, jotka tuottavat miljoonille eteläkiinalaisillekin päänvaivaa.
z lausutaan kuten englannin kielen sanassa kids
c lausutaan kuten englannin cats
s ääntyy suomalaisen terävän s:n tavoin
H, joka esiintyy heti z, c, s jälkeen (zh, ch, sh), tarkoittaa sitä, että kielen kärki ja sivut hieman nousevat ylös kitalakea vasten niin että kieli on suunnilleen veneen muotoinen, muuten lausutaan samoin kuten zi, ci, si.
Kielioppia
Yleistä kiinan kielestä
Kiinan kielessä on kaksi isoa haastetta: toonit ja kirjoitusmerkit. Muutoin peruskielioppi on melko yksinkertainen. Kiinan kielessä ei esimerkiksi ole sijamuotoja tai monikkoa, eivätkä verbit taivu persoonissa tai aikamuodoissa.
Mikä on tooni?
Kiinan standardipuhekielessä eli mandariinikiinassa on neljä päätoonia sekä yksi harvoin esiintyvä ”tooniton” tooni. Tooni eli sävelkorko antaa sanalle sen merkityksen.
On oltava tarkkana, millä sävelkorolla sanan ääntää. Esimerkiksi kun sanoo sanan mai laskevalla sävelkorolla, sana tarkoittaa "myydä". Sen sijaan kun sanoo sanan laskevalla sävelkorolla, mutta loppuvaiheessa hieman nostaa sävelkorkoa, sana tarkoittaa "ostaa".
Sana wen - kysyä ja suudella:
Mandariinikiinan päätoonit
Mandariinikiinassa on 4 päätoonia sekä 1 harvoin esiintyvä ”tooniton” tooni. Päätoonit ovat
- tasainen ja korkea
- nouseva
- laskeva-nouseva
- laskeva.
Esimerkkinä sana ma eri tooneilla ja sen merkitykset:
Toonit graafisesti havainnollistettuna
Sana fu neljällä eri toonilla:
Suomen kielessäkin on tooni-ilmiöitä. Oletko koskaan huomannut, että kun sanot suomeksi sanan niin eri toonilla eli sävelkoroilla, tarkoitat eri asiaa?
- Laskeva niin: Aivan, näin on!
- Nouseva: Mitä asiaa?
- Ensin laskeva sitten nouseva: Mitä tarkoitat, kerro tarkemmin!
- Tasainen: Voihan se olla, mutta en ole aivan varma, olenko samaa mieltä.
Kirjoitusmerkit
Kirjoitusmerkkejä yhdistelemällä saadaan uusia merkityksiä:
aurinko + kuu = kirkas
nainen + katto = rauha
nainen + lapsi = hyvä
Tapakulttuuria
Kiinalaiset nimet
Kiinalaiset nimet poikkeavat länsimaisista sekä muodoltaan että merkitykseltään.
Suomalaisen on joskus vaikea tietää kiinalaisista nimistä, kumpi on sukunimi ja kumpi etunimi. Kiinalaisessa nimessä sukunimi on ensimmäisenä ja se on lähes aina yksitavuinen. Wang Yifu -nimessä sukunimi on siis Wang. Du Li -nimessä sukunimi on Du.
Sukunimi on vain harvoin kaksitavuinen. Yleisimpiä tällaisia ovat Ouyang ja Sima. Etunimi voi olla joko yksi- tai kaksitavuinen.
Nimen selitys
Etunimi tarkoittaa aina jotakin. Usein kun kiinalainen sanoo nimensä, hän kertoo samalla, mitä nimi tarkoittaa. Esimerkiksi: "Nimeni on Shi Zhiyong. Zhi on se sana, joka tarkoittaa viisautta, yong on se sana, joka tarkoittaa rohkeutta." Puhekielessä Zhi voisi tarkoittaa kymmenejä eri asioita, samoin yongin kanssa, mutta jokaisella merkityksellä on oma kirjoitusmerkkinsä. Nimen selitys auttaa kuulijaa löytämään oikeat kirjoitusmerkit.
Länsimaalainen etunimi
Kiinassa kohtaa myös länsimaalaisia nimiä. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensiksikin kiinalainen nimi on ulkomaalaiselle vaikea lausua oikein. Esimerkiksi eräs kiinalainen nimi tarkoittaa ”ylistää bambua”, mutta ulkomaalaisen suussa se kuulostaa lähes poikkeuksetta ”seisovalta sialta”. Toiseksi nykyään varsinkin nuoret ihailevat länsimaalaista kulttuuria, joten on muodikasta antaa kutsua itseään länsimaalaisella nimellä.
Teksti: Hai Guo. Vuosi: 2004
