Puhutaan menneistä aikamuodoista ja opiskellaan preteriti sekä opitaan ilmaisemaan varmuutta ja epävarmuutta. Opit myös kuukaudet ja vuodenajat. Kulttuuriosiossa tutustut härkätaisteluperinteeseen.
Expresar conocimiento/desconocimiento y probabilidad
Ilmaista varmuutta ja epävarmuutta
- ¿Crees que van a cancelar las clases de hoy?
- Luuletko, että tämän päivän tunnit perutaan?
- No, no creo. Tú, ¿qué crees?
- Ei, en usko. Mitä sinä luulet?
- Yo creo que sí.
- Minä luulen että ne perutaan.
Creer = uskoa, luulla
- Me parece que Pepe está enfermo.
- Luulen, että Pepe on sairaana.
- ¿Por qué?
- Miksi?
- Porque no ha venido a la escuela.
- Koska hän ei ole tullut kouluun.
- ¿Te parece bien si vamos al teatro esta noche?
- Onko sinusta hyvä idea, että menemme teatteriin tänä iltana?
- Me parece perfecto.
- Se on minusta loistava idea.
Parecer = vaikuttaa joltakin
Parecer-verbi vaatii datiivipronominin (kertaa kappaleesta 8).
- ¿Seguro que va a venir Julio?
- Tuleeko Julio varmasti?
- Sí, seguro. / No lo sé.
- Kyllä, hän tulee varmasti. / En tiedä.
- ¿Sabes en qué año nació Frida Kahlo?
- Tiedätkö minä vuonna Frida Kahlo syntyi?
- No, no lo sé. / No, no me acuerdo.
- Ei, en tiedä. / Ei, en muista.
Saber = tietää; osata
Saber-verbin yksikön ensimmäinen persoona on epäsäännöllinen: sé (tiedän; osaan). Muut persoonat ovat säännöllisiä.
Acordarse (ue) de = muistaa
Contar lo que pasó en el pasado
Kertoa mitä tapahtui menneisyydessä
En julio me fui de vacaciones con mi familia.
- ¡Qué bien! ¿Adónde fuisteis?
Fuimos a la Costa del Sol.
- ¿Cuánto tiempo estuvisteis allí?
Estuvimos todo el mes de julio y las dos primeras semanas de agosto. Regresamos a casa a mediados de agosto.
- ¿Qué hicisteis después de regresar a casa?
- Pues, mi mujer y yo volvimos al trabajo y los niños regresaron a la escuela.
- Ah sí, claro.
Vocabulario
| me fui de vacaciones | lähdin lomalle (irse-verbin preteriti) |
| estuvisteis | olitte (estar-verbin preteriti) |
| después de | jälkeen |
| regresar, volver | palata |
Katso tarkemmin kieliopista preteritin muodostus ja epäsäännölliset verbit.
Los meses
Kuukaudet
| enero | tammikuu |
| febrero |
helmikuu |
| marzo |
maaliskuu |
| abril |
huhtikuu |
| mayo |
toukokuu |
| junio |
kesäkuu |
| julio |
heinäkuu |
| agosto |
elokuu |
| septiembre |
syyskuu |
| octubre |
lokakuu |
| noviembre |
marraskuu |
| diciembre |
joulukuu |
Espanjassa kuukaudet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.
- En diciembre voy a estar de vacaciones.
- Joulukuussa olen lomalla.
- En agosto empieza la escuela de los niños.
- Elokuussa alkaa lasten koulu.
Las estaciones del año
Vuodenajat
| el invierno | talvi |
| la primavera | kevät |
| el verano | kesä |
| el otoño | syksy |
- En invierno en Finlandia nieva mucho.
- Talvella Suomessa sataa paljon lunta.
- El verano pasado comí mucho helado.
- Viime kesänä söin paljon jäätelöä.
Kielioppia
Kieliopissa opiskelemme preteritin - yhden espanjan menneistä aikamuodoista - sekä eroja perfektin ja preteritin välillä.
El pretérito indefinido
Preteriti
Preteriti ilmaisee menneessä ajassa päättynyttä tapahtumaa. Se kertoo tapahtumien kulun. Se vastaa kysymyksiin Mitä tapahtui? ja Kuinka kauan kesti? tai Kuinka monta kertaa? Preteritiä käytetään myös, kun annetaan kokoava lausunto päättyneestä tapahtumasta:
Fue el año más horrible de mi vida.
Se oli elämäni hirvittävin vuosi.
Espanjassa on kaksi mennyttä aikamuotoa, jotka vastaavat suomen imperfektiä: el pretérito indefinido eli preteriti ja el pretérito imperfecto eli imperfekti. Imperfektin opit osassa 11. Katso myös perfektin ja preteritin eroja myöhemmin tämän osan kieliopista.
- ¿Qué hiciste ayer?
- Mitä teit eilen?
- Fui al cine.
- Olin elokuvissa.
- ¿Qué película visteis?
- Minkä elokuvan näitte?
- Vimos una película de Julia Roberts.
- Näimme yhden Julia Robertsin elokuvan.
- ¿Cuánto tiempo estudiaste en la universidad?
- Kuinka kauan opiskelit yliopistossa?
- Estudié casi 7 años.
- Opiskelin melkein 7 vuotta.
| VIAJAR | BEBER | VIVIR | |
| yo | viajé | bebí | viví |
| tú | viajaste | bebiste | viviste |
| él/ella/usted | viajó | bebió | vivió |
| nosotros/nosotras | viajamos | bebimos | vivimos |
| vosotros | viajasteis | bebisteis | vivisteis |
| ellos/ellas/ustedes | viajaron | bebieron | vivieron |
| HACER | ESTAR | TENER | |
| yo | hice | estuve | tuve |
| tú | hiciste | estuviste | tuviste |
| él/ella/usted | hizo | estuvo | tuvo |
| nosotros/nosotras | hicimos | estuvimos | tuvimos |
| vosotros | hicisteis | estuvisteis | tuvisteis |
| ellos/ellas/ustedes | hicieron | estuvieron | tuvieron |
| PODER | DECIR | SER, IR * | |
| yo | pude | dije | fui |
| tú | pudiste | dijiste | fuiste |
| él/ella/usted | pudo | dijo | fue |
| nosotros/nosotras | pudimos | dijimos | fuimos |
| vosotros | pudisteis | dijisteis | fuisteis |
| ellos/ellas/ustedes | pudieron | dijeron | fueron |
* Preteritissä ser- ja ir -verbeillä on sama taivutus!
Contrastes entre el pretérito indefinido y el perfecto
Preteritin ja perfektin välisiä eroja
EL PRETÉRITO PERFECTO – PERFEKTI
Kertaa perfekti kappaleesta 8.
- ¿Has estado alguna vez en México?
- Oletko ollut joskus Meksikossa?
- Sí, he estado en México dos veces.
- Kyllä, olen ollut Meksikossa kaksi kertaa.
- ¿Qué has hecho hoy?
- Mitä olet tehnyt tänään?
- He lavado y planchado ropa.
- Olen pessyt ja silittänyt vaatteita.
- Esta semana hemos visitado muchos lugares interesantes.
- Tällä viikolla olemme käyneet monessa mielenkiintoisessa paikassa.
Perfekti tulee mm. seuraavien ajanmääreiden kanssa: alguna vez (joskus), hoy (tänään), esta semana (tällä viikolla), este mes (tässä kuussa), este año (tänä vuonna), este verano (tänä kesänä), jne.
EL PRETÉRITO INDEFINIDO – PRETERITI
- Pedro, ¿cuándo fue la última vez que viste a Beatriz?
- Pedro, milloin näit viimeksi Beatrizia?
- Hace al menos dos años.
- Siitä on ainakin kaksi vuotta.
- El sábado invité a mi novio al cine.
- Lauantaina kutsuin poikaystäväni elokuviin.
- De 1996 a 2001 estudié derecho en la universidad.
- Vuodesta 1996 vuoteen 2001 opiskelin lakia yliopistossa
Preteriti tulee mm. seuraavien ajanmääreiden kanssa: ayer (eilen), anteayer (toissa päivänä), el año pasado (viime vuonna), hace ocho años (kahdeksan vuotta sitten), el lunes(maanantaina), en 2000 (vuonna 2000), jne.
Nämä erot perfektin ja preteritin käytössä koskevat espanjan espanjaa; Latinalaisessa Amerikassa niitä käytetään vähän eri tavalla.
Monivalintatehtävä: Preteriti vai perfekti
Aukkotäydennystehtävä: Preteriti vai perfekti
Kulttuuria
Espanjan varmasti eniten polemiikkia herättänyt kulttuuriperinne on härkätaistelu. Jotkut pitävät sitä uhkarohkeana urheiluna, toisten mielestä se on julmaa huvia ja osa näkee sen eräänlaisena taiteen muotona.
Härkätaistelu - ristiriitoja herättävä kulttuuriperinne
Härkätaistelu on vanha kansanperinne
Härkätaistelu on oleellinen osa espanjalaista kansanperinnettä. Härkätaistelun voisi sanoa olevan tanssia kuoleman kanssa, ja aivan kuten tanssissa, myös härkätaistelussa on pyrittävä pitämään tietty rytmi - rytmi joka ei tule musiikista vaan kuolemanvaarasta.
Mistä taistelussa on kysymys?
Tärkeätä tässä vuosisatoja vanhassa perinteessä ei olekaan itse taistelu, sillä härkätaistelija (matador) pyrkii kaikin tavoin välttämään fyysistä kontaktia härän kanssa. Hänen tavoitteensa onkin vain magneetin lailla vetää puoleensa raivoa täynnä olevan eläimen mielenkiinto liikkuen sulavasti ja elegantisti ympäri härkätaisteluareenaa ja osoittaen mielen tyyneyttä. Olisikin järjetöntä taistella 500-600-kiloista eläintä vastaan. Taistelu päättyy vain hyvin harvoin härkätaistelijan kuolemaan, mutta niinkin voi käydä. Koko kansan suosikki Francisco Rivera Paquirri joutui sarvien seivästämäksi ja kuoli suorassa televisiolähetyksessä.
Esityksessä on monta vaihetta
Härkätaistelu koostuu useista eri osuuksista. Härkätaistelijoita on yleensä kolme, ja kukin heistä taistelee kahta härkää vastaan. Tapahtuman aluksi härkätaistelijat esittäytyvät yleisölle kiertämällä taisteluareenan (ruedo) musiikin säestämänä. Kunkin taistelun aluksi härkätaistelija ja hänen avustajansa (banderilleros), testaavat onko härkä luonnoltaan tarpeeksi tulinen ja raivokas.
Itse taistelu alkaa osuudella, jossa hevosen selässä istuvat, peitsin varustetut pikadorit (picadores) ärsyttävät härkää ja iskevät sitä lopuksi peitsillään. Tämän jälkeen kolme härkätaistelijan avustajaa (banderilleros) yrittää iskeä kaksi värikästä väkäpäistä pikkukeihästä härän lapaluiden läpi. Niiden tarkoituksena on ärsyttää härkää hyökkäämään. Näytöksen päättää matadori, joka astuu areenalle toisessa kädessään pieni punainen viitta (muleta) ja toisessa miekka. Hän liehittelee härkää elegantein liikkein ja hitain viitanheilautuksin osoittaakseen yleisölle hallitsevan asemansa härkään nähden. Näytöksen päättää matadorin suorittama isku härän lapaluiden väliin. Hyvin tähdätty isku läpäisee härän sydämen ja tappaa sen silmänräpäyksessä, mutta toisinaan matadori epäonnistuu ja joutuu katkaisemaan härän selkäytimen toisella miekalla.
Matadorin palkkio
Erinomaisen tapon jälkeen matadori palkitaan härän korvalla, kahdella korvalla tai hännällä. Toisinaan taitava härkätaistelija voi saada palkinnoksi myös härän sorkan. Yleisö voi ilmaista mielipiteensä matadorin suorituksesta heiluttamalla valkoista nenäliinaa.
Lajilla on vahvat perinteet
Asiantuntijoiden mukaan Espanjan paras härkätaisteluareena on Madridin Las Ventas (Plaza de Toros Monumental Las Ventas). Lisäksi härkätaistelu on erittäin suosittua monissa Etelä-Espanjan kaupungeissa kuten Sevillassa ja Valenciassa. Härkätaisteluita järjestetään yleensä kaupunkien suojelupyhimysten päivinä ja muina juhlapäivinä. Talvisaikaan härkätaisteluita ei ole.
Kaikkien aikojen kuuluisimmat härkätaistelijat ovat: “Curro” Romero, Juan Belmonte, Joselito "El Gallo," Julián López ”el Juli”, Manolete, Dominguin, Ordóñez, ja Manuel Benítez ”El Cordobés”. Perinteisesti härkätaistelu on ollut yksinomaan miesten laji, mutta viime aikoina on ilmestynyt myös muutamia naishärkätaistelijoita, joista kuuluisin on Cristina Sánchez.
