Tässä osassa opit harrastuksia ja urheilulajeja, ja kieliopissa opiskellaan mm. säännöllisten -ar, -er ja -ir -verbien preesenstaivutus. Opitaan myös lukusanat 16-100. Kulttuuriosiossa tutustutaan espanjalaiseen arkeen.
Hablar de aficiones
Harrastuksista puhuminen
- ¿Cuáles son tus aficiones?
- Estudio español y juego al fútbol.
- ¿Cuáles son sus aficiones?
- Escucho música y voy al teatro.
- ¿Cuáles son tus aficiones? Mitä harrastat?
- ¿Cuáles son sus aficiones? Mitä Te harrastatte?
Estudio ja escucho ovat estudiar ja escuchar -verbien yksikön 1. persoonia (opiskelen ja kuuntelen). Jugar-verbillä tapahtuu vokaalinmuutos vartalossa, siksi yksikön 1. persoonassa muoto onkin juego (pelaan). Ir-verbi (mennä) on epäsäännöllinen, joten sen taivutus pitää opetella ulkoa (ks. kielioppi): voy (menen).
| jugar al fútbol | pelata jalkapalloa |
| jugar al tenis | pelata tennistä |
| jugar al golf | pelata golfia |
| estudiar español | opiskella espanjaa |
| ir al teatro | käydä teatterissa |
| ir al cine | käydä elokuvissa |
| escuchar música | kuunnella musiikkia |
| cocinar | tehdä ruokaa |
| coleccionar sellos | keräillä postimerkkejä |
jugar al fútbol (a+el > al)
jugar + a + määräinen artikkeli + mitä pelataan
ir al teatro (ks. kielioppi)
Hablar de deportes
Urheilusta puhuminen
- ¿A qué juegas?
- Juego al baloncesto con mis amigos.
- ¿Qué deporte practicas?
- Practico la natación.
- ¿A qué juega usted?
- Juego al golf con mi mujer.
- ¿Qué deporte practica usted?
- Practico la natación.
- ¿A qué juegas? Mitä pelaat?
- ¿Qué deporte practicas? Mitä urheilua harrastat?
- ¿A qué juega usted? Mitä Te pelaatte?
- ¿Qué deporte practica usted? Mitä urheilua Te harrastatte?
Juegas ja practicas ovat jugar (pelata) ja practicar(harrastaa) -verbien yksikön 2. persoonia pelaat ja harrastat. Teititellessä käytetään verbin 3. persoonaa juega ja practica. (Lisää verbien taivutuksesta, ks. kielioppi.)
Deportes - Urheilulajeja
| JUGAR | |
| el fútbol | jalkapallo |
| el hockey sobre hielo | jääkiekko |
| el baloncesto | koripallo |
| el voleibol | lentopallo |
Muistathan rakenteen jugar al hockey sobre hielo.
| PRACTICAR | |
| el esquí | hiihto |
| la natación | uinti |
| el ciclismo | pyöräily |
| el patinaje | luistelu |
| la equitación | ratsastus |
Mitä seuraavat ihmiset pelaavat?
Lukusanat 16 - 100
Lukusanat 16-100 kirjoitettuna
16 dieciséis
17 diecisiete
18 dieciocho
19 diecinueve
20 veinte
21 veintiuno
22 veintidós
23 veintitrés
24 veinticuatro
25 veinticinco
26 veintiséis
27 veintisiete
28 veintiocho
29 veintinueve
30 treinta
31 treinta y uno
32 treinta y dos
33 treinta y tres
34 treinta y cuatro
40 cuarenta
50 cincuenta
60 sesenta
70 setenta
80 ochenta
90 noventa
100 cien
Huom! y (ja) on kymmenten ja ykkösten välissä numerosta 30 lähtien: cincuenta y cinco.
Kielioppia
Opiskelemme säännöllisten -ar, -er ja -ir -verbien preesenstaivutuksen, estar (olla, sijaita) ja ir (mennä) -verbien preesenstaivutuksen sekä kysymyspronominit ¿dónde?, ¿de dónde? ja ¿adónde? (missä? mistä? minne?).
Verbos que terminan en -ar, tiempo presente
AR-verbien preesenstaivutus
| ESTUDIAR opiskella | |
| yo | estudio |
| tú | estudias |
| él/ella/usted | estudia |
| nosotros/nosotras | estudiamos |
| vosotros/vosotras | estudiáis |
| ellos/ellas/ustedes | estudian |
Verbos que terminan en -er, tiempo presente
ER-verbien preesenstaivutus
| CORRER juosta | |
| yo | corro |
| tú | corres |
| él/ella/usted | corre |
| nosotros/nosotras | corremos |
| vosotros/vosotras | corréis |
| ellos/ellas/ustedes | corren |
Verbos que terminan en -ir, tiempo presente
IR-verbien preesenstaivutus
| VIVIR asua, elää | |
| yo | vivo |
| tú | vives |
| é/ella/usted | vive |
| nosotros/nosotras | vivimos |
| vosotros/vosotras | vivis |
| ellos/ellas/ustedes | viven |
Ir-verbit taipuvat yksikössä ja monikon 3. persoonassa kuten er-verbit. Vain monikon 1. ja 2. persoona poikkeavat er-verbien taivutuksesta.
Verbos irregulares: estar e ir
Epäsäännölliset verbit estar ja ir
| ESTAR olla, sijaita | |
| yo | estoy |
| tú | estás |
| él/ella/usted | está |
| nosotros/nosotras | estamos |
| vosotros/vosotras | estáis |
| ellos/ellas/ustedes | están |
Muistathan että vointia kysyttäessä käytetään estar-verbiä:
¿Cómo estás? – Estoy muy bien, gracias.
| IR* mennä | |
| yo | voy |
| tú | vas |
| él/ella/usted | va |
| nosotros/nosotras | vamos |
| vosotros/vosotras | vais |
| ellos/ellas/ustedes | van |
Täydennä verbien oikeilla muodoilla
Pronombres interrogativos: ¿dónde?, ¿de dónde? y ¿adónde?
Kysymyssanat ¿dónde?, ¿de dónde? ja ¿adónde?
¿Dónde? Missä?
- ¿Dónde estás? Estoy en casa.
- ¿Dónde trabajas? Trabajo en un bar en Helsinki.
¿Dónde? on suomeksi missä ja siihen vastataan käyttäen prepositiota en, jossakin, -ssa: en casa kotona, en un bar eräässä baarissa.
¿De dónde? Mistä?
- ¿De dónde sois? Somos de México.
- ¿De dónde es tu amigo? Es de Caracas, de Venezuela.
¿De dónde? tarkoittaa mistä ja vastauksessa on aina prepositio de, jostakin, -sta, -lta: de México Meksikosta, de Caracas Caracasista.
¿Adónde? Minne?
- ¿Adónde vas? Voy a la biblioteca.
- ¿Adónde vais por la noche? Vamos al teatro.
la biblioteca kirjasto
por la noche illalla
¿Adónde? tarkoittaa minne ja vastatessa tähän kysymykseen on vastauksessa suuntaa ilmaiseva prepositio a, jonnekin. A-prepositio ja maskuliinin määräinen artikkeli el sulautuvat yhteen: a + el > al (kuten jugar-verbin kanssa): al teatro ”teatteriin”, a la biblioteca ”kirjastoon”.
Kysymyspronomineihin tulee aina painomerkki: ¿Qué?, ¿Cómo?, ¿Dónde? jne.
Kulttuuria
Espanja sijaitsee aivan Euroopan etelälaidassa, alle 50 km:n päässä Afrikan mantereesta. Historian saatossa monet eri kansat ovat asuttaneet Iberian niemimaata ja tämä on johtanut monien eri rotujen ja kulttuurien sekoittumiseen, mikä näkyy myös nykyään erilaisissa tavoissa ja perinteissä.
Espanjalainen arki
Espanjalainen tervehtiminen ja teitittely
Espanjalaisten sanotaan usein olevan hyvin välittömiä ja vieraanvaraisia. Tervehtiessään toisiaan he vaihtavat kaksi poskisuudelmaa, yhden kummallekin poskelle. Toisaalta miehet saattavat vain halata tai taputtaa toisiaan tuttavallisesti selkään. Virallisemmissa tapaamisissa kätellään. Sekä tervehtiessä että puhuteltaessa käytetään usein henkilön etunimeä esim: ”¿Qué tal, Lorenzo?” Aikaisemmin teitittelymuodon käyttö oli hyvin yleistä, mutta nykyään teitittelyä käytetään yhä vähemmän ja sinuttelu-muoto onkin melkeinpä syrjäyttänyt sen. Teitittely on kuitenkin kohtelias tapa, jota odotetaan palveluammateissa toimivilta sekä vanhempia ihmisiä puhuteltaessa.
Suhtautuminen aikaan vaihtelee
Rennompaan aikakäsitykseen tottuneet espanjalaiset (ja latinokulttuurit yleensä) ovat tunnettuja niin sanotusta mañana-elämäntavastaan (mañana = huomenna). Asioiden annetaan kulkea omalla painollaan ja usein espanjalaisista saa helposti sen kuvan, etteivät he kanna huolta turhista. 15 minuutin myöhästyminen tapaamisesta on ystävien kesken yleensä aivan hyväksyttävää. Virallisiin tapaamisiin saavutaan kuitenkin täsmällisesti ajallaan.
Espanjalainen perhe-elämä muutoksen edessä
Perinteisesti perhe on ollut hyvin tärkeä espanjalaisessa kulttuurissa ja nykyäänkin iäkkäämmät vanhemmat asuvat monesti aikuisten lapsiensa luona. Myös lapset asuvat usein hyvinkin myöhään kotona vanhempiensa luona, mihin saattaa tosin olla syynä myös se, että Espanjan työttömyys on ollut pitkään EU-maiden korkein. Toisaalta myös opiskeluaikana asutaan mielellään vanhempien luona sillä Espanjassa ei ole suomalaisen kaltaista opintotukijärjestelmää. Viime aikoina perhekoko on kuitenkin nopeasti pienentynyt ja ehkäpä tämä on samalla myös johtanut siihen, että perheen merkitys ei ole enää yhtä suuri kuin ennen. Nykyään suuressa osassa perheitä molemmat puolisot työskentelevät ja perinteinen kotiäitiys on vähentynyt huomattavasti. Syntyvyys onkin Espanjassa jo pienintä koko Euroopassa. Viime vuosina naisten osuus työvoimasta on kasvanut nopeasti, mutta samapalkkaisuuteen miesten kanssa on vielä pitkä matka. Lisäksi naiset työskentelevät usein perinteisillä ”naisten aloilla” kuten ravintola-alalla, kotihoidon tai opetuksen parissa.
Siesta on osa päivän rytmiä
Espanjalaiseen päivään on perinteisesti kuulunut olennaisena osana siesta. Lounas syötiin kotona perheen parissa ja sen jälkeen oli aikaa pieniin nokkauniin (dormir la siesta). Siestan ajan myös kaikki liikkeet ja virastot pitivät ovensa suljettuina. Viime aikoina varsinkin suuremmissa kaupungeissa on monissa työpaikoissa kuitenkin otettu käyttöön niin sanottu jornada intensiva, jolloin työtä tehdään lyhyemmällä lounastauolla ja näin ollen työpäivä myös päättyy aikaisemmin.
