Tässä osassa tehdään karnevaalimatkasuunnitelmia, harjoitellaan hotellihuoneen varaamista ja opetellaan uusia verbien aika- ja tapamuotoja. Lisäksi tutustutaan italialaiseen elokuvaan.
Anna, Giulio, Agnese ja Mika pohtivat, missä he voisivat seurata karnevaalin viettoa. Jotkut vaihtoehdot tuntuvat liian kalliilta, ja lopulta päätetään mennä Annan isoäidin luo Viareggioon. Nuoret suunnittelevat valmistavansa itse joitain karnevaaliruokia.
Una scelta difficile (Vaikea valinta)
Dove si trova la festa del carnevale più interessante e divertente?
(Missä vietetään mielenkiintoisinta ja hauskinta karnevaalia?)
Agnese e Mika non hanno mai visto il carnevale. Anna e Giulio hanno promesso di portarli in qualche città italiana con forti tradizioni carnevalesche. Ma la scelta non è facile! Anna ha preso dalla biblioteca una guida delle regioni italiane e ha fatto un elenco delle principali feste di carnevale celebrate nelle varie parti d’Italia.
Agnese ha letto un grosso libro di storia dove si parla delle feste e delle tradizioni popolari. Giulio ha chiesto il parere di sua nonna. Finalmente gli amici si sono dati appuntamento in casa di Giulio, una sera di fine gennaio, per decidere in quale località assistere al carnevale.
Di bene in meglio... (Aina vaan paranee...)
Mika: Secondo me la festa migliore in assoluto è quella di Venezia. Penso che sia anche la città più bella d’Italia.
Agnese: Infatti storicamente il carnevale veneziano è importantissimo. In autunno fanno anche la Regata storica, con gondole decorate in maniera stupenda. E pensate alle maschere!
Mika: E ai costumi, che spesso sono riproduzioni fantasiose degli antichi costumi dell’epoca della Serenissima ...
Giulio: Calma, ragazzi! Tutto quello che dite è vero, e anch’io amo moltissimo Venezia. Però ci sono due cose che dobbiamo prendere in considerazione. La prima è l’acqua: in questo periodo a Venezia c’è l’acqua alta, il che vuol dire o andare in giro con gli stivaloni oppure bagnarsi fino alle ginocchia. La seconda ...
Anna: ... sono i prezzi: durante il Carnevale siamo in alta stagione e gli albergatori e i ristoratori praticano prezzi doppi se non tripli. E Venezia non è tra le città più economiche neanche per il resto dell’anno. Se fosse novembre, le cose cambierebbero notevolmente. In quel periodo quasi non ci sono turisti a Venezia.
Giulio: Ed ecco il terzo problema: in febbraio ci sono decisamente troppi turisti! Tutti vogliono vedere il Carnevale di Venezia!
Agnese: Ma ci sono anche altri posti interessanti nel Veneto. Ci sarebbe per esempio il carnevale di Verona.
Giulio: A Verona? Non l’ho mai sentito nominare.
Agnese: Davvero? Mi pare che risalga addirittura al Cinquecento. E si potrebbe andare a vedere il balcone di Giulietta...
Mika: E l’Arena! Un giorno forse canterò lì – il Radamès dell’Aida...
Sanasto: dialogi 1
| trovarsi | löytyä, olla |
| la festa | juhla |
| divertente | hauska |
| promesso promettere | luvata |
| qualche | jokin |
| forte | vahva |
| carnevalesco | karnevaali- |
| la scelta | valinta |
| la guida | opas(kirja) |
| la regione | hallintoalue |
| l’elenco | luettelo |
| principale | pääasiallinen, tärkein |
| celebrare | viettää |
| nelle varie parti | eri puolilla |
| grosso | iso |
| popolare | kansan- |
| il parere | mielipide |
| finalmente | lopultakin, vihdoinkin |
| darsi appuntamento | sopia tapaamisesta |
| decidere | päättää |
| la località | paikkakunta, paikka |
| assistere | seurata, osallistua |
| secondo me | mielestäni |
| il migliore | paras |
| in assoluto | ehdottomasti |
| sia | on, olisi (essere-verbin konjunktiivin preesens) |
| infatti | todellakin, itse asiassa |
| storicamente | historiallisesti |
| la regata | regatta |
| la gondola | gondoli |
| decorare | koristella |
| la maniera | tapa |
| stupendo | ihmeellinen, tavaton |
| la maschera | naamio |
| il costume | puku, asu |
| la riproduzione | jäljennös |
| fantasioso | mielikuvitusmainen |
| antico | vanha |
| l’epoca | aikakausi |
| la Serenissima | Venetsian tasavallan nimi |
| la calma | tyyneys, rauhallisuus |
| prendere in considerazione | ottaa huomioon |
| andare in giro | kulkea ympäriinsä |
| gli stivaloni | kahluusaappaat |
| bagnarsi | kastua |
| il ginocchio | polvi |
| la stagione | kausi, matkailusesonki, vuodenaika |
| l’albergatore | hotellinomistaja, -pitäjä |
| il ristoratore | ravintoloitsija |
| praticare prezzi doppi | pitävät kaksinkertaisia hintoja |
| triplo | kolminkertainen |
| economico | edullinen, taloudellinen |
| il resto | jäännös |
| fosse | on, olisi (essere-verbin konjunktiivin imperfekti) |
| cambiare | muuttua |
| notevolmente | huomattavasti |
| decisamente | taatusti, varmasti |
| nominare | nimetä, mainita |
| mi pare | minusta tuntuu |
| risalga | juontaa juurensa (risalire -verbin konjunktiivin preesens) |
| addirittura | jopa, vieläpä |
| il Cinquecento | 1500-luku |
| il balcone | parveke |
| l’arena | areena |
Una scelta ragionevole (Järkevä valinta)
Giulio: Temo che anche Verona sia un po’ cara. Non vorrei smorzare il vostro entusiasmo, ma penso che dobbiamo trovare una soluzione più economica.
Agnese: In effetti non posso permettermi grandi spese. Pensate che si possa andare da qualche parte senza spendere troppo?
Anna: Io vi proporrei la seguente alternativa: a Viareggio, sul litorale toscano, si tiene un carnevale che di fama non è inferiore a quello veneziano. In più ci abita mia nonna, che ha una grande casa proprio sul lungomare. Potremmo alloggiare da lei.
Mika: Ma cosa dice tua nonna se arriviamo in quattro e le occupiamo la casa?
Anna: In realtà gliel’ho già chiesto, e ci ospita molto volentieri. È una vecchietta simpatica, non è vero Giulio?
Giulio: Simpaticissima! Quando ci siamo conosciuti due anni fa, Anna mi ha portato subito da lei. Secondo me voleva il suo giudizio nei miei confronti! Per fortuna sono stato promosso. L’unica cosa che le è dispiaciuta è che non so cantare!
Mika: Ma io sì! Puoi dirle che le canterò con piacere anche un’intera opera lirica!
Anna: Avevo già accennato alle tue doti canore, Mika. La nonna è rimasta entusiasta. Poi le ho promesso che faremo dei bignè di San Giuseppe che le piacciono tanto. Portiamo gli ingredienti con noi e organizziamo una piccola festa!
Giulio: Ma allora hai già programmato tutto di nascosto! E se invece volevamo andare da un’altra parte?
Anna: Ma sei proprio tu che vuoi sempre andare a trovarla! Ti piace come fa la ribollita, davvero ottima, e poi quell' olio d’oliva extra vergine saporito e delicato ...
Agnese: Io sono contentissima se andiamo a Viareggio. Mi manca molto mia nonna che vive a Varsavia. Non la vedo da quasi un anno.
Mika: Allora abbiamo deciso, finalmente! Quando si parte?
Sanasto: dialogi 2
| ragionevole | järkevä |
| temere | pelätä |
| smorzare | lannistaa |
| l’entusiasmo | into |
| la soluzione | ratkaisu |
| in effetti | itse asiassa |
| permettersi | sallia (itselleen) |
| spendere | kuluttaa, tuhlata |
| possa | voisi (potere-verbin konjunktiivin preesens) |
| proporre | ehdottaa |
| seguente | seuraava |
| l’alternativa | vaihtoehto |
| il litorale | rannikko |
| la fama | maine |
| inferiore | alempi, huonompi |
| il lungomare | rantakatu |
| alloggiare | asua, majailla |
| occupare | vallata, valloittaa |
| in realtà | tosiasiassa |
| ospitare | majoittaa (vieraana) |
| la vecchietta | (pieni) vanha nainen, 'mummeli' |
| conoscersi | tutustua (toisiinsa) |
| il giudizio | arvio, mielipide |
| nei miei confronti | minun suhteeni |
| sono stato promosso | pääsin luokalta |
| promuovere | siirtää eteenpäin |
| intero | kokonainen |
| l’opera lirica | ooppera |
| accennare a | viitata jhnkn |
| la dote | lahja |
| canoro | laulu- |
| faremo | teemme (fare-verbin futuuri) |
| il bignè | karnevaaliajan leivos |
| l’ingrediente | ainesosa |
| di nascosto | salaa |
| invece | sen sijaan |
| da un’altra parte | muualle |
| andare a trovare | mennä tapaamaan |
| la ribollita | toskanalainen keitto |
| ottimo | erinomainen |
| l’olio di oliva extravergine | kylmäpuristettu oliiviöljy |
| saporito | maukas |
| delicato | herkkä, hienostunut |
| mi manca | kaipaan |
| materno | äidinpuoleinen, äidillinen |
| decidere - deciso | päättää |
Partiamo subito! (Lähdetään heti!)
Giulio: Oggi è il 25 gennaio. Potremmo partire tra una settimana ...
Agnese: Se ricordo bene, il carnevale a Viareggio comincia il 23. Vuol dire che è già iniziato da due giorni! Io proporrei di partire subito!
Anna: Guardiamo un attimo il calendario. Si potrebbe partire domani che è venerdì e tornare lunedì mattina. Che ne dite?
Mika: Per me va benissimo. Lunedì non ho lezioni di canto. E tu, Agnese?
Agnese: Anche per me andrebbe bene. Proprio la settimana prossima la signora che assisto sarà in ospedale per un controllo. Così sono libera.
Giulio: Io in teoria dovrei lavorare lunedì. Ma posso chiedere un giorno di permesso, visto che ho accumulato parecchi straordinari.
Anna: Io ho già chiesto il permesso e me l’hanno concesso. La mia macchina è stata riparata. Le diamo un’altra possibilità di comportarsi come si deve, o vorreste fare il viaggio in treno?
Mika: Io mi fido della tua macchina, Anna! E soprattutto di te! Andiamo in macchina che è più comodo!
Giulio: D’accordo, ma io e te dividiamo i costi della benzina. Sono comunque 250 chilometri, e poi il pedaggio dell’autostrada.
Agnese: A me piace viaggiare in macchina: vedi meglio il paesaggio e ti fermi quando vuoi! Ma anch’io vorrei contribuire per la benzina ...
Giulio: Non se ne parla proprio! Anna ed io lavoriamo, ed è giusto che dividiamo le spese. Però volendo potreste contribuire con qualcosa da mangiare alla festa ...
Anna: Ottima idea! Agnese, andiamo a fare un po’ di spesa insieme, prima di partire? Ti va?
Agnese: Ma certo! Stasera preparo un elenco delle cose da comprare.
Mika: Giulio, mi sembra che siamo stati esclusi da alcune attività ... E se portassi una bottiglia di liquore forte finlandese per la festa?
Giulio: Magnifico! Speriamo che non sia proprio fortissimo!
Gli amici si mettono d’accordo per l’appuntamento del giorno dopo. La partenza è fissata per le cinque del pomeriggio. Anna avvertirà la nonna del loro arrivo. Si salutano allegramente. Tutti pensano con entusiasmo al fine settimana che li aspetta.
Sanasto: dialogi 3
| ricordare | muistaa; muistuttaa |
| voler dire | tarkoittaa |
| in corso | meneillään |
| l’attimo | hetki |
| il calendario | kalenteri |
| prossimo | seuraava, ensi |
| assistere | avustaa |
| l’ospedale | sairaala |
| il controllo | tarkastus |
| la licenza | lupa, vapautus, loma |
| visto che | koska |
| accumulare | kasata, kerätä yhteen |
| parecchio | runsaasti, paljon |
| lo straordinario | ylityö |
| concedere - concesso | myöntää |
| comportarsi | käyttäytyä |
| come si deve | kunnolla, niin kuin pitää |
| fidarsi di | luottaa |
| comodo | mukava |
| d’accordo | sovittu |
| dividere | jakaa |
| il costo | kustannus |
| il pedaggio | tiemaksu |
| contribuire | osallistua, avustaa, kantaa kortensa kekoon |
| non se ne parla proprio | ei puhettakaan |
| giusto | oikein, oikeudenmukaista |
| volendo | mikäli haluatte (volere-verbin partisiipin preesens) |
| qualcosa da mangiare | jotakin syötävää |
| fare la spesa tehdä | tehdä ruokaostokset, käydä kaupassa |
| comprare | ostaa |
| mi sembra | minusta tuntuu |
| escluso escludere |
sulkea pois, ulkopuolelle |
| l’attività | toiminta |
| portassi | toisin (portare-verbin konjunktiivin imperfekti) |
| la bottiglia | pullo |
| il liquore | likööri |
| magnifico | suurenmoinen |
| sperare | toivoa |
| mettersi d’accordo | sopia |
| l’appuntamento | tapaaminen, treffit |
| la partenza | lähtö |
| fissare | sopia |
| avvertire | ilmoittaa |
| l’arrivo | saapuminen |
| la/il fine settimana | viikonloppu |
All'albergo – Hotellissa
Näin tiedustelet hotellihuonetta ja sen ominaisuuksia:
Hotellissa - dialogin teksti
- Buongiorno.
- Buongiorno.
- C'è une camera libera?
- Sì. Singola oppure doppia?
- Una camera doppia, per favore.
- La preferisce con letto matrimoniale o con due letti?
- Con letto matrimoniale. C'è il bagno?
- Certo, c'è il bagno.
- E quanto costa la camera?
- La camera costa 150 mila lire al giorno.
- La prima colazione è compresa?
- Certo, è compresa.
- Posso vedere la camera?
- Sì, certo. Da questa parte...
letto sänky
letto matrimoniale parisänky
prima colazione aamiainen
è compresa sisältyy hintaan
Avete stanze libere?
Onko teillä vapaita huoneita?
Avrei bisogno di una camera singola per una notte.
Tarvitsisin yhden hengen huoneen yhdeksi yöksi.
Avete una doppia libera da oggi fino a martedì?
Onko teillä vapaata kahden hengen huonetta tästä päivästä tiistaihin?
Siamo tre persone: avrebbe una stanza a tre letti?
Meitä on kolme: olisiko teillä kolmen hengen huonetta?
il letto – sänky
Ho prenotato una singola per tre notti.
Olen varannut yhden hengen huoneen kolmeksi yöksi.
Quanto costa una doppia con bagno?
Paljonko maksaa kahden hengen huone, jossa on kylpyhuone?
Vorrei una stanza con mezza pensione.
Haluaisin huoneen ja puolihoidon.
Tarkkaile hotellihuoneen varaamista:
- Allora, prendiamo la camera con il letto matrimoniale. un documento henkilöllisyystodistus
Huonevaraus - dialogin teksti
- Certo. Per quante notti la volete?
- Per quattro notti.
- Allora vediamo... per quattro notti una matrimoniale... dal 22 al 26.
Posso avere un documento, per favore?
- Certo, ecco il mio passaporto.
- Grazie. Può per favore firmare qui?
- ...Ecco. Ritorniamo qui fra una settimana, allora vorrei prenotare la camera anche per il primo maggio.
- Il primo maggio... per una sola notte?
- Sì.
- Allora va bene per il primo maggio.
firmare allekirjoittaa
Verbien futuurimuodot
Italian I - III taivutusluokkien verbit muodostuvat futuurissa seuraavasti:
Säännöllisiä verbejä
| I PARLARE | II PRENDERE | III AVVERTIRE |
| parlerò | prenderò | avvertirò |
| parlerai | prenderai | avvertirai |
| parlerà | prenderà | avvertirà |
| parleremo | prenderemo | avvertiremo |
| parlerete | prenderete | avvertirete |
| parleranno | prenderanno | avvertiranno |
Epäsäännöllisiä verbejä
| AVERE | ESSERE | SAPERE |
| avrò | sarò | saprò |
| avrai | sarai | saprai |
| avrà | sarà | saprà |
| avremo | saremo | sapremo |
| avrete | sarete | saprete |
| avranno | saranno | sapranno |
Lisää futuurista kappaleessa 12..
Verbien konditionaalimuoto
Konditionaali ilmaisee, että tekeminen on epävarmaa tai mahdollista. Sitä käytetään myös kohteliaissa pyynnöissä tai kehotuksissa. Ehtolauseissa (“jos olisin rikas, matkustaisin maailman ympäri”) päälauseen verbi on konditionaalissa. Jos-lauseen verbin muoto on konjunktiivi. Konditionaalia käytetään sekä pää- että sivulauseissa.
Proporrei di partire subito.
Ehdottaisin, että lähdetään heti.
Non vorrei smorzare l’entusiasmo.
En haluaisi latistaa intoa.
Konditionaalin muodot
Konditionaalilla on kaksi aikamuotoa, preesens (canterei) ja menneen ajan liittomuoto (avrei cantato).
| I CANTARE | II PRENDERE | III PARTIRE |
| canterei | prenderei | partirei |
| canteresti | prenderesti | partiresti |
| canterebbe | prenderebbe | partirebbe |
| canteremmo | prenderemmo | partiremmo |
| cantereste | prendereste | partireste |
| canterebbero | prenderebbero | partirebbero |
Epäsäännöllisiä konditionaalimuotoja
Yleisimpien verbien konditionaali on epäsäännöllinen. Tavallisin poikkeama on e-vokaalin putoaminen pois (andrei eikä *anderei). Lisäksi verbin ‘oma’ konsonantti sulautuu joissain tapauksissa konditionaalin päätteen r-kirjaimeen (verrei eikä *venirei).
| ANDARE | POTERE |
| andrei | potrei |
| andresti | potresti |
| andrebbe | potrebbe |
| andremmo | potremmo |
| andreste | potreste |
| andrebbero | potrebbero |
Per me andrebbe bene.
Minulle (se) sopisi hyvin.
Si potrebbe andare a vedere il balcone di Giulietta.
Voisi käydä katsomassa Julian parveketta.
Muita epäsäännöllisiä konditionaalimuotoja:
avere:avrei, bere:berrei, dare:darei, dire:direi, dovere:dovrei, essere:sarei, fare:farei, rimanere:rimarrei, sapere:saprei, stare:starei, tenere:terrei, vedere:vedrei, venire:verrei, vivere:vivrei, volere:vorrei
Ci sarebbe il carnevale di Verona.
Olisi Veronan karnevaalit.
In teoria dovrei lavorare lunedì.
Teoriassa minun pitäisi olla maanantaina töissä.
Harjoittele konditionaalia:
Täydennä oikealla konditionaalimuodolla
Miten vastaisit konditionaalissa?
Verbien konjunktiivimuoto (subjunktiivi)
Konjunktiivi ilmaisee tekemisen epävarmuutta tai mahdollisuutta. Sitä käytetään sivulauseessa silloin, kun päälauseen verbi ilmaisee subjektiivisuutta, tunnetilaa tai mielipidettä, esim. pelkoa, epäilyä, omaa katsantokantaa, toivomusta tai käskyä.
Indikatiivi välittää aina faktan, pelkän tosiseikan, kun taas konjunktiivi heijastaa puhujan suhtautumista asiaan. Jos asia ilmaistaan varmana totuutena, verbi on indikatiivissa, jos se taas on puhujan mielipide, verbimuoto on konjunktiivi.
Penso che Venezia sia la più bella città d’Italia.
Mielestäni Venetsia on Italian kaunein kaupunki.
Temo che anche Verona sia cara.
Pelkään, että Veronakin on kallis.
Mi sembra che siamo stati esclusi.
Minusta tuntuu että meidät on jätetty ulkopuolelle.
Konjunktiivin muodot
Konjunktiivilla on neljä aikamuotoa: preesens, passato prossimo, imperfekti ja pluskvamperfekti.
| preesens | ||
| I CANTARE | II PRENDERE | III PARTIRE |
| canti | prenda | parta |
| canti | prenda | parta |
| canti | prenda | parta |
| cantiamo | prendiamo | partiamo |
| cantiate | prendiate | partiate |
| cantino | prendano | partano |
Ensimmäisen taivutusryhmän tunnusvokaali on - i -, toisen ja kolmannen - a -. Yksikön kaikkien kolmen persoonan muodot ovat samat, ja siksi verbin edelle on sijoitettava persoonapronomini io, tu tai lui/lei. Monikon ensimmäinen persoona on samanlainen kuin indikatiivissa.
Täydennä lauseet suullisesti:
Mika vuole che si ___ subito! (lähteä)
Temo che i ragazzi non ___. (laulaa)
Mi sembra che ___ tutti italiano! (puhua)
Vastaukset
Mika vuole che si parta subito!
Mika haluaa että lähdetään heti!
Temo che i ragazzi non cantino.
Pelkään että pojat eivät laula.
Mi sembra che parliate tutti italiano!
Minusta tuntuu että puhutte kaikki italiaa!
Epäsäännöllisiä konjunktiivimuotoja
Muutenkin epäsäännöllisesti taipuvien verbien konjunktiivi on epäsäännöllinen.
| ANDARE | POTERE |
| vada | possa |
| vada | possa |
| vada | possa |
| andiamo | possiamo |
| andiate | possiate |
| vadano | possano |
Pensate che si possa trovare un carnevale non troppo caro?
Onko teistä mahdollista löytää edullisempi karnevaali?
Passato prossimo eli mennyt aika konjunktiivissa
Konjunktiivin aikamuotona on passato prossimo, jos sen kuvaama tekeminen on tapahtunut aikaisemmin kuin päälauseessa ilmaistu tekeminen. Päälauseen aikamuoto on preesens (tai futuuri). Passato prossimo on liittomuoto. Sen osat ovat apuverbi (avere tai essere), joka taivutetaan konjunktiiviin, ja pääverbin partisiipin perfekti.
Spero che Daniela sia arrivata.
Toivon että Daniela on saapunut.
Sono contento che Mika abbia cantato.
Olen tyytyväinen että Mika lauloi.
Credete che il meccanico abbia riparato la macchina?
Uskotteko että autonasentaja on korjannut auton?
| CANTARE | PARTIRE |
| abbia cantato | sia partito/a |
| abbia cantato | sia partito/a |
| abbia cantato | sia partito/a |
| abbiamo cantato | siamo partiti/e |
| abbiate cantato | siate partiti/e |
| abbiano cantato | siano partiti/e |
Konjunktiivin käyttö
Konjunktiivia siis käytetään lähinnä sivulauseissa. Päälauseen verbi tai verbirakenne määrää konjunktiivin käytön. Pää- ja sivulauseella on eri subjekti eli tekijä.
Sivulauseen verbi taipuu konjunktiivissa, kun päälause ilmaisee SUBJEKTIIVISUUTTA:
1) toivetta
2) mielipidettä, katsantokantaa
3) tunnetta, esim. pelkoa
4) tahtoa
5) epäilyä
6) epävarmuutta
7) mielihyvää / mielipahaa
Tällaisia verbejä päälauseessa ovat esim. sperare, augurarsi, credere, aver paura, temere, volere, desiderare, dubbiarsi.
Tai vastaavasti edellä mainittuja asioita ilmaisevat sanonnat, esimerkiksi:
essere insicuro che, non essere sicuro che, trovare bello/magnifico/fantastico che, è piacevole che, mi dispiace che...
Lisäksi konjunktiivia käytetään joidenkin sanontojen jälkeisissä sivulauseissa:
È necessario che si parta subito.
On välttämätöntä, että lähdetään heti.
È possibile che Mario torni domani.
On mahdollista, että Mario palaa huomenna.
Muuta indikatiivista konjunktiiviin
Tentti
Testaa lopuksi, osaatko kurssin osien 8-9 kielioppiasiat.
Il cinema italiano - Italialainen elokuva
Tasapainoilua taiteen ja liiketoiminnan välillä
”Elokuvan ongelma on, että taide ja talous on sovitettava samoihin puitteisiin.” Kirjailija Alberto Moravian 1970-luvulla esittämä toteamus paljastaa ‘seitsemännen taiteen’ kahtalaisen luonteen, jonka takia se vaikuttaa monilla yhteiskunnan alueilla. Elokuva on kollektiivinen ilmiö.
Toisen maailmansodan jälkeen taide ja teollinen elokuvatuotanto ovat kulkeneet Italiassa eri teitä. Elokuvan mestariteokset ovat harvoin olleet kassamenestyksiä. Toistuvasti on viitattu elokuvan kriisiin, jonka yhtenä osatekijänä on television hallitseva asema. Kotikatsomo verottaa elokuvateattereiden yleisöä, mutta toisaalta valtion televisio myös osallistuu laatuelokuvien tuottamiseen.
Elokuvia alettiin Italiassa valmistaa jo1890-luvulla. Valitettavasti suuri osa italialaisista mykkäelokuvista (il cinema muto) on kadonnut. Kun ääniraita (la colonna sonora) tuli 20- ja 30-luvun taitteessa mukaan, elettiin fasismin aikaa ja tuotantoa hallitsivat harmittomat salonkikomediat eli ns ‘valkoisten puhelimien’ elokuvat (‘i telefoni bianchi’).Italialaisen elokuvan kultakautena pidetään toisen maailmansodan jälkeistä lyhyttä neorealismin (il neorealismo) vaihetta. Neorealismi oli myös sekä teemojen että muotokielen osalta uutta luova suuntaus. Sen jälkeen markkinoita hallitsi ns. italialaistyyppinen komedia (la commedia all’italiana), jossa oli osittain samoja aineksia kuin neorealismissa, kuten kriittinen asenne yhteiskuntaan ja kansanomaisen kielen käyttö dialogeissa. 1960-luvulla italialaisohjaajat kuvasivat usein yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita.
Tämän päivän italialaista elokuvaa ei voi tiivistää mihinkään yhtenäiseen suuntaukseen. Ohjaaja Marco Bellocchio toteaa: “Elokuva ei ole enää keskeinen kulttuuri-ilmiö niin kuin se oli sodan jälkeen tai 60-luvun alkupuolella.” Tunnetut italialaisohjaat Luchino Visconti, Pier Paolo Pasolini ja Roberto Rossellini kuolivat 1970-luvun puolivälissä, ja alettiin puhua taidelajin kriisistä. Italialainen elokuva tuntui merkitsevän ennen muuta Federico Fellinin mielikuvituksellista maailmaa. Nuorista ohjaajista kiinnitti laajempaa huomiota vain Nanni Moretti. Parikymmentä vuotta sitten tuotanto alkoi elpyä: monien esikoisohjauksien joukosta hahmottui vähitellen uusia ja omaperäisiä tapoja käyttää elokuvallista ilmaisua.
Italialaisen elokuvan on usein sanottu liikkuvan kahden vastakkaisen kiinnekohdan – realismin ja symbolismin – välillä. Mielenkiintoista on niiden kohtaaminen ja keskinäinen suhde parhaiden ohjaajien tuotannossa. Perinteen merkitys on myös tärkeä sekä lähtökohtana että haasteena uusille sukupolville.
2000-luvulle tultaessa italialainen elokuva vaikuttaa taas elinvoimaiselta. Sen merkkejä ovat Roberto Benignin 'Elämä on ihanaa' saavuttama kansainvälinen menestys, ja Gianni Amelion hieno 'Così ridevano' (Niin he nauroivat), joka kytkeytyy avoimesti neorealismin perinteeseen.
Teksti on vuodelta 2005.
