Tässä osassa opit kellonajat, viikonpäivät, kertomaan päivittäisistä askareistasi sekä kertomaan, mitä olet parhaillaan tekemässä ja mitä tulet tekemään.
¿Qué hora es?
Paljonko kello on?
- Qué hora es?
- Son las dos.
Vocabulario
| la hora | tunti, tässä: kello |
| oiga | kuulkaa |
| perdone | anteeksi (teitittelymuoto) |
| me puede decir | voitteko sanoa minulle |
| a qué hora | mihin aikaan |
| abre (abrir) | aukeaa |
| cierra (cerrar, ie) | menee kiinni |
| de la tarde | iltapäivällä |
- Oiga, ¿tiene hora, por favor?
- Sí, son las dos y diez.
- Gracias.
- De nada.
-Perdone, ¿me puede decir la hora?
- Son las dos menos veinte.
-¿A qué hora abre la farmacia?
- A las nueve
-¿A qué hora cierra?
- A las seis de la tarde.
Decir la hora
Kellonajat
Espanjan kielessä ilmoitetaan aina ensin tasatunti ja sitten minuutit:
- ¿Qué hora es?
- Paljonko kello on?
- Son las dos y diez.
- Kello on kymmentä yli kaksi.
Samoin vaille-ajoissa ilmoitetaan ensin täyttymässä oleva tasatunti ja sitten montako minuuttia se on vajaa:
- ¿Tiene/Tienes hora, por favor?
- Onko teillä/sinulla kelloa?
- Son las tres menos cuarto.
- Kello on varttia vaille kolme.
¿Que hora es?
Paljonko kello on?
Son las nueve de la mañana.
Yhdeksän aamulla.
Son las nueve y media.
Puoli kymmenen.
Son las doce = es mediodía.
Kello on 12 = on keskipäivä.
Es la una.
Kello on yksi.
Son las cuatro de la tarde.
Neljä iltapäivällä.
Son las cinco menos cuarto.
Varttia vailla viisi.
Son las seis en punto.
Tasan kello kuusi.
Son las siete y pico.
Vähän yli seitsämän (puhek.).
Son las nueve y veinticinco.
25 yli yhdeksän.
Son las diez de la noche.
Kymmenen illalla.
Son las doce = es medianoche.
Kello on 12 = on keskiyö.
Son las cuatro de la madrugada.
Kello on neljä aamuyöllä.
Huomaa verbi ja artikkeli yksikössä tai monikossa kellonajan mukaan: son las dos, es la una.
¿A qué hora?
Mihin aikaan?
- ¿A qué hora cierran las tiendas?
- Mihin aikaan kaupat menevät kiinni?
- A las nueve de la noche.
- Kello yhdeksän illalla.
- A la una.
- Kello yhdeltä.
Las partes del día
Päivänkulku
| por la mañana | aamulla |
| a /al mediodía | keskipäivällä |
| por la tarde | iltapäivällä |
| por la noche | illalla/yöllä |
| a/ a la medianoche | keskiyöllä |
| de madrugada | aamuyöllä |
| de día | päivisin |
| de noche | öisin |
- Por la mañana me gusta tomar café.
- Aamulla juon mielelläni kahvia.
- Por la noche voy a pasear al perro.
- Illalla vien koiran ulos.
Por la tarde = iltapäivällä, mutta a las tres de la tarde. Kellonaikojen kanssa käytetään de-muotoa. Huomaa, että espanjalainen rytmittää päivänsä eri tavalla kuin suomalainen. Iltapäivä alkaa lounaan jälkeen, joka syödään suomalaisittain varsin myöhään kahden ja neljän välillä. Auringonlaskun jälkeen käytetään la noche -sanaa.
Los días de la semana
Viikonpäivät
- ¿Qué día es hoy?
- Hoy es lunes.
- ¿Qué vas a hacer el martes?
- Voy a ir al cine con José.
- ¿Quieres jugar al voleibol los domigos?
- ¡Qué buena idea!
Vocabulario
| ¿Qué día es hoy? | Mikä päivä tänään on? |
| hoy | tänään |
| el martes | tiistaina |
| voy a ir | menen (“tulen menemään”, lähifutuuri) |
| los domingos | sunnuntaisin |
Los días de semana - Viikonpäivät
| lunes | maanantai |
| martes | tiistai |
| miércoles | keskiviikko |
| jueves | torstai |
| viernes | perjantai |
| sábado | lauantai |
| domingo | sunnuntai |
| el fin de semana | viikonloppu |
| la semana | viikko |
Viikonpäiviin ei tule prepositiota, mutta määräisen artikkelin kanssa viikopäivät ilmaisevat:
el lunes = maanantaina, los lunes = maanantaisin. Voit myös sanoa todos los lunes tai cada lunes = joka maanantai.
Hablar de acciones habituales
Kertoa arkiaskareistaan
El día de Juanita
Por la mañana me despierto a las siete y media.
Me levanto a las ocho menos veinte.
Me ducho, me maquillo y me visto.
Preparo un café y desayuno dos tostadas con mermelada.
A las nueve y media, salgo de casa para ir al trabajo.
Trabajo en la oficina de 10.00 a 14.00.
Entre las 14.00 y las 16.00 como en un restaurante cerca de mi oficina.
Salgo del trabajo a las 18.30.
Por la noche ceno y veo la tele un poco.
Me acuesto a las 23.00.
De 10.00 a 14.00 = kymmenestä kahteen
Vocabulario
| me despierto | herään |
| me levanto | nousen ylös |
| me ducho | käyn suihkussa |
| desayuno | syön aamiaista |
| una tostada | paahtoleipä |
| salgo | poistun |
| como | tässä: syön lounasta |
| ceno | syön illallista |
| veo la tele | katson tv:tä |
| me acuesto | menen nukkumaan |
Acciones habituales
Arkitoimia
| Acciones habituales | Arkitoimia |
| acostarse (ue) | mennä nukkumaan |
| afeitarse | ajaa parta |
| cenar | syödä illallista |
| desayunar | syödä aamupalaa |
| despertarse (ie) | herätä |
| dormir (ue) | nukkua |
| ducharse | käydä suihkussa |
| lavarse los dientes | pestä hampaat |
| levantarse | nousta ylös |
| maquillarse | meikata |
| peinarse | kammata |
| salir | mennä ulos |
| secarse el pelo | kuivata tukka |
| vestirse (i/e) | pukeutua |
Osa ylläolevista verbeistä on refleksiivisiä eli niihin kuuluu refleksiivipronomini, jolloin tekeminen kohdistuu tekijään itseensä vrt. me lavo (peseydyn, pesen itseni), lavo a mi hija (pesen tyttäreni). Refleksiiviverbien taivutuksen löydät tämän osan kieliopista.
Kielioppia
Kieliopissa opiskellaan refleksiiviverbien taivutus, gerundin muodostus ja gerundirakenne sekä lähifutuurin muodostus ja käyttö.
Los verbos pronominales
Refleksiiviverbit
- Me lavo los dientes todos los días.
- Pesen hampaani joka päivä.
- No me lavo el pelo.
- En pese hiuksiani.
- Cada día Julia se maquilla.
- Julia meikkaa joka aamu.
Refleksiiviverbeiksi nimitetään verbejä, joihin itse verbin lisäksi kuuluu aina refleksiivipronomini me, te, se, nos, os, se. Refleksiiviverbissä tekeminen kohdistuu usein puhujaan itseensä. Vertaa:
me ducho otan suihkun
ducho la flor suihkutan kukan
me despierto herään
la mamá despierta äiti herättää
Lavarse (peseytyä) taipuu kuten muutkin -ar -verbit:
| me lavo (peseydyn) | nos lavamos (peseydymme) |
| te lavas (peseydyt) | os laváis (peseydytte) |
| se lava (peseytyy) | se lavan (peseytyvät) |
Samalla lailla taipuvia refleksiiviverbejä ovat mm. ducharse (käydä suihkussa), levantarse (nousta ylös), maquillarse (meikata), peinarse (kammata tukka), afeitarse (ajaa parta).
Joillakin refleksiiviverbeillä on diftongoituva vartalo, tai ne ovat muuten epäsäännöllisiä (ks. osa 5):
| despertarse (ie) | herätä |
| me despierto | nos despertamos |
| te despiertas | os despertáis |
| se despierta | se despiertan |
| acostarse (ue) | mennä nukkumaan |
| me acuesto | nos acostamos |
| te acuestas | os acostáis |
| se acuesta | se acuestan |
| vestirse (i/e) | pukeutua |
| me visto | nos vestimos |
| te vistes | os vestís |
| se viste | se visten |
Estar + gerundio
Estar + gerundi
- ¿Qué estás haciendo?
- Mitä sinä olet tekemässä?
- Estoy comiendo.
- Olen syömässä.
- ¿Dónde está mamá?
- Missä äiti on?
- Está leyendo el periódico.
- Hän on lukemassa lehteä.
Gerundi on verbimuoto, jonka perusmerkitys on tekemällä, tehden:
| tomar → tomando | ottaa → ottamalla, ottaen |
| trabajar → trabajando |
tehdä töitä → tekemällä, tehden töitä |
| comer → comiendo |
syödä → syömällä, syöden |
| escribir → escribiendo |
kirjoittaa → kirjoittamalla, kirjoittaen |
Gerundi muodostetaan siis korvaamalla verbin pääte gerundin päätteellä seuraavasti:
-ar → -ando
-er → -iendo
-ir → -iendo
Estar + gerundi vastaa suomen rakennetta olla (parhaillaan) tekemässä jotakin:
- ¿Qué están haciendo los niños?
- Mitä lapset tekevät?
- Están jugando al fútbol.
- He ovat pelaamassa jalkapalloa.
Epäsäännöllisiä gerundimuotoja:
| leer → leyendo | lukea → lukemalla, lukien |
| creer → creyendo | luulla → luulemalla, luullen |
| dormir → durmiendo | nukkua → nukkumalla, nukkuen |
| vestir→ vistiendo | pukea→ pukemalla, pukien |
| oir→ oyendo | kuulla→ kuulemalla, kuullen |
Futuro cercano
Lähifutuuri
- ¿Qué vais a hacer por la noche?
- Mitä te aiotte tehdä illalla?
- Vamos a cenar juntos.
- Lähdemme yhdessä ulos syömään.
¿Qué vas a hacer mañana?
- Mitä aiot tehdä huomenna?
- Voy a ir al cine.
- Menen elokuviin.
Espanjan kielessä käytetään lähitulevaisuudessa tapahtuvasta tekemisestä usein lähifutuuria. Lähifutuurilla viitataan (lähiajan) aikomukseen ja se on yleinen etenkin puhekielessä.
Lähifutuurin muodostus:
ir-verbin persoonamuoto + a + verbin perusmuoto (infinitiivi)
Kulttuuria
Espanjalaiset ovat tunnettuja taidostaan osata nauttia elämästä, juhlia ja pitää hauskaa. Monet juhlista, kuten pääsiäinen, juhannus, joulu ja karnevaali, liittyvät olennaisesti katoliseen perinteeseen, mutta usein niiden luonteeseen sekoittuu myös pakanallisia piirteitä.
Espanjalaiset juhlat
Paikallisuus on tärkeä osa värikästä juhlaperinnettä
Kansallisten juhlapäivien lisäksi kylät ja kaupungit juhlistavat vuosittain omien pyhimystensä merkkipäiviä. Nämä juhlat saattavat kestää useitakin päiviä, jopa viikkoja. Tällöin useat liikkeet sulkevat ovensa ja kaupungin koristellut kadut täyttyvät ihmisistä. Konserttien, kulkueiden ja perinteisten tanssiesitysten lisäksi järjestetään erityistä ohjelmaa lapsille, ja usein kaupunkilaiset pukeutuvat erityiseen juhla-asuun, joka saattaa olla esimerkiksi valkoinen paita ja tietynvärinen huivi.
Karnevaali
Vuoden ensimmäisiä juhlia on karnevaali eli baccanaali. Karnevaali on suosittu juhla kaikkialla Espanjassa, mutta kaikkein kuuluisimpia ovat Cadizin, Teneriffan ja Las Palmasin karnevaalit. Cádizin karnevaalit puhallinsoittokuntineen ovat luonteeltaan satiirishumoristisia, kun taas Teneriffan ja Las Palmasin karnevaalit muistuttavat brasilialaisia karnevaaleja loistokkaine kulkueineen ja naamiaisasuineen.
Fallas
Maaliskuun puolivälin juhlista ehkä tunnetuin on Valencian Fallas, jolloin koko kaupungin voi melkeinpä sanoa olevan tulessa. San Josén pyhimyksen kunniaksi järjestettävä Fallas huipentuu maaliskuun 19. päivä, jolloin kyläläisten huolella valmistamat, jättiläismäiset ninots-nuket sytytetään tuleen ja poltetaan tuhkaksi. Pahvisten hahmojen rakentamiseen kuluu kuukausia ja joka vuosi vain yksi, kyläläisten äänestämä yksilö säästetään, ja se pääsee esille paikalliseen museoon.
San Fermín -juhla
Pamplonan tunnettu San Fermín -juhla alkaa perinteen mukaan ilotulituksella ja sen kohokohta on joka-aamuinen härkäjuoksu vanhan kaupungin keskiaikaisilla, kapeilla kujilla. Härkien juoksuttaminen areenalle alkaa aina aamulla kello 8, ja sen aikana sadat punavalkoiseen asuun sonnustautuneet juoksijat eri puolilta maailmaa ottavat mittaa taisteluhäristä. Vaikka juoksu härkäaitaukselta areenalle kestää vain muutamia minuutteja, sen aikana loukkaantuu monesti useita vähemmän onnekkaita ja taitamattomampia juoksijoita, jotka joutuvat noin 600 kiloa painavien härkien jalkoihin.
Pyhiinvaellusjuhlat
Yksi tyypillinen espanjalaisten juhlien muoto ovat pyhiinvaellusjuhlat, joista tunnetuin on kiistatta Huelvassa Rocíon Neitsyen kunniaksi tehtävä vaellus. Keskiajalta peräisin olevan tarinan mukaan neitsyeellä on voima parantaa tauteja, hedelmättömyyttä ja mielisairautta. Juhla alkaa helluntaita edeltävänä lauantaina, jolloin uskonnolliset veljeskunnat vaeltavat kulkueessa pölyisiä vuoristoteitä pitkin Almonten kylään, jossa pidetään maagisen ilmapiirin kyllästämä messu. Juhlaan osallistuu vuosittain jopa yli miljoona ihmistä.
Castellers
Castellers eli ihmispyramidit ovat tarragonilaisen juhlan pääosassa. Jopa yhdeksänkerroksiset ihmispyramidit ovat kehittyneet 1500-luvun perinteisistä kansantansseista. Ensimmäiset viralliset Castellers-ryhmät perustettiin Vallsin kaupungissa 1800-luvun alussa. Pyramidien rakentamista harjoitellaan koko vuosi ja niihin osallistuu usein samasta perheestä useampi sukupolvi.
Espanjalainen pääsiäinen
Vaikka uskonnon merkitys onkin vähentynyt viime vuosien aikana, niin uskonnolliset juhlat, ja erityisesti pääsiäinen, ovat yhä hyvin tärkeitä espanjalaisille. Pääsiäisviikolla (semana santa) tunikoihin ja huppuihin sonnustautuneet uskovaiset kulkevat kaupungin läpi värikkäässä, rumpujen säestämässä kulkueessa. He kantavat harteillaan jopa tuhannen kilon painoisia patsaita, jotka kuvaavat neitsyt Mariaa tai Kristuksen kärsimysviikon tapahtumia. Nämä patsaat ovat tunnettujen veistäjien tekemiä ja voivat olla jopa satoja vuosia vanhoja. Etenkin Sevillan kaupunki on maankuulu pääsiäiskulkueestaan.
Feria de Abril
Huhtikuussa, heti pääsiäisen jälkeen, pääsee ilo valloilleen Sevillan Feria de Abril -juhlassa, joka on kehittynyt alkuperäisistä karjamarkkinoista ruoan, laulun, tanssin ja härkätaistelujen värittämäksi, suosituksi koko kansan juhlaksi. Juhlia varten Quadalquivir-joen rannalle pystytetään valtavan suuri telttakylä, jossa soi flamenco-musiikki. Naiset pukeutuvat juhlaviin mustalaisvaikutteita saaneisiin juhlapukuihin ja miehet lyhyeen pikkutakkiin (bolero) ja cordobés-hattuun.
Espanjalainen joulu
Juhlavuoden päättää joulu (Navidad), jolloin jokaisessa talossa asetetaan kunniapaikalle perinteinen jouluseimi. Joulupäivän ateria on erityisen tärkeä. Loppiaisen aattona lapset asettavat puhdistetut kenkänsä joulukuusen alle, ja yön aikana kolme itämaan tietäjää (Reyes Magos) tuovat heille lahjoja. Tuhmille lapsille he jättävät palan mustaa sokerikaramellia, jota kutsutaan hiileksi (carbón).
