Tässä osassa opit kuvailemaan säätä ja erilaisia tunteita ja tilanteita. Kieliopissa opiskellaan imperfekti ja indefiniittipronomineja. Kulttuuriosiossa tutustutaan espanjalaiseen musiikkiin.
¿Qué tiempo hace?
Millainen sää on?
- ¿Qué tiempo hace hoy?
- Hace buen tiempo: hace sol y no hace viento.
- ¡Qué calor hace! Hace 35 grados a la sombra.
- Tenemos que ir a la playa.
- ¿Has visto cómo llueve?
- Sí, está lloviendo a cántaros.
- ¡Qué frío hace! Hace 10 grados bajo cero.
- Tengo mucho frío.
- ¡Mira cómo nieva! ¿Vamos a esquiar?
- Sí, vámonos. Hay mucha nieve.
Vocabulario
| el tiempo | sää, ilma |
| hace | on (sään yhteydessä); hacer (tehdä) |
| ¡Qué calor hace! | Onpa kuuma! |
| el sol | aurinko |
| el viento | tuuli |
| hace ... grados | on ... astetta |
| la sombra | varjo |
| la playa | uimaranta |
| llueve a cántaros | sataa kaatamalla |
| está lloviendo | sataa parhaillaan |
| ¡Qué frío hace! | Onpa kylmä! |
| 10 grados bajo cero | 10 astetta pakkasta |
| tener mucho frío | olla todella kylmissään |
| mirar | katsoa |
| ¡Cómo nieva! | kylläpä sataa lunta |
| la nieve | lumi |
| vámonos | mennä |
| Hace buen tiempo. | On hyvä ilma. |
| Hace sol. | On aurinkoista. |
| Hace calor. | On lämmintä. |
| Hace 20 grados sobre cero. | On 20 astetta lämmintä. |
| Está despejado. | On kirkasta. |
| Hace mal tiempo. | On huono ilma. |
| Hace frío. | On kylmä. |
| Hace 5 grados bajo cero. | On viisi astetta pakkasta. |
| Hace viento. | Tuulee. |
| Llueve. (llover) | Sataa. |
| Llovizna. | Sataa tihuuttaa. |
| Nieva. (nevar) | Sataa lunta. |
| Cae aquanieve. | Sataa räntää. (caer, kaatua, tippua) |
| Graniza. (granizar) | Sataa rakeita. |
| Está nublado. | On pilvistä. |
| Hay niebla. | On sumuista. |
| Hay tormenta. | On myrskyistä. |
Sääilmauksissa käytetään yleensä hacer-verbiä, mutta esimerkiksi sataa vettä on llueve (llover) ja sataa lunta on nieva (nevar), la nieve lumi. Huomaa myös estar ja hay verbimuotojen käyttö.
Adjektiivit bueno ja malo lyhenevät maskuliinisen substantiivin edessä hace buen tiempo, hace mal tiempo.
Huom! Ilmaukset Hace mucho calor, hace mucho frío, on todella kuuma/kylmä.
Reaccionar ante la información de un relato
Reagoida tarinan tapahtumiin
Alegría Ilo
¡Qué bien! Hyvä juttu!
¡Qué suerte! Mikä onni!
¡Qué ilusión! Miten jännittävää!
Pena Suru
!Qué pena! Kuinka ikävää!
¡Lo siento! Olen pahoillani!
¡Qué lástima! Mikä harmi!
¡Qué horror! Kuinka kauheaa!
InterésMielenkiinto
¡No me digas! Ei voi olla totta!
¡Increíble! Uskomatonta!
¿De verdad? Ihanko totta?
¿En serio? Ihanko totta?
¿Ah sí? Ai niinkö?
¡Qué lío! Mikä sotku!
Sorpresa Yllätys
¡Qué sorpresa! Mikä yllätys!
Referirse a hechos y circunstancias pasados
Viitata menneisyyden tapahtumiin ja olotiloihin
- ¿Dónde vivías cuando eras pequeña?
- Vivía en el sur de Finlandia, en un pueblo de 1000 habitantes.
- ¿Cómo era tu casa?
- Era una casa que mi padre había construido. Teníamos un jardín muy grande con manzanos.
- ¿Qué hacían tus padres?
- Mi madre era enfermera y mi padre era soldador.
- ¿Tenías amigos?
- Sí, tenía muchísimos amigos. Siempre jugábamos en el bosque cerca de mi casa.
- ¿Qué hacías cuándo te llamé el otro día?
- Limpiaba los cristales.
- ¿Qué estabas haciendo cuando se quemó la comida?
- Lo siento, estaba viendo una película interesantísima.
Vocabulario
| vivías (vivir) | asuit |
| era (ser) | oli |
| había construido (construir) | oli rakentanut |
| un pueblo | kylä |
| un manzano | omenapuu |
| soldador | hitsaaja |
| tenías/tenía (tener) | oli |
| jugábamos (jugar) | leikimme (leikkiä, pelata) |
| estaba limpiando | olin pesemäässä |
| el cristal | lasi, ikkunalasi |
| estabas hacienda | olit tekemässä |
| se quemó (quemarse) | paloi pohjaan |
| estaba viendo | olin katsomassa |
| interesantísimo,-a | erittäin mielenkiintoinen |
Espanjassa käytetään imperfektiä kun kuvaillaan menneisyyden taustoja ja tilanteita. Sitä käytetään myös kun on kyse menneisyydessä toistuvasta tekemisestä.
Algo / nada, alguien / nadie, alguno / ninguno
Pronominit algo / nada, alguien / nadie, alguno / ninguno
- ¿Quieres tomar algo?
- Haluatko juoda jotakin?
- No, no quiero nada.
- En halua mitään.
- ¿Hay alguien en la puerta?
- Onko joku ovella?
- No, no hay nadie.
- Ei siellä ole ketään.
- ¿Conoces a algún abogado?
- Tunnetko yhtään asianajajaa?
- No conozco a ninguno.
- En tunne yhtäkään.
- ¿Tienes películas?
- Onko sinulla elokuvia?
-No, no tengo ninguna.
- Ei minulla ole yhtäkään.
-Sí, tengo alguna.
- Kyllä minulla on joku.
Kielioppia
Opiskellaan imperfektin muodostus ja sen käyttöä sekä indefiniittipronominit algo/nada, alguien/nadie, alguno/ninguno.
Pretérito imperfecto
Imperfekti
- Cuando era pequeña tenía el pelo rubio.
- Pienenä minulla oli vaaleat hiukset.
- Los fines de semana íbamos toda la familia al campo.
- Viikonloppuisin kävimme koko perheen kanssa maalla.
- Hacía buen tiempo y el sol brillaba.
- Oli kaunis ilma ja aurinko paistoi.
Espanjan imperfekti vastaa preteritin tavoin suomen imperfektiä. Se muodostetaan seuraavasti:
| TOMAR | COMER | VIVIR | |
| yo | tomaba | comía | vivía |
| tú | tomabas | comías | vivías |
| él, ella, usted | tomaba | comía | vivía |
| nosotros, nosotras | tomábamos | comíamos | vivíamos |
| vosotros, vosotras | tomabais | comíais | vivíais |
| ellos, ellas, ustedes | tomaban | comían | vivían |
Imperfektissä kaikilla verbeillä yksikön 1. ja 3. persoona ovat muodoltaan samat. Millään verbillä ei ole vokaalimuutoksia.
Vain kolmella verbillä ser (olla), ir (mennä) ja ver (nähdä) imperfekti on muodoltaan epäsäännöllinen:
| SER | IR | VER |
| era | iba | veía |
| eras | ibas | veías |
| era | iba | veía |
| éramos | íbamos | veíamos |
| erais | ibais | veíais |
| eran | iban | veían |
Huom! hay – había
Imperfektin käyttö
Imperfektiä käytetään kahdessa perustapauksessa:
1. Kun kyse on tavanomaisesta, toistuvasta tekemisestä:
olla tapana tehdä jtk
- Cada invierno viajábamos a las Islas Canarias.
- Joka talvi matkustimme Kanarian saarille.
- Me llamaba siempre los domingos.
- Hän soitti minulle sunnuntaisin.
2. Kun kuvaillaan vallitsevaa tilaa, tilanteita ja ihmisiä.
Imperfekti vastaa kysymyksiin: Mikä oli tilanne?, Millaista oli?, Millainen oli?
- Hacía buen tiempo y el sol brillaba.
- Oli kaunis ilma ja aurinko paistoi.
- Eran las dos y media.
- Kello oli puoli kolme.
- El joven era moreno y tenía los ojos verdes.
- Nuorukainen oli tumma ja hänellä oli vihreät silmät.
- Navegaba por internet cuando me llamaste.
- Surffailin netissä kun soitit.
tai
- Estaba navegando por internet...
- Olin juuri surffailemassa netissä (gerundi)...
Imperfektilauseiden muodostaminen
Lue teksti ja valitse oikea vaihtoehto
Pronombres indefinidos
Indefiniittipronominit
ITSENÄISET INDEFINIITTIPRONOMINIT
- ¿Quieres algo?
- Haluatko jotakin?
- No, no quiero nada.
- En halua mitään.
- ¿Hay alguien aquí?
- Onko täällä joku?
- No, no hay nadie.
- Ei täällä ole ketään.
Ns. itsenäisiä indefiniittipronomineita ovat:
algo (jotain, joku asia) nada (ei mitään, ei mikään), alguien (joku henkilö) nadie (ei kukaan). Itsenäisiä pronomineja ei voi käyttää esim. substantiivin edessä.
EI-ITSENÄISET INDEFINIITTIPRONOMINIT
algún libro joku kirja
algunos libros jotkut kirjat
alguna taza joku kuppi
algunas tazas jotkut kupit
alguno de los chicos joku pojista
algunos de los chicos jotkut pojista
alguna de las chicas joku tytöistä
algunas de las chicas jotkut tytöistä
ningún amigo ei kukaan ystävistä
ninguna amiga ei kukaan naisystävistä
ninguno de los chicos ei kukaan pojista
ninguna de las chicas ei kukaan tytöistä
Oikeinkirjoitus muuttuu yksilöllisen maskuliinisen substantiivin edessä: algún libro, ningún amigo.
Ei-itsenäiset indefiniittipronominit viittaavat johonkin joukkoon ja niitä käytetään yleensä substantiivin tai de-preposition edessä. Näitä pronomineja käytetään sekä ihmisistä että asioista puhuttaessa. Huomaa, ettei pronominia ninguno, -a (eikä sen perässä seuraavaa substantiivia) käytetä monikossa:
- ¿No tienes ninguna película?
- Eikö sinulla ole yhtään elokuvaa?
Kulttuuria
Espanjan musiikille tyypillinen rytmi ja harmonia on hyvin rikasta ja se onkin kiehtonut monia muusikkoja ympäri maailmaa.
Monipuolisuus kuuluu espanjalaisessa musiikissa
Maan musiikin monipuolisuudesta ovat osoituksena esimerkiksi ranskalaisen säveltäjän Bizetin ooppera Carmen sekä amerikkalaisen jazzmuusikko Miles Davisin albumi Sketches of Spain. Muihin taiteenlajeihin verrattuna epanjalainen musiikki ei kuitenkaan ole kansainvälisesti kovin tunnettua. Lähes kaikkihan me tunnemme Gaudín, Picasson ja Dalín, mutta moniko osaa nimetä yhtä monta espanjalaista muusikkoa tai tulee ajatelleeksi että kaksi ”kolmesta tenorista” (Plácido Domingo ja José Carreras) ovat itse asiassa espanjalaisia?
Etelässä lauletaan ja tanssitaan flamencoa
Espanjalaisella kansanmusiikilla on monikulttuurinen tausta, jossa on sekoittuneena piirteitä monista eri kulttuureista. Maurilainen ja arabialainen vaikutus on selkeintä Espanjan eteläisissä maakunnissa, kuten Andalusiassa, Valenciassa ja Murciassa. Tutkijoiden mukaan muun muassa kiihkeärytminen flamenco sai alkunsa 1700-luvun mustalaiskortteleissa Sevillassa ja Cádizissa. Flamenco on sekä musiikkia, laulua että tanssia ja se viehättää kiihkollaan ja tulisuudellaan, johon yhdistyvät romanttisuus, traagisuus ja mystisyys. Flamenco on kuitenkin tyypillistä pikemminkin vain Etelä-Espanjalle ja muun Espanjan kansanmusiikin ehkä tyypillisin laji on jota.
Jota on peräisin maan pohjoisosista
Jota on syntyisin Pohjois-Espanjasta, Aragonian alueelta, vaikka nykyään se esiintyykin erilaisina variaatioina ympäri Espanjaa. Alun perin se oli luultavasti osa hedelmällisyysrituaaleja. Toisen teorian mukaan jotan toi Espanjaan keskiajalla arabialainen runoilija Aben Jot tai se kulkeutui mantereelle juutalaisten mukana. Jota alkaa tavallisesti instrumentaalisella osalla, jonka aikana tanssijat lyövät tahtia kastanjetein tai kitaraa rämpyttäen. Ilkikurisen coplan eli kupletin alkaessa rytminlyönti lopetetaan niin, että yleisö kuulee laulun sanat. Aragoniassa tyypillisiä jotaa säestäviä soittimia ovat pieni kahdeksankielinen kitara (guitarrilla), näppäiltävä luuttusoitin bandurria, triangeli, kastanjetit ja tamburiini (pandereta). Muilla Espanjan alueilla soittimina saatetaan käyttää kitaran ja bandurrían lisäksi esimerkiksi oboen tyyppistä puhallinsoitinta dulzainaa (Aragonia ja Extremadura) tai gaita-säkkipilliä (Extremadura ja Galicia). Jota on rytmiltään kolmijakoinen ja luonteeltaan sankarillinen ja energinen. Aihepiiriltään jota saattaa kertoa vaikkapa rakkaudesta tai arkipäivän elämästä, mutta sen ominaispiirteenä on tapa käsitellä aiheita humoristisesta ja ironisesta näkökulmasta. Vuonna 1761 jota esitettiin ensimmäistä kertaa tanssina ja se on vielä nykyäänkin suosittu tanssi aragonialaisissa kyläjuhlissa. Tanssiin osallistuvat yleensä vain miehet.
Sardana on vanha uskonnollinen tanssi
Katalonian ja Baleaarien alue on jo keskiajalta lähtien ollut tunnettu balladeistaan, mutta erityisen tärkeän aseman alueen musiikkiperinteessä on saavuttanut tanssi nimeltä sardana, joka on luonteeltansa uskonnollisaatelinen ja jonka juuret ovat luultavasti Antiikin Kreikassa. Sardanaa tanssitaan käsi kädessä, juhlallisesti piirissä, pienimuotoisen musiikkiyhtyeen (cobla) säestämänä. Ympyrä liikkuu melkein äänettömästi ja keskittyneesti monotonisen rytmin mukaan. Nykyään sardanaa tanssitaan sunnuntaiaamuisin Barcelonan monilla aukioilla esim. Plaza de Sant Jaumella, Plaza del Reylla ja kaupungin katedraalin edustalla. Vaskipuhaltimien lisäksi tavallinen sardanan instrumentti on myös flaviol eli niin sanottu tulppakanavahuilu.
Baskimaa tunnetaan huilumusiikista
Baskimaan ja Galician musiikki on hyvin omaperäistä. Baskimaassa musiikki on usein yhteydessä perinteisiin maanviljelystöihin ja tyypillisiä instrumentteja ovat alun perin paimenten käyttämä kimeä-ääninen puuhuilu txistu, pieni rumpu ja kellopelin näköinen lyömäsoitin txalaparta, jota soitetaan tiputtelemalla rytmisesti puukapuloita puiselle ”koskettimistolle” (ja ottamalla ne välittömästi kiinni). Perinteistä galicialaista musiikkia on laulettu usein pyhiinvaellusmatkoilla. Suosittu tanssi on nimeltään muñeira tai danza de la molinera (myllärinvaimon tanssi), ja kelttien alueelle mukanaan tuoma galicialainen säkkipilli gaita on tyypillinen soitin.
Kuuluisia espanjalaisia muusikkoja
Kansainvälisesti tunnettuja espanjalaisia oopperalaulajia ovat Montserrat Caballé, Plácido Domingo ja José Carreras. Kansalle oopperaa läheisempää musiikkiperinnettä edustaa niin sanottu zarzuela (laulunäytelmä tai musiikkikomedia), joka sai alkunsa 1700-luvulla kun Espanjan hovi vietti iltaa karhunvatukkapensaiden (zarza) ympäröimässä paviljongissa musiikkiesityksiä kuunnellen ja katsellen. Ensimmäisiä zarzuelan luomisen mestareita olivat kirjailijat Félix Lope de Vega ja Pedro Calderón de la Barca sekä muusikko Juan Hidalgo. Heidän libretoissaan esiintyi ajan italialaisen hengen mukaisesti sankareita, mytologisia hahmoja ja teologisia vertauskuvia. Espanjalaisen klassisen musiikin tärkeimpiä nimiä on kansallisromanttista musiikkia edustava Isaac Albéniz (1860-1909) sekä vanguardiaa edustava Manuel de Falla (1876-1946), jonka pääteos on kansainvälisesti tunnettu oratorio Atlántida.
Nykymusiikki on Espanjassa aggressiivista ja villiä kuten muuallakin Euroopassa ja uusia yhtyeitä syntyy koko ajan. Melodisemman musiikin puolelta tunnettuja tanssijoita ja klassikkoja ovat Joan Manuel Serrat, Ana Belén ja Victor Manuel sekä tietenkin Julio Iglesias. 1980-luvun suosittuja yhtyeitä olivat muun muassa Mecano ja La Unión. Uusimpia tähtiä on Operación Triunfo –kilpailusta kuuluisuuteen noussut David Bisbal.
(Teksti on vuodelta 2004.)
