Kertaa ruotsin kielen keskeisiä kielioppiasioita.
Aikamuodoista
Kun kerrotaan jostain menneestä tapahtumasta, käytetään menneen ajan aikamuotoja imperfektiä ja pluskvamperfektiä.
”Jag hoppade ut, när tåget stannade” tai ”Jag hoppade ur, när tåget hade stannat”.
Yleissääntö on: Jos yhdessä lauseessa on imperfekti/pluskvamperfekti, voi toisessa lauseessa olla vain jompikumpi näistä aikamuodoista.
Kun kerrotaan mielipiteistä tai ajan ilmiöistä, käytetään ”nykyajan aikamuotoja” preesensiä ja perfektiä.
- ”Jag anser, att Ylönen spelar bäst.”
- ”Tycker du, att han har spelat bäst.”
- ”Han ska spela bäst, när tävlingen börjar /har börjat.”
Nämä ovat pääsääntöjä, mutta pääsäännöistä on myös poikkeuksia:
- "Jag har snuva i dag, därför att jag förkylde mig i går."
- ”Det står i tidningen, att två flickor drunknade i söndags.”
Koska sivulauseessa kerrotaan menneen ajan tapahtumista, siinä on imperfekti, vaikka päälauseessa on preesens.
Hans vai sin?
Hans, hennes, deras ja sin, sitt, sina menevät helposti sekaisin.
Yleissääntö on, että sin, sitt, sina -pronominia käytetään, kun omistajana on sen lauseen subjekti ja pronomini käännetään suomeksi -nsa,-nsä päätteellä.
Esimerkiksi:
- Lisa har tappat sitt körkort.
- Vem har tappat sina nycklar?
- Jan åkte till landet med sin flickvän.
Muistathan taivuttaa omistuspronominit seuraavan sanan mukaisesti. Yleissääntö on, että hans, hennes, deras on suomeksi hänen, heidän. Omistajana ei ole lauseen subjekti.
Esimerkiksi:
- Per kom till oss, hans nycklar låg på bordet.
- Lisa blev glad, hennes körkort hade inte försvunnit.
Konjunktioista ja sanajärjestyksestä
Sivulause
Alistuskonjunktiot aloittavat sivulauseen eli siis aiheuttavat KONSUKIEPRE-muistisäännön mukaisen sanajärjestyksen:
- Alistuskonjunktio
- SU (= subjekti)
- KIE (= kieltosana tai liikkuva määre)
- PRE (= predikaatti).
Tavallisimmat alistuskonjunktiot
| att, eftersom | koska (syytä ilmaiseva) |
| då | koska, kun (ilmaisee sekä syytä että aikaa) |
| när | kun (vain aikaa ilmaiseva) |
| innan, förrän | ennen kuin |
| medan | sillä aikaa kun, kun taas |
| sedan | sen jälkeen kun, siitä asti kun |
| om, fast(än) | vaikka |
Esimerkkejä:
- Eftersom det inte fanns arbete hemma flyttade många.
- När du fyller aderton, blir du myndig. Sedan Stig hade blivit student började han studera medicin.
- Fast trafikljusen inte fungerade hände det inga olyckor.
Lauseessa, johon kuuluu sekä liikkuva määre että inte-sana, kieltosana tulee lähimmäksi predikaatin eteen. Han påstår, att han egentligen inte förstår vad det betyder.
Päälause
Edellä oleva päälause ei vaikuta mitenkään sen jäljessä tulevan päälauseen sanajärjestykseen. Sanajärjestys riippuu lauseen alussa olevista määreistä. Eli liikkuva määre lauseen alussa aiheuttaa käännetyn sanajärjestyksen. On syytä muistaa, että lauseen alkuun sijoitetaan sana, jota halutaan painottaa. Painottomina liikkuvat määreet ovat yleensä siellä missä kieltosanakin, useimmiten ennen sitä, jos lauseessa on molemmat.
On kuitenkin adverbejä, joita ei sijoiteta lauseen alkuun, sellaisia ovat mm. verkligen, faktiskt, förstås, väl, ju.
Rinnastuskonjunktiot
Rinnastuskonjunktiot yhdistävät samanlaisia lauseenjäseniä tai samanlaisia lauseita. Yleensä ne yhdistävät päälauseita ja silloin niiden jälkeen on päälauseen sanajärjestys: Jag måste gå ut nu, men jag är inte borta länge. Jag måste sätta mig, för jag orkar inte stå.
| Men, för | sillä |
| och, eller, utan | vaan |
| både - och | sekä-että |
| antingen - eller | joko-tai |
| varken - eller | ei-eikä |
Kanske-sanan jälkeen voit käyttää sekä suoraa että käänteistä sanajärjestystä.
Joskus rinnastuskonjunktiot yhdistävät sivulauseita ja silloin tarvitaan sivulauseen sanajärjestys: Han sade att han var sjuk och (att han) inte kunde komma till provet.
Passiivi
S-passiivia käytetään lyhyytensä vuoksi ohjeissa, määräyksissä ym. Ärterna sätts i hett vatten och kokas i tio minuter. Tyyliltään tämä on lähinnä ylätyylinen, mutta sopii kohtuullisesti käytettynä myös esimerkiksi abin aineeseen.
Bli-passiivi on taitavan kirjoittajan hallinnassa erinomainen vapaamman tyylin passiivi. Se ilmaisee tapahtumista kun taas vara-passiivi ilmaisee tilaa tapahtuman jälkeen.
Esimerkiksi:
- Den unga killen blev slagen i ansiktet.
Näet sielusi silmillä tapahtuman. - Golvet är tvättat.
Näet tapahtuman lopputuloksen.
"Dörrarna var varit stängda hela dagen" kertoo, että ovet ovat olleet suljettuina koko päivän. Jos taas sanot "Dörrarna har blivit stängda" (Ovet on suljettu), ajattelet sulkemistapahtumaa, vaikka et ilmaise kuka sulkemisen on tehnyt. Sekä bli- että vara-passiivin kanssa voidaan käyttää ns. modaalisia apuverbejä esim seuraavasti: Dörren ska vara stängd. (Oven pitää olla suljettuna). Dörren borde ha varit stängd. (Oven pitäisi olla suljettuna).
Bli- ja vara-passiiveissa kannattaa olla todella huolellinen partisiipin perfektin muodoissa.
Passiiville on myös vastine man-sana. Kun käytät man-sanaa, ole johdonmukainen. Älä vaihda sitä kesken kaiken englanninmalliseen du-sanaan.
Partisiipin preesens ja perfekti
Partisiipin preesensiä käytetään usein adjektiivin tavoin ja silloin sen suomenkielisen vastineen tunnuksena on -va/-vä. Esimerkiksi sovande= nukkuva, leende = hymyilevä.
Näitä muotoja on sikäli helppo käyttää, että ne eivät taivu suvun ja luvun mukaan vaan ovat taipumattomia esim. ett sovande barn, många lekande flickor.
Komparatiivi ja superlatiivi muodostetaan sanoilla mera ja mest. Min pappa är mera förstående än min mamma.
Partisiipin preesensillä ilmaistaan myös tekemisen tapaa tai tilaa: Han kom springande till mötet. Vi blev stående när han kom.
Partisiipin perfektin suomenkielisen vastineen tunnus on -ttu/-tty tai -nut/-nyt. Partisiin perfektiä käytetään myös usein adjektiivina, joka taipuu pääsanansa mukaan.
Esimerkiksi:
- Bilen stod tvättad på gården.
- Den tvättade bilen var inte min.
- Huset är skyddat av ett staket.
- Min nyköpta jacka var smutsig.
- Vi blev alla förkylda efter festen.
Partisiipin perfektiä käytetään myös bli- ja vara-passiivin muodostamisessa.
Esimerkiksi:
- Hans bil blev stulen.
- Vi har blivit bjudna på en underbar måltid.
- Vilket material är bordet gjort av?
- Dörren är stängd.
Sanaparit
| både - och tai såval - som | sekä - että |
| varken - eller | ei - eikä |
| antingen - eller | joko - tai |
| än - än | milloin - milloin |
| ju - desto | sitä - mitä |
Esimerkiksi:
- Hon är både hjälpsam och trevlig.
- De kan både sjunga och dansa.
- Såväl gamla som unga tycker om hans musik.
- Han kan varken sjunga eller spela gitarr.
- Varken i sin ungdom eller nu ville han plugga.
- Han antingen ljuger eller talar sanning.
- Antingen du eller jag måste göra det.
- Än skrattade än grät hon.
- Ju mera du äter, desto tjockare blir du.
Som ja vilken
Som ("joka") on tavallisin relatiivipronomini. Se käy melkein aina.
Pojken, som står där är min vän Kalle. Landet, som vann mest guldmedaljer, var inte Norge. Skidlöpare, som använde doping, blev fast.
Jos tarvitset prepositiota som-sanan yhteyteen, siirrä sen lauseen loppuun:
Matcherna, som jag tittade på, var spännande.
Vilken, vilket, vilka kuuluvat vähän juhlavampaan kieleen ja ovat hankalampia käyttää, sillä ne pitää taivuttaa korrelaatin muodon mukaisesti.
- Pojken, vilken står där, är min vän Kalle.
- Landet, vilket vann mest guldmedaljer…
- Skidlöpare, vilka använde doping….
Mutta: Matcherna, på vilka jag tittade, var spännande.
Yksi tapaus, jolloin vilket on lähes pakollinen, on, jos korrelaattina on koko lause:
Många skidlöpare åkte fast för doping, vilket var tråkigt.
