Tässä osassa opit kaupunki- ja ruokasanastoa, ja kieliopissa opiskellaan muun muassa diftongoituvia verbejä ja demonstratiivipronomineja. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulta nykyaikaan.
Pedir algo para beber
Tilata juotavaa
Camarero: -¿Qué van a tomar?
Julieta: -Para mí un café con leche y un vaso de agua sin gas y para mí amigo una caña, por favor.
Camarero: -Muchas gracias, vuelvo enseguida.
Julieta: -¿Cuánto es?
Camarero: -Son 6 euros.
Julieta: -Aquí tiene.
Vocabulario
| ¿Qué van a tomar? | Mitä saisi olla? |
| para mí | minulle |
| un café con leche | maitokahvi |
| un vaso de agua sin gas | lasi vettä |
| una caña | olut (pieni lasi) |
| vuelvo enseguida | palaan heti |
| ¿Cuánto es? | Kuinka paljon se on? |
| Aquí tiene. | Tässä, olkaa hyvä. |
Bebidas - Juomia
| un café solo | musta kahvi |
| un café cortado | kahvi, jossa vähän maitoa |
| un agua* con gas | mineraalivesi |
| un vino tinto | punaviini |
| un vino blanco | valkoviini |
| una cerveza | olut |
| un refresco | limu |
| un zumo | mehu |
| un chocolate | kaakao |
| un té | tee |
*Yksikössä agua saa maskuliiniartikkelin: el agua, mutta monikossa feminiiniartikkelin: las aguas.
Pedir algo para comer
Tilata syötävää
Camarero: -Buenas tardes, ¿qué desea?
Cliente: -Hola, buenas tardes. De primero quiero gambas, por favor.
Camarero: -¿Y de segundo?
Cliente: -Pollo asado y pimientos rellenos, por favor.
Camarero: -¿Y de beber?
Cliente: -Vino tinto de la casa.
* * *
Camarero: -¿Algo de postre?
Cliente: -Sí, un flan, por favor.
* * *
Cliente: -La cuenta, por favor.
Camarero: -Muy bien.
Vocabulario
| ¿Qué desea? | Mitä saisi olla? (teitittely) |
| de primero | ensimmäiseksi ruokalajiksi |
| gambas (f) | katkarapuja |
| de segundo | toiseksi ruokalajiksi |
| pollo asado (m) | grillattu kana |
| pimientos rellenos (m) | täytettyjä paprikoita |
| de beber | juotavaksi |
| de la casa | talon |
| de postre | jälkiruuaksi |
| un flan | paahtovanukas |
| la cuenta, por favor | saanko laskun, kiitos |
Comidas - Ruokia
| el pan | leipä |
| la carne | liha |
| el filete | filee |
| el pescado | kala |
| la sopa | keitto |
| los mariscos | äyriäiset |
| el jamón | kinkku |
| la verdura | vihannekset |
| la fruta | hedelmät |
| el arroz | riisi |
| la patata | peruna |
| las patatas fritas | ranskanperunat |
| la pasta | pasta |
| el helado | jäätelö |
| las fresas con nata | mansikat kermavaahdon kanssa |
| la tarta | kakku |
Preguntar adónde vamos
Kysyä minne mennään
- Hola Juan, ¿adónde vas?
- Voy a la plaza de toros.
- ¡No me digas! ¿Dónde está?
- Está cerca del Ayuntamiento, entre la fuente y el parque.
Vocabulario
| la plaza de toros | härkätaisteluareena |
| ¡No me digas! | Älähän nyt! Ei voi olla totta! |
| el Ayuntamiento | kaupungintalo |
| la fuente | suihkulähde |
Kertaa ir (mennä) -verbin taivutus sekä kysymyspronomini ¿adónde? (minne) osan 3 kieliopista.
- ¿Adónde vamos esta noche?
- No sé. Quizás al estadio a ver un partido de fútbol o al cine.
- Yo quiero ir de compras al centro comercial.
- Entonces no sé. Luego decidimos.
Vocabulario
| esta noche | tänä iltana |
| no sé | en tiedä |
| quizás | ehkä |
| el estadio | urheilustadion |
| ver | katsoa |
| un partido de fútbol | jalkapallo-ottelu |
| quiero (querer) | haluan (ks. kielioppi) |
| ir de compras | mennä ostoksille |
| el centro comercial | kauppakeskus |
| entonces | joten, niinpä |
| luego | myöhemmin |
| decidimos (decidir) | päätämme |
En una ciudad - Kaupunkisanastoa
| la farmacia/td> | apteekki |
| la iglesia | kirkko |
| la oficina de correos | postitoimisto |
| el parque | puisto |
| el cine | elokuvateatteri |
| la estación de ferrocarriles | rautatieasema |
| la estación de autobuses | linja-autoasema |
| el banco | pankki |
| el hospital | sairaala |
| el museo | museo |
| la biblioteca | kirjasto |
| el supermercado | valintamyymälä |
| la plaza | aukio, tori |
| la plaza de toros | härkätaisteluareena |
| el aeropuerto | lentokenttä |
| el ayuntamiento | kaupungintalo |
| el estadio | urheilustadion |
| el castillo | linna |
| la fuente | suihkulähde |
| el río | joki |
| el puente | silta |
| la agencia de viajes | matkatoimisto |
| la universidad | yliopisto |
| la fábrica | tehdas |
| el mercado | kauppatori |
| la discoteca | yökerho |
Pedir y dar direcciones
Kysyä tietä ja antaa kulkuohjeita
- Perdone, ¿hay un supermercado por aquí cerca?
- Sí, hay uno en la segunda calle a la izquierda, al lado de la farmacia y del restaurante chino.
- Muchas gracias.
- No hay de qué.
Vocabulario
| la segunda calle | toinen (2.) katu (ks. lisää järjestysluvuista kieliopista) |
| el restaurante chino | kiinalainen ravintola |
| no hay de qué | ei kestä |
- Perdón, ¿la estación de ferrocarriles, por favor?
- Primero todo derecho hasta la catedral. Luego toma la primera calle a la derecha y la estación de ferrocarriles está a unos 200 metros del museo de arte contemporáneo.
- Muchas gracias.
- De nada.
Vocabulario
| primero | ensin |
| todo derecho | suoraan eteenpäin |
| la primera calle | ensimmäinen katu |
| el museo de arte contemporáneo | nykytaiteen museo |
| de nada | ei kestä |
Katso myös osan 4 sanasto: preguntar por dónde está - kysyä sijaintia
Kielioppia
Kieliopissa opiskelemme diftongoituvia verbejä (esim. dormir ”nukkua” ja querer ”haluta, rakastaa”), järjestysluvut 1.-10. sekä demonstratiivipronominit.
Los verbos con cierta irregularidad en el presente
Verbejä, joilla on epäsäännöllisyyttä preesenstaivutuksessa
Monet espanjan kielen verbeistä diftongoituvat preesensissä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyissä persoonissa verbin vartalossa oleva vokaali muuttuu diftongiksi, esim. dormir nukkua > duermo nukun, querer tahtoa; rakastaa > quiero tahdon; rakastan.
| DORMIR nukkua | |
| yo | duermo |
| tú | duermes |
| él,/ella/usted | duerme |
| nosotros/nosotras | dormimos |
| vosotros/vosotras | dormis |
| ellos/ellas/ustedes | duermen |
| QUERER tahtoa, rakastaa | |
| yo | quiero |
| tú | quieres |
| él, ella, usted | quiere |
| nosotros/nosotras | queremos |
| vosotros/vosotras | queréis |
| ellos/ellas/ustedes | quieren |
Vokaalin muutos tapahtuu siis kaikissa muissa persoonissa paitsi monikon ensimmäisessä ja toisessa.
Kuten dormir taipuvat mm. poder voida, kyetä,
recordar muistaa, morder purra ja mover liikkua.
Verbien poder ja recordar taivuttaminen
Kuten querer taipuvat mm. pensar ajatella,
entender ymmärtää ja preferir pitää parempana.
Täydennä verbien oikeilla muodoilla
Los números ordinales
Järjestysluvut
primero, -a 1°,1ª ensimmäinen
segundo, -a 2°, 2ª toinen
tercero, -a 3°, 3ª kolmas
cuarto, -a 4°, 4ª neljäs
quinto, -a 5°, 5ª viides
sexto, -a 6°, 6ª kuudes
séptimo, -a 7°, 7ª seitsemäs
octavo, -a 8°, 8ª kahdeksas
noveno, -a 9°, 9ª yhdeksäs
décimo, -a 10°, 10ª kymmenes
Järjestysluvut taipuvat siis myös feminiinissä:
la segunda casa = toinen talo
(vrt. el segundo coche = toinen auto)
- ¿En qué piso vives?
- Monennessa kerroksessa asut?
- Vivo en el tercer piso. ¿Y tú?
- Asun kolmannessa kerroksessa. Entä sinä?
- Vivo en el primer piso.
- Asun ensimmäisessä kerroksessa.
Primero ja tercero lyhenevät muotoon primer ja tercer ennen yksikössä olevaa maskuliinisubstantiivia (el piso).
- ¿Cuál es tu dirección?
- Es Calle de Toledo, 16, 4°, 2ª.
4° = cuarto piso, 2ª = segunda puerta (la puerta = ovi)
Täydennä puuttuvilla järjestysluvuilla
Pronombres demostrativos
Demonstratiivipronominit
- ¿Vives en esta casa de aquí?
- Asutko tässä talossa?
- No, vivo en aquella casa de allí.
- Ei, asun tuossa talossa (tuolla).
- ¿Cuál es tu coche?
- Mikä on sinun autosi?
- Es ese coche de ahí.
- Se on se auto siinä.
| TÄMÄ/NÄMÄ | SE/NE (SIINÄ) | TUO/NUO (TUOLLA) |
| este coche (aquí) | ese coche (ahí) | aquel coche (allí) |
| esta casa | esa casa | aquella casa |
| estos cafés | esos cafés | aquellos cafés |
| estas niñas | esas niñas | aquellas niñas |
- ¿Es éste tu libro?
- No, el mío es aquél que está en la mesa.
Ilman substantiivia eli pääsanaa esiintyvä demonstratiivipronomini kirjoitetaan painomerkin kanssa.
Täydennä demonstratiivipronomineilla
Kulttuuria
Espanjan kulta-aikana Kaarle V saattoi sanoa, ettei aurinko laskenut koskaan hänen valtakunnassaan. Kruunuun kuului nimittäin useita siirtomaita ja isoja osia nykyistä Eurooppaa.
Espanjan historia 1500-luvulta nykyaikaan
Espanjan kulta-aika
Lukuisten merentakaisten siirtomaiden lisäksi Espanjan kruunuun kuuluivat perimysoikeuksista johtuen myös Napoli, Sisilia sekä Habsburgien Itävalta, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Italia. Voitettuaan Turkin laivaston Lepanton meritaistelussa 1571 Espanja sai lisäksi täyden toimintavapauden koko Välimerellä.
1600-luvulta 1800-luvulle
1600-luvulle tultaessa maan talous oli kuitenkin alkanut jo pahasti rappeutua sillä lukuisat sodat ja hillitön tuhlaaminen verottivat valtion taloutta. Lukuisia alueita menetettiin vuosien 1667-68 devoluutiosodissa, ja kun Espanjan kruunu jäi Kaarle V kuollessa ilman perijää, ajauduttiin perimyssotaan, jonka osapuolina olivat Anjoin herttua Philip Ranskan Bourbon-suvusta ja Saksan keisari Leopold I, joka haaveili omaa poikaansa Kaarlea Espanjan valtaistuimelle. Sota päättyi Bourbonien voittoon ja rauhanteossa Espanja menetti viimeiset ulkomaiset alueensa Euroopassa muun muassa Gibraltarin, jonka omistuksesta on ollut erimielisyyttä Englannin kanssa vielä tänäkin päivänä.
1800-luvun ratkaisevat vaiheet
Vuonna 1801 pääministeriksi noussut Alcudian herttua Manuel de Godoy asettui tukemaan Napoleonia ja saattoi juonittelullaan Espanjan Ranskan alaisuuteen. Vuonna 1808 Napoleon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle. Espanjalaiset kävivät kuitenkin brittien avustamina sissisotaa ranskalaisia vastaan. Vuonna 1812 parlamentti (cortes) sääti Cadizin perustuslain ja seuraavana vuonna ranskalaisjoukot vetäytyivät Espanjasta. Napoleonin sotien aikana (1810-1825) Espanjan siirtomaat Latinalaisessa Amerikassa julistautuivat itsenäisiksi, Kuubaa lukuun ottamatta. Vuonna 1873 Espanja julistettiin tasavallaksi ensimmäisen kerran historiassa. Monarkistit nousivat kuitenkin takaisin valtaan jo seuraavana vuonna. Viimeisten siirtomaiden menetys vuonna 1898 (muutamia pieniä Afrikan siirtomaarippeitä lukuun ottamatta) oli kova isku Espanjalle. Siirtomaa- ja maailmanherruuden aika oli ohi.
Francon nousu valtaan
1900-lukua voisi kutsua eristäytymisen ajaksi Espanjan historiassa. Espanja vältti I maailmansodan pysymällä puolueettomana ja vuosisadan ensimmäisen kolmanneksen jälkeen alkoi lähes 40-vuotinen sulkeutumisen jakso kenraali Francon diktatuurin alaisuudessa. Espanjan sisäisten levottomuuksien seurauksena syntyi toinen tasavalta (1931-33), joka johti maanomistusuudistuksiin sekä valtion ja kirkon erottamiseen toisistaan. Seurasi useita hallituskriisejä ja poliittisia väkivaltaisuuksia. Heinäkuussa 1936 puhkesi Espanjan sisällissota. Kapinajoukkoja johti kenraali Francisco Franco, joka toimikin valtionpäämiehenä ja armeijan päällikkönä jo vuodesta 1936 alkaen, vaikka astui virallisesti maan johtoon vasta sisällissodan päätyttyä 1939.
Francon aikakausi
Francon oikeistodiktatuurin ensimmäisiä vuosia leimasi täydellinen ulkopoliittinen eristyneisyys, joka kuitenkin alkoi helpottua 1950-luvulla. Vuonna 1955 Espanja hyväksyttiinkin Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi, mikä oli maalle hyvin merkittävää. Samalla vuosikymmenellä maa ajautui kuitenkin vakaviin taloudellisiin ongelmiin, joita lievittämään laadittiin vakautussuunnitelma ja taloudellinen kehittämissuunnitelma. Tilanne parani ja 1960-luvulla alkoi talouskasvu, mitä osaltaan edistivät lisääntynyt turismi ja vapaamielisempi politiikka. Tästä huolimatta tyytymättömyys Francon itsevaltiuteen kasvoi jatkuvasti, mistä olivat osoituksena lisääntyneet lakot, mielenosoitukset ja terrorismi. Espanjan todellinen demokratisoitumisprosessi alkoi vasta vuonna 1975 Francon kuoltua, jolloin kuninkaaksi julistettiin Juan Carlos I de Borbón. Hänen alaisuudessaan monilla elämän alueilla toteutettiin useita vapaamielisiä uudistuksia ja joulukuussa 1978 hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka tunnusti Espanjan autonomiset alueet ja niiden osittaisen itsemääräämisoikeuden. Juan Carlos I luopui kruunusta vuonna 2014, jolloin hänen pojastaan tuli kuningas Felipe VI.
(Teksti päivitetty Espanjan nykyisen kuninkaan osalta.)
